Antti Tanskanen herätti monta kysymystä markkinatalouden eettisyydestä

Pohdintansa kysymykseen ovatko yritykset omistajia vain yhteiskuntaa varten Tanskanen aloitti lainaamalla taloustieteilijä Milton Friedmania: "Business of business is business". Tämän eräänlaisen äärinäkemyksen mukaan yrityksiä ei voida arvioida tavallisin moraalisin periaattein, vaan yritysten tehtävänä on yksinkertaisesti toimia mahdollisimman tehokkaasti. Pelkistetyn markkinatalouden mallin mukaan tavoitteena on voiton maksimointi ja vapaa kilpailu. Kirkon taholta usein esitettyyn kritiikkiin kohtuullisuudesta voidaan esittää vastaväittämänä, että puhtaan markkinatalouden mallin mukaan vapaa kilpailu pitää voitot kohtuullisina. Jos voitot ovat kohtuuttomia, ilmaantuu kilpailua, joka poistaa ylisuuret voitot. Kohtuuttomien voittojen esiintyminen kertoo vapaan kilpailun puutteesta.

Pääjohtaja Tanskanen kiinnitti huomiota siihen ristiriitaan, johon törmätään mielipidetiedusteluissa. Toistuvasti suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että hyvinvointiin ei kuulu taloudellinen kasvu. Kuitenkin ne osatekijät, josta hyvinvointi koostuu, ovat riippuvaisia taloudellisesta kasvusta. Tanskanen ei nähnyt mahdollisuutta ylläpitää hyvinvointia, jos resurssit eivät ole täydessä ja tehokkaassa käytössä. Tämän ajatusmallin yleisiä vastakommenteista Tanskanen käsittely vapaa-aikaa, kilpailua ja työuupumusta. Vapaa-aika on Tanskasen mukaan yksi hyödyke, jonka tuottavuus mahdollistaa. Ilman riittävää tuottavuutta ei vapaa-aikaa ole. Vapaa-ajan jakaminen ei kuitenkaan välttämättä ole yksilön itsensä päätettävissä vaan kuuluu kollektiivisen päätöksenteon piiriin. Taloudellinen kasvu johtaa hyvinvointiin vapaan kilpailun vallitessa ja Tanskanen myönsikin, että täysin vapaata kilpailua esiintyy vain oppikirjoissa ja käytännössä talouspolitiikka säädöksillään vääristää vapaata kilpailua. Työuupumusta ei mikään kilpailussa menestyvä yritys voi pitää tavoitteenaan, vaan kilpailussa voi menestyä vain tavoitteellisesti toimivalla, pirteällä henkilöstöllä.

Yritysten eettisyys syntyy pitkäjännitteisestä yrittäjätoiminnasta, jossa toiminnan edellytykset ovat hyvä yrityskuva ja hyvä maine joka suuntaan. Tämä pitkäjännitteisen yritystoiminnan edellytys pakottaa yritykset toimimaan moraalisesti. Moraalittomalla toiminnalla ei ole pitkäaikaisia toiminnan edellytyksiä.

Moraalin sisältökysymyksiä ei ratkaista yrityksessä vaan yhteiskunnassa. Moraali on yhteiskunnan ominaisuus, jota kyseisessä yhteiskunnassa toimivan yrityksen on noudatettava. Moraalisesti oikeiden toimintatapojen asettaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista ja ristiriidatonta toimintaa. Kansainvälisesti arvot ja normit myös vaihtelevat ja kansainvälisesti tämä tarjoaa eri puolilla maailmaa erilaisia vaihtoehtoja. Tanskasen mukaan tämä globaali erilaisuus määrää mitä missäkin tehdään, mutta ei määrää sitä että ei tehdä mitään. Esimerkiksi Suomen ehdottomina valtteina tässä globaalissa taloudessa Tanskanen mainitsi julkisen hallinnon ja oikeusjärjestelmän.

Markkinatalouden on väitetty perustuvan omistajien ahneuteen. Tämän ahneuden sisällön ymmärtäminen on jossain määrin muuttunut, kun on tajuttu, että useiden yritysten merkittävinä omistajina ovat kasvottomat eläkesäätiöt – ei ainoastaan amerikkalaiset vaan myös suomalaiset eläkejärjestelmät. Tanskanen esitti kysymyksen, miksi eläkerahoja tulisi laittaa johonkin sellaiseen paikkaan, jossa niiden tuotto on huonompi kuin jossakin muualla? Puhutaan eettisestä sijoittamisesta, jolla siis tarkoitetaan että omistaja asettaa itselleen yhteiskuntaa selkeästi ahtaammat moraaliset rajat. Tanskasen mukaan näin saa tietenkin menetellä.

Lopuksi pääjohtaja Tanskanen esitti pohdiskelevan kysymyksen. Jos yritys toimii kaikin puolin yhteiskunnan moraalin mukaisesti, mutta vain sen takia että tämä toiminta takaa taloudellisen menestyksen, toimiiko yritys silloin moraalisesti oikein? Kysymys on vanha ja paljon pohdittu. Onko teko vai teon motiivi tärkeintä?