Ruostumaton teräs – turvallista tekijälle ja käyttäjälle?

Kromin teollinen historia Suomessa

Sukeltaja Martti Matilainen löysi Veitsiluodon makeavesikanavan kaivaustyömaalta oudon lohkareen, joka johti Keminmaan Elijärven kromiittimalmiesiintymän löytymiseen vuonna 1958. Kaivostoiminta ja Tornion ferrokromituotanto alkoivat vuonna 1968. Ruostumattoman teräksen valmistus puolestaan alkoi Tornion Röyttän Junkkalanniemellä vuonna 1976. Tornion teräsintegraatti on nyt vuonna 2006 maailman suurin yksittäinen ruostumattoman teräksen valmistusyksikkö.

Kromi – ainutlaatuinen alkuaine

Kromi on maaperän 13. yleisin alkuaine. Nykyisellä kulutustasolla maapallon tunnetut kromivarat riittävät sadoiksi vuosiksi. Etelä-Afrikka on maailman suurin kromiittimalmin tuottaja. Keminmaan Elijärvellä sijaitseva kromikaivos on ainoa laatuaan EU:ssa.

Kromia käytetään harvoin sellaisenaan. Metalliseoksissa kromi antaa tuotteille uusia ominaisuuksia: lujuutta, kovuutta, kestävyyttä, hygieenisyyttä, väriä sekä lämmön-, kulutuksen- ja korroosionkestävyyttä.

Kromiittimalmista valmistettu ferrokromi menee valtaosin ruostumattoman teräksen valmistukseen. Kromi tekee ruostumattomasta teräksestä "ruostumattoman".

Ruostumattomat teräkset ovat eurooppalaisen standardin mukaan rautapohjaisia seoksia, joissa on vähintään 10,5 % kromia ja enintään 1,2 % hiiltä. Ruostumattomat teräkset voivat sisältää myös nikkeliä maksimissaan 38 %. Muita seosaineita ovat molybdeeni, mangaani, pii ja kupari.

Kromialtistumisen terveysvaikutukset

Kromialtistumista ja sen terveysvaikutuksia on tutkittu seikkaperäisesti Kemin kaivoksella ja Tornion tehtailla vuodesta 1985 lähtien. Sysäyksen tutkimukselle antoi muuan ferrokromitehtaan työmies, joka vastaanotollani ollessaan pyöräytti nenästään pölyisen palleron ja kysyi: "Tohtori, mitä tämä pöly tekee keuhkoille?" Lupasin ottaa asiasta selvää. Selvittelyn tuloksena totesin, ettei vastausta kysymykseen tiedetty. Lupaus johti väitöskirjatyöhön.

Altistumistutkimus osoitti, että altistumista kromille tapahtuu läpi koko tuotantoketjun. Eräissä tuotantoketjun osissa on myös altistumista kuusiarvoiselle kromille. Todetut terveysvaikutukset olivat kuitenkin minimaaliset. Tämä selittyy osin alhaisella altistumistasolla ja osin potentiaalisesti haitallisten kromiyhdisteiden alhaisella biologisella hyötyosuudella. Alhainen biologinen hyötyosuus voidaan selittää työpaikan ilmassa esiintyvien metallihiukkasten pintarakenteella ja kemiallisella koostumuksella.

Keskimäärin 23 vuoden työskentely jaloterästuotannossa ja altistuminen kromipitoisille pölyille ei aiheuttanut hengityselinmuutoksia, jotka voidaan todeta keuhkojen toimintakokein, magneettitutkimusmenetelmillä tai röntgentutkimuksilla. Myöskään hengityselinoireiden lisääntymistä ei todettu. Tutkimuksissa ei todettu kliinisesti tai sytologisesti havaittavia nenämuutoksia. Nenän limakalvon irtosolujen mikrotuma-analyysi ei osoittanut genotoksisuutta.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kuluttajatuotteiden turvallisuus

Ruoanvalmistuksen yhteydessä tapahtuva toksisten aineiden liukeneminen keittoastioista on ollut pitkään tunnettu ongelma. Klassinen esimerkki on lyijyn liukeneminen saviastioista. Alumiinista valmistettujen kattiloiden turvallisuuteen on myös kiinnitetty huomiota.

Lukuisia tutkimuksia on julkaistu kromin liukenemisesta ruokaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuista keittoastioista erilaisissa olosuhteissa. Tutkimuksissa kromia näyttää liukenevan etenkin happamiin ruoka-aineisiin. Kuitenkin on erittäin epätodennäköistä, että liukeneva kromimäärä jopa happamiin elintarvikkeisiin ylittäisi 50 mikrogrammaa päivää kohden. Länsimainen dieetti sisältää kromia 20-85 mikrogrammaa/päivä, useimmiten saanti on skaalan alapäässä. The US National Research Councilin suositus kromin päivittäissaannille on 50-200 mikrogrammaa.

Kuusiarvoiset kromiyhdisteet voivat tunnetusti aiheuttaa allergista kosketusihottumaa. Sen sijaan metallinen kromi tai hyvälaatuiset ruostumattomat teräkset eivät tällaista ihottumaa aiheuta. Sen sijaan korkearikkiset teräkset, joita käytetään esimerkiksi "ranta-Rolexeissa" niiden helpon muokattavuuden vuoksi, voivat kontaktidermatiittia aiheuttaa.

Summa summarum

Kromi on siis suunnaton siunaus koko ihmiskunnalle – ei vain Keminmaalle ja Torniolle. Ruostumaton teräs on tulevaisuuden materiaali. Se on todellinen kestävän kehityksen kulmakivi – se kestää isältä pojalle ja on täysin kierrätettävää. Jaloteräs on turvallista sekä tekijälle että kuluttajalle.