Lauri Lyly kuvasi työelämän muutosta työntekijän näkökulmasta

Työelämän muutos on ollut niin nopeaa, että haittoja ei ole voitu välttää. Ihmisten kyky hallita ja ennakoida omaa elämäänsä on heikentynyt. Työelämän vaatimukset ovat myös lisääntyneet. Enää ei riitä hyvä koulutus ja työn osaaminen vaan pystyttävä joustavuuteen ja omattava sosiaalisia taitoja. Työsuhteet ovat myös muuttuneet lyhyemmiksi ja pätkätyön tekeminen on yleistynyt.

Vaikka suomalaiset ovat useilla mittareilla mitattuna terveempiä kuin aikaisemmin ja eliniän odote on korkeampi kuin koskaan, johtaja Lyly näkee myös huolestuttavaa kehitystä. Sairauslomien määrä on kasvussa, työtapaturmien määrä ei viimeisen 10 vuoden aikana ole laskenut, lähes puolet työntekijöistä altistuu työssään kemikaaleille terveyden kannalta merkittävässä määrin ja muodostuu myös uusia vaaratekijöitä kuten nanoteknologiaan liittyvät vaarat. Ikääntyvillä nousee esiin pelko pärjäämisestä.

Työntekijät odottavat muun muassa oikeuden mukaista kohtelua, joka johtaa myös työntekijöiden motivoitumiseen ja tuottavuuden nousuun. Johtaja Lylyn mukaan työpaikoilla olisi panostettava esimiesten kouluttamiseen ja työpaikan velvoitteiden tuntemiseen. Työsuojeluntoimintaohjelmat on työpaikoilla saatava kuntoon. Johtaja Lylyn mukaan työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyvät ohjelmat ja toiminta ovat työpaikoilla usein hätäisesti ja puutteellisesti toteutetut.

Johtaja Lyly totesi, että suomalaisen työterveyshuollon malli on yleisesti hyväksytty. Suomalaisen mallin erityinen piirre on työterveyshuoltoon kuuluva sairaanhoito. Lylyn mukaan sairaanhoito on usein hallitsevana piirteenä työterveyshuollon toteuttamisessa. Lyly haluaisi työterveyshuollon ammattiosaamisen nykyistä paremmin työpaikkojen työolosuhteiden riskinarvioinnin käyttöön. Hän perään kuulutti myös työterveyshuollon asiantuntijoiden ja työntekijöiden keskustelua työpaikan olosuhteiden haitoista. Lylyn mukaan työterveyshuolto tekee sitä, mitä työnantajat tilaavat eli työpaikkasairaanhoitoa eivätkä työnantajat käytä työterveyshuollon osaamista työolosuhteiden ja työympäristön kehittämiseen.

Johtaja Lyly kantoi huolta myös työterveyshuollon palvelujen ulottamisesta kaikille. Erityisesti ongelmia on pienten työnantajien ja pätkätyötä tekevien osalta. Lyly ehdotti pätkätyöntekijöille "työterveyskorttia", järjestelmää, joka työntekijäkohtaisesti varmistaisi sen, että työntekijällä on riittävä työterveyshuolto.

Työterveyshuollon tulevaisuudesta puhuessaan Lyly toivoi parempaa yhteistyötä työterveyshuollon ja mielenterveysyksiköiden kanssa ja työterveyshuollon moniammatillisuuden kehittämistä. Lyly toivoi julkiselle sektorille resursseja samalla kun hän ilmaisi käsityksensä siitä, että työterveyshuollon business-ajattelu ohjaa jossain määrin nykyistä toimintaa. Nykyisten määräysten pohjalta SAK haluaa olla kehittämässä työterveyshuoltoa eikä uuden lainsäädännön tarvetta tällä hetkellä ole.