Työterveyshuollon tulevaisuuden haasteet

Uusia kehityssuuntia

Tänään tilanne on yhä paljolti samanlainen, mutta uusia painotuksia ja kehityssuuntia on jo nähtävissä. Samalla kun työterveyshuollolle asetetut odotukset ovat kasvaneet, on toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen alettu kiinnittää yhä enenevää huomiota. Maassamme on nykyään työterveyshuoltopalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden palveluverkko on lähes maanlaajuinen. Työterveyshuoltopalvelujen ulkoistaminen onkin lisääntynyt ja tämä kehitys näyttää jatkuvan. Tähän on useitakin syitä. Yritykset pyrkivät tiukassa kilpailutilanteessa keskittymään ydinliiketoimintaan ja -osaamiseen ja usein osa tätä prosessia on muiden toimintojen karsiminen tai ulkoistaminen. Työterveyshuolto on tyypillinen erityisosaamisen alue, jonka tarvetta ja merkitystä ei toki kyseenalaisteta mutta sitä ei kuitenkaan mielletä ydinliiketoimintaan kuuluvaksi. Muita tällaisia alueita ovat esim. kunnossapito, muut tuotannon tukitoiminnot, tietohallinto ja henkilöstötoiminnon tietyt osa-alueet, kuten palkkahallinto. Nykyisin yritysten palveluksessa oleva työterveyshenkilöstö ikääntyy ja siirtyy eläkkeelle. Varsinkin työterveyslääkärien keskuudessa tämä ilmiö on selvästi nähtävissä. Useissa isoissakin yrityksissä on ollut vaikeuksia saada rekrytoiduksi uutta osaavaa työterveyshenkilöstöä, erityisesti lääkäreitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Yritysten oman työterveyshuollon vetovoima työpaikkana on mitä ilmeisimmin myös vähentynyt, osittain liittyen palkkakilpailukyvyn vähittäiseen heikentymiseen.

Tulevaisuuden haasteet

Miltä sitten näyttää työterveyshuollon tulevaisuus ja millaisia haasteita on näköpiirissä? Haasteet työterveyshuollon toiminnan ja tuloksellisuuden suhteen liittyvät kehitykseen ja muutoksiin asiakaskunnan eli huollossa olevien yritysten henkilökunnan keskuudessa ja muutoksiin koko työelämässä. Kuten koko maamme väestö, niin myös työpaikkojen henkilöstö ikääntyy ja tämä aiheuttaa luonnollisesti melkoisia haasteita työkyvyn ylläpitämisen suhteen. Eläkelainsäädännön uudistus tulee näkymään hitaasti, mutta keskimääräinen eläköitymisikä tullee joka tapauksessa nousemaan. Ikädiversiteetti lisääntyy useimmissa yrityksissä kun nuorempaa työvoimaa palkataan eläkkeelle siirtyvien tilalle, vaikkakin henkilöstön kokonaismäärän voidaan otaksua usein hieman laskevan toimintojen tehostamisen ja uuden tekniikan käyttöönoton seurauksena. Nuorilla vasta työelämään astuneilla työntekijöillä on luonnollisesti omat odotuksensa myös työterveyshuollon suhteen. Myös muu diversiteetti yritysten henkilöstön keskuudessa tulee lisääntymään mm. työvoiman maahanmuuton kautta. Henkilöstön koulutustaso ja osaaminen tulevat keskimäärin paranemaan ja ns. perinteisissä työntekijätehtävissäkin tulee toimimaan yhä enenevästi aiempaa pidemmälle koulutettuja. On syytä otaksua, että henkilöstön tietoisuus terveyteen ja elämäntapoihin liittyvistä asioista paremman koulutuksen myötä jossain määrin paranee ja tätä kautta odotukset työterveyshuoltoa kohtaan voivat saada uusia painotuksia.

Työelämän muutoksilla tulee olemaan vaikutusta myös työterveyshuoltoon. Työsuhteiden luonne on viime vuosina muuttunut melko nopeasti ja tämä kehitys tullee jatkumaan. Lyhyet ja määräaikaiset työsuhteet tulevat lisääntymään ja ns. "pätkätyö" tulee olemaan monelle arkipäivän todellisuutta. Työkyvyn ja terveydentilan seuranta ja ylläpito tulisi pystyä tällaisissakin työsuhteissa riittävän hyvin järjestämään, jotta ao. henkilöt eivät käytännössä putoaisi työterveyshuollon ulkopuolelle. Osana työelämän muutosta työjärjestelyjen joustot tulevat lisääntymään. Työajoissa tulee olemaan enemmän yksilöllisyyttä, etätyö lisääntyy ja palkkausjärjestelmissä painottuvat entistä enemmän henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvat elementit. Yhä useammin myös esimies on toisella paikkakunnalla, mikä asettaa uusia haasteita työn suunnittelulle ja johtamiselle. Henkilöstöasioiden hoidossa onkin tarve siirtyä ryhmätasolta yksilötasolle.

Toimintojen ulkoistaminen tulee lisääntymään, kuten edellä jo on todettu. Isommat yritykset kansainvälistyvät ja konsolidoituvat yritysostojen ja yhteenliittymien kautta. Useilla tuotantoaloillamme kasvun painopiste on jo siirtynyt halvemman raaka-aineen ja energian sekä alhaisempien työvoimakustannusten maihin. Tämä kehitys tulee jatkumaan ja se tulee vääjäämättä vaikuttamaan koko maan elinkeinorakenteeseen ja taloudellisen hyvinvoinnin perusteisiin. Ns. globalisaatio tulee siis koskettamaan koko suomalaista yhteiskuntaa. On kuitenkin syytä toivoa, että ilmiötä tarkasteltaisiin objektiivisesti eikä kiinnitettäisi huomiota vain sen mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi yhteiskuntavastuu saa globaalisti toimivissa yrityksissä uutta merkitystä ja uusia painotuksia, joka edesauttaa monen kehittyvän maan työväestön elinolosuhteiden parantamista.

Työterveyshuollon mahdollisuudet

Työterveyshuollon toimintaympäristö tulee siis muuttumaan. Samanaikaisesti työterveyshuollolle tullaan asettamaan vaatimuksia mm. kustannustehokkuuden, henkilöstön ammatillisen osaamisen sekä palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja laadun suhteen. Työterveyshenkilöstöltä edellytetään myös jatkossa hyviä yhteistyövalmiuksia yritysten sisällä. Pystyykö työterveyshuolto vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin? Vastatakseen siihen kohdistuviin odotuksiin myös työterveyshuollon tulee uudistua. Työterveyshuollon on kuunneltava asiakkaidensa - yritysjohdon ja henkilöstön - toiveita ja ajatuksia toimintojen kehittämisen suhteen, mutta samalla nähtävä omat rajansa. Työterveyshenkilöstön ammatillisia valmiuksia on syytä lisätä alueilla, jotka eivät aiemmin ole olleet sen keskeisimpiä osaamisalueita tai joihin ei ole työterveyshenkilöstön koulutuksessa kiinnitetty riittävää huomiota. Aktiivinen vuorovaikutus yritysjohdon ja henkilöstön kanssa ja erityisesti työyhteisöjen kehittämiseksi tehtävä työ ovat tällaisia alueita. Työterveyshenkilöstön tietämystä yritystaloudesta ja sen väistämättömistä lainalaisuuksista on myös syytä lisätä.

Työhyvinvointi tulee olemaan myös jatkossa eräs yritysten keskeisistä menestystekijöistä ja sen tukemisessa ja kehittämisessä työterveyshuollolla tulee olemaan oma tärkeä roolinsa. Työterveyshenkilöstöllä onkin koulutukseen ja kokemukseen pohjautuvaa syvällistä tietoa työn ja terveyden välisistä vaikutuksista ja juuri tätä tietoa voidaan ja tulee hyödyntää sekä ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa että myös työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa. On kuitenkin hyvä muistaa, että tehokaskaan työterveyshuolto ei yksin kykyne korjaamaan esimerkiksi huonoon työilmapiirin liittyviä työyhteisön ongelmia, joiden perimmäiset syyt saattavat liittyä johtamiskäytäntöihin, tiedonkulkuun tai työpaikkatason yhteistyökysymyksiin, ja jotka usein ilmenevät lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Työilmapiirin ja henkilöstön työmotivaation kehittäminen lähtee aina yrityksestä ja työpaikoilta, johdon ja esimiesten ollessa avainasemassa. Työterveyshuoltoon ei tulisikaan kohdistaa epärealistisia odotuksia ja myös työelämässä on syytä välttää asioiden liiallista medikalisoimista.

On todennäköistä, että yritysten itse järjestämien työterveyshuoltopalveluiden ulkoistaminen tulee maassamme jatkossa yleistymään kasvavalla nopeudella. On luonnollista, että työterveyshuollon ulkoistamiseen liittyy myös monenlaisia haasteita ja ongelmiakin, jotka on ratkaistava hyvässä yhteistyössä yrityksen johdon, henkilöstön ja työterveyshuollon ammattilaisten kesken. Ulkoistetulla työterveyshuollolla on kuitenkin myös vahvuuksia, joita voidaan entisestään kehittää. Suomalaisella työterveyshenkilöstöllä on hyvä ammattitaito ja kun ammatillinen identiteetti säilyy hyvänä, tulee työ olemaan mielekästä ja myös asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien arvostamaa työterveyshuollon organisointitavasta huolimatta.

Työterveyshuollon merkitys ja arvostus tulevat säilymään

Suomalainen työterveyshuolto pystyy epäilemättä myös jatkossa vastaamaan siihen kohdistuviin odotuksiin ja uusiin haasteisiin, jotka paljolti liittyvät työelämän ja laajemmin koko yhteiskunnan muutoksiin. Työterveyshuoltoa tarvitaan myös jatkossa, sen merkitys ymmärretään ja sitä arvostetaan. Työterveyshuollon itsensä pitää kuitenkin myös kehittyä ja uudistua. Pitkät perinteet auttavat tässä kehityksessä ja antavat sille vankan arvopohjan.