Employee worktime control and health
Lääketieteen lisensiaatti Leena Ala-Mursula väitteli Oulun yliopistossa 3.11.2006. Kansanterveystieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Employee worktime control and health (Työaikojen hallinta ja terveys).
Väittelijä on syntynyt Turussa 1963, päässyt ylioppilaaksi 1982 Oulun normaalikoulun lukiosta ja valmistunut lääkäriksi 1988 Oulun yliopistosta.
Väitöskirjan kielenä on englanti.
Väitöskirjan URL: http://herkules.oulu.fi/isbn9514282183/
Vastaväittäjänä oli professori Markku Koskenvuo Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Virokannas Oulun yliopistosta.
Väitöskirjan suomenkielinen selostus:
Työaikojen hallinta vähentää naisten sairastamista
Huono työaikojen hallinta ennusti naisilla kaksinkertaista riskiä koetun terveyden heikentymiseen, puolitoistakertaista riskiä psyykkisen rasittuneisuuden ilmaantumiseen ja puolitoistakertaista riskiä joutua lääkärin todistamalle sairauslomalle. Miehillä huono työaikojen hallinta ei vaikuttanut itsearvioituun terveyteen, mutta lisäsi sairauspoissaoloja niillä miehillä, joilla oli lapsia kotona tai ruumiillinen työ.
Näin todettiin Kunta10-tutkimukseen kuuluvassa väitöskirjatyössä, jossa seurattiin kymmenen suomalaisen kaupungin henkilöstöä vuosina 1997-2003. Mukana oli yli 30 000 työntekijää. Työaikojen hallinnan vaikutuksia terveyteen ei ole aikaisemmin kattavasti selvitetty.
Työaikojen hallintaa mitattiin koetuilla mahdollisuuksilla vaikuttaa työpäivän pituuteen, alkamis- ja päättymisajankohtiin, taukoihin, yksityisasioiden hoitamiseen työpäivän kuluessa, työvuoroihin, lomien ja vapaapäivien ajankohtiin sekä palkattomien virkavapaiden pitämiseen. Lisäksi seurattiin kyselyillä stressiä ja terveyttä sekä rekistereistä sairauspoissaoloja.
Kokonaiskuormitus ja työstressi lisäävät sairauspoissaoloja
Runsaisiin kotityötunteihin (yli 25 tuntia viikossa), työmatkatunteihin (yli 7,5 tuntia viikossa) ja kokonaistyötunteihin (yli 75 tuntia viikossa) liittyi sairauspoissaolojen lisääntymistä sekä naisilla että miehillä, joskin miehillä runsaat kotityötunnit olivat harvinaisia. Myös työstressi ennusti lääkärin todistamien sairauspoissaolojen lisääntymistä. Työstressiä mitattiin tutkimuksessa kovien vaatimusten ja huonon hallinnan yhdistelmällä sekä ponnistelujen ja palkintojen epäsuhdalla.
Työaikojen hallinta suojaa sairauspoissaoloilta
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että hyvä päivittäisten työaikojen hallinta vähensi sairauspoissaoloja erityisesti niissä tilanteissa, joissa työntekijöille kertyi paljon kotityö-, työmatka- ja kokonaistyötunteja. Näihin tunteihin liittyvien sairauspoissaolojen riskit vähintään puolittuivat, mikäli samanaikainen työaikojen hallinta oli hyvää. Myös työstressiin liittyvä sairastaminen väheni merkittävästi, jos työntekijät kokivat voivansa vaikuttaa työaikoihinsa.
Palkkatyön ja kotityön yhteensovittaminen helpottuu
Tutkimuksen perusteella hyvä työaikojen hallinta vähentää sekä työn ulkopuoliseen kuormitukseen että työstressiin liittyvää sairastamista. Tulokset osoittavat, että hyvä työaikojen hallinta on erityisen tärkeää naisten terveydelle. Työelämän kehittämisen näkökulmasta näyttäytyy, että työaikojen hallintaa vahvistamalla voidaan helpottaa palkkatyön ja kotityön yhteensovittamista.
Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksella yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.
LT
työterveyslääkäri
Oulun Työterveys