Asiantuntijalääkäreitä tarvitaan nettiaikanakin
Yhdistyksen asiantuntijalääkäreiden kyselyn mukaan tarvetta asiantuntijajärjestelmän ylläpitämiseen on edelleen. Asiantuntijalääkärit itse korostavat vastavuoroisen kontaktin tärkeyttä myös aikana, jolloin lähes kaikki löytyy netistä. Asiantuntijalääkärijärjestelmä on tärkeä osa yhdistyksemme ulkoista tiedottamista. Asiantuntijalääkärit esittivät kyselyssä myös monia järjestelmän kehittämisajatuksia.
STLY:n alakohtainen asiantuntijajärjestelmä syntyi aikana, jolloin tietoverkkoja ei ollut. Ei ollut myöskään työterveyslaitoksen opaskirjoja eikä koko käsitettä hyvä työterveyshuoltojärjestelmä tunnettu lainkaan. Apu saatiin kollegoilta – tosin soittaminenkin saattoi olla hankalaa ja keskusten kautta kulkevaa. Saattaa vain kuvitella, millainen merkitys kollegiaalisilla neuvoilla oli tuohon aikaan.
Mutta onko asiantuntijalääkärijärjestelmän aika ohi? Tiedot ovat netissä ja oppaissa. Kysyminen saattaa tuntua jopa oman taitamattomuuden osoitukselta. Mitäpä ajattelevat asiantuntijalääkärit itse? Työterveyslääkäri –lehti tutki asiaa kyselyllä.
Asiantuntijalääkärit – kokenutta porukkaa
Kysely lähetettiin kaikille asiantuntijalääkäreille sähköpostilla. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastasivat. Pääosa asiantuntijalääkäreistä on hyvin kokenutta porukkaa (Taulukko «Kyselyyn vastanneet asiantuntijatyöterveyslääkärit, heidän kokemuksensa lyhyesti sekä yleisimmät kysymysten aihepiirit.»1). Heillä on pitkä kokemus työterveyshuollosta. Monet heistä toimivat omissa organisaatioissa johtavissa tehtävissä, Paavo Jäppinen ja Markku Huvinen kansainvälisessä suuryrityksessä, Risto Ihalainen Lääkäriliitossa ja useat suomalaisten yritysten työterveyshuollon johtotehtävissä. Silmiinpistävää on, että lähes kaikilla korostuu käytännön osaaminen, vaikka akateemisiakin meriittejä olisi. Kaikkien vastauksista kuvastui halukkuus olla tässä toiminnassa mukana ja halukkuus jakaa omaa tietoaan ja osaamistaan. Tässäkin mielessä siis hieno ja kollegiaalinen joukko!
| Nimi, työtehtävä ja työpaikka sekä asiantuntijuusala | Kokemus lyhyesti | Esimerkkejä kysymyksistä | Kysymyksiä vuodessa |
|---|---|---|---|
| * vaikea erotella, mitkä kysymykset tulevat STLY:n asiantuntijaroolista | |||
| Työterveyslääkärinä vuodesta 1979 ja UM:n työterveyslääkärinä vuodesta 1991 | UM:n ja sen tth:n linjauksia, esim. ympäristökysymykset, rokotukset, ea-välineet ja lääkkeet, terveydenhuollon taso eri maissa | muutamia kertoja vuodessa |
| Yhtiön palveluksessa vuodesta 1975, nykyisin vastaa konsernin työterveys- ja työturvallisuus asioista, ILO:na asiantuntijatehtäviä, väitellyt 2002 | Altistumistason arviointia ja terveystarkastusten järjestämistä | 2-5 kertaa vuodessa |
| 20 vuotta hallintolääkärinä ja kunnallishallinnon tehtävissä. Vahva järjestö- ja toimikuntatausta. | Terveyspolitiikka laidasta laitaan | * |
| Maatalousyrittäjien työterveyshuollon hoitaminen 4 vuotta, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittämisyksikössä 6 kk, MTH 2004 tutkimuksesa | Maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestäminen, ammattitaudit, altistumiseen ja suojautumiseen liittyvät kysymykset | 5-10 kertaa vuodessa |
| Metsäteollisuudessa vuodesta 1971, aluksi tehtaanlääkärinä. Asiantuntijatehtäviä. Väitellyt 1987 ja dosentti vuodesta 1990. |
| 4-5 kertaa vuodessa |
| Metalliteollisuudessa telakoilla, konepajassa, kokoonpanoteollisuudessa, valimossa. Väitellyt. | Valimoympäristöä, hitsaustyötä. Kysyjinä myös työterveyshoitajat | harvoin |
| Vastannut Tampereen Työterveydessä rakennusalasta vuodesta 1979. Asiantuntijajäsenyyksiä, tutkimushankkeita. Dosentti vuodesta 1996. | Työntekijöiden altistuminen ja siihen liittyvä tutkimustarve. Rakennusalan työn erityisohjeet. | 1-3 kertaa vuodessa |
| Yli 20 v työterveyslääkärinä eri organisaatioissa, erikoislääkäri vuodesta 1995 | Tekstiilien herkistävyys, ergonomia, matkustaminen, työhyvinvointi | 2 kertaa vuodessa |
| 1980-luvun lopulta palo- ja pelastusalalla, alan tutkimushankkeissa, Pelastusalan työterveyslääkärit ry:n toiminnassa ja alan kv-järjestössä | Hankalat terveydentilan ja toimintakyvyn arviointitilanteet, toimintakykytestausten suositukset, terveydenhuollon järjestäminen | Kymmeniä kertoja vuodessa |
| Väitöskirja pyöräilytapaturmista v 1993, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsen vuodesta 1988, runsaasti asiantuntijatehtäviä | Ammattikuljettajien sairaudet, ajolupa ja ajokyky asiat, muutoksen hakumahdollisuudet | nykyisin 10-20 kertaa vuodessa, lisääntyneet viime vuosina |
| 30 vuotta pankkialalla työterveyslääkärinä. Kokemusta organisaatioiden laajenemisesta, fuusioista ja henkilöstövähennyksistä sekä integroidun työterveyshuollon säilyttämisestä. Vahva järjestö- ja asiantuntijatausta. | Vaikuttavuuden arviointi, ulkoistamisuhka, saneeraukseen liittyvät tukiohjelmat, työterveyshuoltoon kouluttautuminen | 5-12 kertaa vuodessa |
| Nykyisessä työpaikassa vuodesta 2002, sitä ennen kemian teollisuudessa | Yleensä salmonellavalvontaa | 1 kerran vuodessa |
| 25 vuotta SOK:n johtavana lääkärinä, ollut STLY:n puheenjohtaja ja muuta järjestökokemusta. Päihdelääketieteen erikoispätevyys. | Neuvoja käytännön kysymyksiin, esim. erilaisten ohjelmien toteuttaminen yrityksissä. Mediaa kiinnostaa sensaatiot; ryöstöt, huumetestit yms. | Kymmeniä kertoja vuodessa |
Paljonko kysytään?
Taulukkoon olen koonnut asiantuntijalääkäreiltä tehtyjen kysymysten määrää. Suurin osa STLY:n asiantuntijalääkäreistä ovat monessa mukana, josta syystä heidän on vaikea määritellä, mitkä yhteydenotot tulevat nimenomaan yhdistyksen asiantuntijalääkärin ominaisuudessa ja mitä jossakin muussa roolissa. Jotkut asiantuntijalääkäreistä ovat asiantuntemusalueen ajankohtaisuuden takia myös muita selvästi useammin julkisuudessa. Ilmeistä on, että mediakin käyttää yhdistyksen listaa hakiessaan asiantuntijoita omiin juttuihinsa. Kysyjinä ei ole ainoastaan työterveyslääkäreitä vaan myös työterveyshoitajat käyttävät tätä järjestelmää.
Kysymysten sisältö vaihtelee usean vastaajan mukaan laidasta laitaan. Useat vastaajat nostivat esiin altistumiseen ja sen arviointiin liittyvät kysymykset.
Rekrytointi
Tiedustelin myös sitä, miten asiantuntijalääkäri oli rekrytoitu tehtäväänsä. Jotkut eivät tätä muistaneet, mutta yleisin tapa oli se, että edellinen kyseisen alan asiantuntija oli itse hankkinut seuraajansa, jonka sitten yhdistyksen hallitus oli nimennyt tehtävään.
Tarpeellisuus ja tulevaisuus
Kaikki asiantuntijalääkärit pitivät järjestelmää tarpeellisena, mutta kehittämisajatuksia harkitsemisen arvoisina. Tietoverkot eivät korvaa kollegiaalista keskustelua. Useista vastauksista kuvastui myös asiantuntijalääkäreiden halu oppia kysymyksistä ja kanssakäymisestä. Kollegiaalinen asiantuntija ei ole vastausautomaatti eikä useisiin pulmallisiin tilanteisiin ole yksinkertaisia ratkaisuja. Tällöin asian pohdinta yhdessä ja vuorovaikutteisesti puhelimessa voi olla hyvä tapa etsiä ratkaisua.
Nykyistä yhdistyksen asiantuntijalääkärijärjestelmää useimmat pitivät hyvänä ja toimivana, vaikka kontakteja ei olekaan kovin paljoa. Nettiaikanakin tarvitaan kollegiaalista keskustelua, ääntä ja vuorovaikutusta ja kokeneemman kollegan näkemystä. Jotkut vastaajista toivat esiin netin hyvänä konsultaatio- ja keskustelupaikkana. Keskustelupalstoille kirjoittavat harvat, mutta niitä lukevat monet. Vaarana pohdittiin sitä, miten keskustelupalstoilla vierailevat kollegat erottavat fiktion faktasta ja näyttöön perustuvasta työterveyshuollosta.
Älä jää ongelmissa yksin – kysy asiantuntijakollegalta
Jos Sinulla on työterveyslääkärin työhön liittyvä ongelma, voit hyvin kääntyä asiantuntijalääkärin puoleen. Jos asialla ei ole tulenpalava kiire, olisi suositeltava tapa toimia niin, että lähetät asiantuntijalääkärille sähköpostiviestin, jossa lyhyesti kuvaat ongelman. Pyydät että voit soittaa ongelmasta myöhemmin ja kysyt milloin olisi sopiva aika tähän keskusteluun. Voit jättää myös oman puhelinnumerosi ja ajankohdat jolloin parhaiten olet siitä numerosta tavattavissa. Suoraa yhteydenottoakaan ei ole kiireellisissä asioissa kielletty.