Osa-aikainen sairauspoissaolo ja työsopimus
Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut kuukauden, työntekijällä on oikeus työsopimuslain mukaan saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Nykyisessä työsopimuslaissa säädetään työntekijän oikeudesta palkkaan kokoaikaisen sairausloman ajalta ennen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahakauden alkamista. Vuoden 2007 alusta toteutuvassa osa-aikaista sairauspoissaoloa koskevassa uudistuksessa sairausvakuutuslakiin lisättiin osasairauspäivärahaa koskevat säännökset. Oikeus osasairauspäivärahaan perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osa-aikatyöstä. Tästä sopimuksesta otettiin uudet säännökset työsopimuslakiin. Osasairauspäivärahan maksaminen edellyttää siten osa-aikaista työntekoa ja toisaalta osa-aikaista sairauspoissaoloa.
Tässä yhteydessä uudistusta tarkastellaan työsopimuksen näkökulmasta. Mahdollisuus osittaiseen sairauspoissaoloon toteutuu viranhaltijoiden kohdalla samalla tavoin kuin työntekijöidenkin kohdalla. Lakiin kunnallisesta viranhaltijasta lisättiin uusi säännös, jossa viitataan tämän uudistuksen osalta työsopimuslakiin. Valtion virkamiesten osalta vastaava järjestely toteutetaan erikseen. Valtion virkamieslain osalta muutosesitystä ei kuitenkaan ole vielä annettu.
Osa-aikaisen työsopimuksen solmiminen
Osa-aikainen sairausloma toteutetaan työsopimuskumppanien välisellä sopimuksella työajan lyhentämisestä. Sairausloman pitäminen osa-aikaisena ulottuu tapauksiin, joissa sairaudesta tai työkyvyttömyydestä johtunut työstä poissaolo on jatkunut suhteelliseen pitkään ja joissa työntekijän työkyky on kokoaikaisen sairausloman aikana palautunut siinä määrin, että hän kykenee osa-aikaiseen työhön.
Osa-aikainen työhön paluu kokoaikaiselta sairauslomalta perustuu aina työntekijän suostumukseen. Näin ollen on tavanomaista, että aloite osa-aikaisesta työhön paluusta tulee työntekijältä. Jos työntekijä pitkäaikaisen sairauslomansa aikana käy työterveyshuollossa, käyntien yhteydessä voidaan arvioida hänen työkykyään ja mahdollisuuttaan palata osa-aikaisesti työhön ja siten madaltaa kynnystä palata pitkän sairausloman jälkeen kokoaikatyöhön.
Osa-aikaisen sairauspoissaolon käyttö edellyttää aina lääketieteellistä konsultaatiota työntekijän työn tekemisen edellytyksistä. Osa-aikaisen työhön paluun edellytyksiä on arvioitava peilaten työntekijän terveydentilaa, toimintakykyä sekä toipumisennustetta työtehtävien ja työolosuhteiden asettamiin vaatimuksiin. Työsopimuksen edellytyksenä on siis lääketieteellinen arvio työntekijän työkyvystä. Tämän perusteella työnantajan tulee osaltaan harkita se, onko työntekijä sellaisessa kunnossa, että hän kykenee suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen, muille työntekijöille taikka työpaikalla oleville muille henkilöille.
Järjestelyn tavoitteena on tukea työntekijän oma-aloitteista työhönpaluuta. Tässä tarkoituksessa myös työnantaja voi ottaa työntekijän kanssa esille kysymyksen työntekijän osittaisesta työhön paluusta. Myös näissä tapauksissa työterveyshuollon tehtävänä on arvioida työntekijän edellytyksiä palata osa-aikatyöhön.
Lisäksi työntekijällä on aina oikeus arvioida omaa työstä selviytymistään ja sairauslomansa aikana päätyä siihen, että hän ei palaa kesken sairausloman osa-aikaisesti työhön. Se, että työntekijä ei katso voivansa palata kesken sairausloman osa-aikatyöhön, ei saa heikentää työntekijän asemaa työsuhteessa.
Sairausvakuutuslain mukaisen osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on tehnyt työnantajansa kanssa sopimuksen työaikansa lyhentämisestä niin, että työtä tehdään vähintään 40 ja enintään 60 prosenttia alan normaalista kokoaikaisen työntekijän työajasta. Sairausvakuutuslaissa kuten myöskään työsopimuslaissa ei säädetä työajan lyhennystapaa. Lyhennys voi koskea joko työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Sopia voidaan esimerkiksi siitä, että työntekijä on kaksi päivää viikossa töissä ja kolme päivää sairauslomalla. Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että osa-aikatyötä koskevaa sopimus tehdään vähintään kahden viikon ja enintään kolmen kuukauden määräajaksi.
Osa-aikaisen sairausloman lähtökohtana on, että työntekijä tekee omia työsopimuksensa mukaisia tehtäviä normaalia lyhyemmän ajan. Jos työntekijän alentunut työkyky aiheuttaa sen, että hän ei kykene tekemään sopimuksensa mukaisia tavanomaisia työtehtäviään, osa-aikaisen sairausloman aikaisista työtehtävistä on sovittava erikseen. Sopimusta sovelletaan osa-aikaisen sairausloman aikana.
Työntekijällä on oikeus palata määräaikaisen sopimuksen päätyttyä noudattamaan osa-aikatyötä edeltävän työsopimuksensa ehtoja. Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päätyttyä työntekijällä on siten oikeus palata noudattamaan esimerkiksi aikaisempaa työaikaansa. Jos työntekijän työtehtäviä on muutettu osa-aikatyön ajaksi, sopimuskauden päätyttyä työntekijällä on oikeus myös aiempiin tehtäviinsä.
Osa-aikasopimuksen muuttaminen
Osa-aikaisen sairauspoissaolon perusteena olevaa osa-aikatyösopimusta arvioidaan työsopimuslain ja muun työoikeudellisen lainsäädännön mukaisesti. Sopimus sitoo osapuolia sopimuskauden, ellei sopimusta muuteta uudella sopimuksella. Osa-aikatyösopimusta voidaan muuttaa esimerkiksi sopimuksella siirtymisestä kokoaikatyöhön tai kokoaikaiselle sairauslomalle. Myös muutokset irtisanomisperusteella ovat mahdollisia osittaisen sairausloman aikana.
Jos työntekijä ei sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikaisesta työstään, määräaikainen sopimus päättyy kesken sopimuskauden. Tällöin työntekijä siirtyy takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle, jos työnantaja ei päätä työsopimusta. Määräaikaisen sopimuksen jatkumisen edellytyksiä arvioidaan työntekijän jäljellä olevaa työkykyä koskevan arvion perusteella.
Osa-aikatyötä koskevan määräaikaisen sopimuksen jatkamisedellytyksiä arvioitaessa huomioon on otettava toisaalta työntekijän arvio omista työntekoedellytyksistään ja toisaalta työnantajan arvio siitä, kykeneekö työntekijä suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille työpaikalla olijoille. Vaikka laki ei velvoita tässä yhteydessä kysymään työterveyshuollon käsitystä asiasta, käytännössä on syytä näin menetellä. Jos osapuolet kesken määräaikaisen sopimuksen päätyvät siihen, että työnteon edellytyksiä ei ole, määräaikaisen sopimuksen keskeyttämisestä tulee ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle.
Työntekijän siirtyessä takaisin kokoaikaiselle sairauslomalle, työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy työsopimuslain tai työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Osa-aikaista sairauslomaa koskevalla säännöksellä ei muuteta työnantajan palkanmaksu-velvollisuutta. Jos työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on jo ennen osa-aikaiselle sairauslomalle jäämistä päättynyt ja kysymys on saman sairauden jatkumisesta, työnantajalla ei ole työntekijän kokoaikaiselle sairauslomalle siirtyessä enää palkanmaksuvelvollisuutta.
Jos työntekijä osa-aikatyön aikana sairastuu tilapäisesti esimerkiksi tavanomaiseen nuhakuumeeseen, hänellä on määräaikaisen osa-aikatyösopimuksen kestäessä oikeus sairauslomaan. Työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa määräytyy tällöinkin työsopimuslain tai työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Osa-aikatyön mukaisen palkan lisäksi työntekijällä on oikeus osasairauspäivärahaan.
Tilapäinen sairastuminen ei oikeuta päättämään määräaikaista osa-aikatyösopimusta ilman osapuolten välistä sopimusta. Jos sairaudesta johtuva tilapäinen työkyvyttömyys kuitenkin venyy osa-aikatyösopimuksen kestoaika huomioon ottaen sellaiseksi, ettei osa-aikaisen työhön paluun tarkoitus enää toteudu, määräaikainen osa-aikatyösopimus on keskeytettävissä ennen määräajan päättymistä.
Jos työnteko osa-aikatyön aikana loppuu tai keskeytyy työnantajasta johtuvasta syystä, kuten lomautuksen vuoksi, työntekijä palaa sairausvakuutuslain mukaisesti takaisin sairauspäivärahalle jäljellä olevia osasairauspäivärahapäiviä vastaavaksi ajaksi.
Työnantajan oikeus lomauttaa osa-aikaisella sairauslomalla oleva työntekijä määräytyy osa-aikaisen sairausloman taustalla olevan toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen perusteella eikä lyhennettyä työaikaa koskevan määräaikaisen sopimuksen perusteella. Sama koskee tilannetta, jossa työnantaja irtisanoo osa-aikaisella sairauslomalla olevan työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista syistä.
Osa-aikatyösopimus ja ns. korvaava työ
Osa-aikatyösopimus sairauslomatilanteessa perustuu siihen, että asianomaisen työaikaa lyhennetään. Ns. korvaavalla työllä pyritään vuorostaan siihen, että työntekijän työaika pysyy sopimuksen mukaisena. Tässäkin tilanteessa järjestelyjen perusteena on työntekijän työkyvyttömyys mutta työntekijällä on edellytykset suoriutua joistakin muista kuin aikaisemmin tekemistään töistä. Lainsäädännössä ei säädellä sopimista korvaavan työn tekemisestä.
Korvaavan työn yhteydessä lähdetään siitä, että korvaavan työn sopivuuden arvioi työntekijää hoitava lääkäri, useimmiten työterveyslääkäri. Diagnoosin tehnyt lääkäri arvioi yksittäistapauksittain potilaansa työkyvyttömyyden nojalla tämän mahdollisuudet tehdä korvaavaa työtä.
Työnantajapuolella katsotaan, että työnantajalla on oikeus edellyttää työsopimuksen mukaisen korvaavan työn tekemistä, kunhan henkilö selviytyy tästä työstä parantumistaan vaarantamatta. Viime kädessä oikeus määrätä korvaavaan työhön riippuu työsopimuksen sisällöstä. Sovittujen työtehtävien muuttaminen yksipuolisesti edellyttää muutoin kuin tilapäisesti edellyttää irtisanomisperustetta ja irtisanomisajan noudattamista. Käytännössä korvaavaa työtä määrätään yleensä vain tilapäisesti, joten sen käyttäminen on usein laillista.
Työnantajan oikeus määrätä korvaavaan työhön ei tarkoita sitä, että työnantajan yksipuoliset ja yksinään harkitsemat määräykset tällaisessa tilanteessa olisivat välttämättä tarkoituksenmukaisia. Korvaavan työn käyttämisessä on kyse terveydentilan arvioimisesta, missä työnantaja ei ole asiantuntija. Muutoinkin tällaisen menettelyn periaatteet on syytä käsitellä työpaikoilla yleisesti kaikkien asiassa mukana olevien tahojen kanssa.
Työ- ja sosiaalioikeuden professori
OTT, VTK
Lapin yliopisto
sekoski utu.fi
