Näyttöruutu

Hoitajien työstressin vähentämiseksi on toimivia keinoja

Korkeat odotukset yhdessä riittämättömien resurssien ja sosiaalisen tuen kanssa saavat usein terveydenhoitoalan työntekijät kärsimään työperäisestä stressistä. Tämä voi johtaa vakavaan ahdistukseen, loppuun palamiseen, psykosomaattisiin sairauksiin, poissaoloihin ja siten elämänlaadun ja annetun hoidon heikentymiseen. Poissaoloihin ja työntekijöiden vaihtumisiin johtaessaan stressin ja loppuun palamisen kustannukset voivat olla korkeat.

Tuore systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että hoitohenkilökunnan työstressin ja uupumisen vähentämiseksi on olemassa todistetusti toimivia keinoja. Katsaukseen löytyi yhteensä 19 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä 1564 ihmistä tutkimusryhmissä ja 1248 ihmistä kontrolliryhmissä. Tutkimukset oli tehty Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa niin, että puolet oli tehty vuoden 2000 jälkeen. Tutkimusten laatu arvioitiin ja tulokset tiivistettiin.

Hoitohenkilökunnan työstressiä ja uupumusta voidaan merkittävästi vähentää sekä yksilöihin, että organisaatioon kohdistetuilla interventioilla. Tarkemmin sanottuna, yksilökohtaiset kognitiivis-behavioraaliset lähestymistavat (esim. coping-taitojen opetus) joko sellaisenaan tai yhdistettynä rentoutukseen voivat vähentää hoitohenkilökunnan työuupumusta, ahdistusta, stressiä ja fyysistä oireilua. Työkohtaiset interventiot joihin kuuluvat mm. kommunikaation ja hoitotapojen muutokset voivat myös vähentää työuupumusta, stressiä ja fyysistä oireilua. Parhaimmillaan aikaansaadut muutokset olivat mitattavissa kaksikin vuotta.

Suuri osa tutkimuksista oli kuitenkin pieniä ja laadultaan huonoja. Ei ole myöskään selvää kuinka suuri muutos stressin tai työuupumuksen tasossa on tapahduttava ollakseen kliinisesti merkittävä.

Kirjallisuusviite «Marine A, Ruotsalainen J, Serra C, Verbeek J. Preventing occupational stress in healthcare workers. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 4. Art. No.: CD002892. DOI: 10.1002/14651858.CD0»1

Kuulosuojainten käyttöön kannustettava jo ammattikoulussa

Melulle altistumisesta johtuva kuulon heikkeneminen on yleisimpiä työperäisiä vaivoja. Menetys on pysyvä eikä siihen ole toimivaa hoitoa. Kuitenkin siellä missä melun aiheuttajaa ei voida poistaa, kuulon huonontumista voidaan minimoida asianmukaisia suojaimia (esim. korvatulppia tai kuppisuojaimia) käyttämällä. Ollakseen tehokkaita suojainten on oltava sopivia ja laadukkaita ja niitä on käytettävä säännöllisesti ja oikein. Tämän katsauksen tarkoituksena oli arvioida keinoja saada työntekijöitä lisäämään kuulosuojainten käyttöä.

Katsaukseen löytyi kaksi tutkimusta, joissa oli 1325 ja 753 koehenkilöä. Kuulosuojainten käytössä ei ollut eroa sen mukaan saiko työntekijä räätälöityä valistusta vai yleisempää tiedotusta. Muistutusten antaminen tiedotuksen jälkeen ei myöskään lisännyt kuulosuojainten käyttöä. Yhden tutkimuksen mukaan ammattikoulussa tarjottavat pitkäaikaiset kuulosuojainten käyttöön kannustavat ohjelmat voivat merkittävästi lisätä suojainten käyttöä oppilaiden keskuudessa. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia.

Kirjallisuusviite «El Dib RP, Verbeek J, Atallah AN, Andriolo RB, Soares BGO. Interventions to promote the wearing of hearing protection. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 2. Art. No.: CD005234. DOI: 1»2