Onko pätkätyö terveysriski?

Pätkätöissä ei uskalleta sairastaa

Tilanteissa, joissa määräaikaiset työsuhteet ovat pitkiä tai projektiluonteisia, työntekijän asema voi olla melko samankaltainen vakinaisen henkilöstön kanssa. Työterveyslaitoksen Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimuksen mukaan niillä, joiden määräaikaisissa työsuhteissa ei ollut juurikaan keskeytyksiä, ei ollut vakinaisia enempää terveys- ja hyvinvointiongelmia.3 Toisaalta on huomattava, että tutkimuksen seuranta-aika oli melko lyhyt ja kyselyihin on todennäköisesti ollut vastaamassa "selviytyjien" joukko. Tutkimuksessa havaittiin myös, että terveysongelmat, esimerkiksi psyykkinen oireilu lisää vakinaisten, mutta ei määräaikaisten työntekijöiden sairauspoisaoloja merkittävästi (kuva 1).

Työterveyslaitoksen Kunta10-seurantatutkimuksessa saatiin tutkittiin henkilöstövähennysten vaikutuksia työhön jääneiden sairauspoissaoloihin.4 Pätkätöissä olevilla oli suurin todennäköisyys menettää työnsä, koska kunnissa ei juurikaan irtisanottu vakinaista väkeä. Suuret henkilöstövähennykset lisäsivät vakinaisen henkilöstön lääkärintodistusta edellyttävien sairauspoissaolojen määrää, mutta sijaisten ja määräaikaisten kohdalla poissaolot pysyivät suhteellisen matalalla tasolla eivätkä lisääntyneet henkilöstövähennyksien seurauksena. Epävarmuuden tai muiden työhön liittyvien läsnäolon painetta lisäävien tekijöiden vuoksi on mahdollista, että määräaikaiset eivät aina uskalla jäädä sairauslomalle, vaikka aihetta olisikin. Syynä tähän "sairausläsnäoloon" voi olla pelko työoaikan menettämisestä. Sairauspoissaolo- ja työsuhderekisterit osoittivatkin sen, että pätkätyösuhde päättyi todennäköisemmin, jos työntekijällä oli ollut sairauspoissaoloja.5 Toisaalta todettiin, että hyvä psyykkinen ja fyysinen terveys sekä tyytyväisyys työhön edesauttoivat vakinaistumista. Miehet ja korkeasti koulutetut työntekijät näyttivät vakinaistuvan myös muita nopeammin.3

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa seurattiin 12 vuoden ajan myös rekisteritiedon avulla erilaisissa työsuhteissa olleiden kuntatyöntekijöiden kuolleisuutta.6 Tutkimuksen mukaan määräaikaisissa työsuhteissa olleilla oli lisääntynyt riski kuolla itsemurhiin, tapaturmiin sekä alkoholin käytön ja tupakoinnin liitännäissairauksiin. Kaikkein korkein kuolleisuus oli kuitenkin henkilöillä, jotka oli työllistetty työllistämistuen avulla. Samoissa kunnissa tehdyssä Tilapäisenä kunnan töissä -tutkimuksessa seurattiin pätkätöissä olleiden työuraa ja terveyttä.7 Neljä vuotta määräaikaisena olleiden ja vakinaistuneiden välillä ei ollut terveyseroa. Sen sijaan terveys heikkeni niillä, joiden työura sisälsi työttömyysjaksoja.

Määräaikaisa työsuhteita on siis Suomessa tutkittu pääasiassa julkisella sektorilla. Väestöaineistoon perustuvassa ihmissuhteiden vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen selvittävässä HeSSup-tutkimuksessa ei havaittu eroa julkisella ja yksityisellä sektorilla työskennelleiden määräaikaisten hyvinvoinnissa.8 Tilastokeskuksen työolotutkimukseen perustuva ananlyysi osoitti myös sen, että Suomessa pätkätyössä olevat eivät joudu työskentelemään heikommissa tai enemmän riskejä sisältävissä työoloissa kuin vakinainen henkilöstö.9

Määräaikainen työsuhde ei siis sinällään uhkaa työntekijän terveyttä tai altista huonoille työoloille. Suomalaiset työmarkkinat ovat verrattain homogeeniset ja sopimukset takaavat suhteellisen samanlaiset etuudet ja kohtuullisen työympäristön kaikille työntekijöille. Paljon nykyistä suurempiin ongelmiin saatetaan joutua, jos pätkätyösuhteet alkavat merkitä työelämän vakiintuneiden sääntelymekanismien ulkopuolelle joutumista. Toisaalta nykyisetkään tutkimukset eivät vielä pysty sanomaan, mikä vaikutus ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille on vuosikausien määräaikaisten työsuhteiden ketjulla. Ei myöskään tiedetä, mitä erilaisten riskien, esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien, yksinhuoltajuuden, alhaisen koulutustason ja epävarmojen, pätkittäisten työsuhteiden ja työttömyysjaksojen kasautuminen samoille ihmisille pitkään jatkuessaan merkitsee.

Pätkätyöläisen työterveyshuolto

Työterveyshuoltoa koskevat säädökset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia työssä olevia. Tilapäisenä kunnan töissä - tutkimuksessa 7 % määräaikaisista vastasi, ettei heillä ollut oikeutta työterveyshuoltoon ja 21 % ei tiennyt, oliko heillä tällainen oikeus.10 HeSSup-tutkimuksen mukaan pätkätöissä olleet olivat käyttäneet vähemmän työterveyshuollon palveluja kuin vakinaiset.11 Erityisen vähäistä työterveyshuollon palvelujen käyttö oli määräaikaisessa osa-aikatyössä olleilla. Vastaavasti määräaikaiset turvautuvat sairastuessaan yleisemmin terveyskeskukseen. On siis mahdollista, että osa pätkätöissä olevista jää säännöllisen kokonaisvaltaisen työterveyshuollon ulkopuolelle, koska he vaihtavat usein työpaikkaa, eivät ole tietoisia työterveyshuollon palveluista tai heidät on jätetty näiden palvelujen ulkopuolelle. Kyse on huomattavasta osasta työikäistä väestöä, jonka tulisi saada terveyspalvelut ensisijaisesti yksiköistä, joissa on tarjolla työlääketieteen ja työterveyden erityisosaamista. Tilapäisenä kunnan töissä - tutkimuksessa todettiin myös, että kuntoutustoimet (tyky-toiminta, TYK- ja Aslak-kuntoutus) kohdistuvat yleensä pelkästään vakinaisessa työsuhteessa oleviin.10 Vaikka määräaikaiset ovat keskimäärin nuoria, joukossa on myös keski-ikäisiä, ja edellä esitettyjen tutkimustulosten mukaan myös niitä, joiden kohdalla erilaiset tukitoimet ja varhainen reagointi ongelmiin voivat olla tarpeen.