Miksi vaihtoehtoiset hoidot kiinnostavat?

Vaihtoehtohoidot suosittuja

Terveys 2000 –tutkimuksen mukaan joka kymmenes suomalainen on viimeisen vuoden aikana käyttänyt jotakin vaihtoehtoista hoitoa ja runsas kolmannes aikuisista käyttää päivittäin yhtä tai useampaa luontaistuotetta. Innokkaimpia käyttäjiä ovat koulutetut, työikäiset naiset.

Tutkimuksessa vaihtoehtoisilla hoidoilla tarkoitettiin muun muassa kiropraktikon, akupunktiohoidon antajan, homeopaatin ja kansanparantajan antamaa hoitoa, mutta ei fysikaalista hoitoa eikä hierontaa. Luontaistuotteilla tarkoitettiin muun muassa vitamiineja, kivennäisaineita, rasvahappoja ja maitohappobakteereita sisältäviä valmisteita, homeopaattisia valmisteita sekä lääkekasviuutteita, kuten punahattua tai mäkikuismaa, sisältäviä rohdosvalmisteita. Toisin kuin lääkkeitä, luontaistuotteita myytiin ja myydään edelleen sekä elintarvikeliikkeissä että apteekeissa.

Vain alle 2 % suomalaisista ilmoitti haastattelua edeltäneen vuoden aikana käyneensä "muiden vaihtoehtoterapeuttien" luona. Muilla terapeuteilla tarkoitettiin muita kuin hierojia, fysikaalisen tai akupunktiohoidon antajia, kiropraktikkoja, naprapaatteja, lymfa- tai vyöhyketerapeutteja, homeopaatteja tai kansanparantajia.

Uskomusta vai tiedettä?

Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan yleensä hoitomuotoja, joita ei opeteta lääketieteellisessä tiedekunnassa. Termejä "vaihtoehtohoidot tai –lääkintä" käytetään usein edelleen yleiskielessä, vaikka sekä lääketieteen että vaihtoehtolääkinnän puolella niistä pyritään nykyään eroon. Duodecim-seuran lääketieteen sanastolautakunta löysi sanakilpailun jälkeen 1995 termille mielestään paremman vaihtoehdon "uskomuslääkintä". Vaihtoehtolääkinnän järjestöjen parissa alasta halutaan käyttää termiä "luontaislääketiede".

Vaihtoehtolääkinnän ja lääketieteen raja on epämääräinen ja liikkuva. Vitamiinivalmisteet voidaan luokitella joko vaihtoehtotuotteiksi tai lääkkeiksi. Nivelrikon oireita lievittävää glukosamiinia on kaupan sekä reseptilääkkeinä että ravintolisinä. Glukosamiinilääkkeitä ja -ravintolisiä voidaan valmistaa lääketehtaassa samasta raaka-aineesta, mutta myydä eri kauppanimellä erilaisissa pakkauksissa.

Hieronta, kiropraktiikka ja akupunktio saatetaan tilanteesta riippuen katsoa joko vaihtoehtoisiksi tai lääketieteellisiksi hoidoiksi. Homeopatia luetaan yleensä vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin, mutta homeopaattiset valmisteet ovat EU:n ja Suomen lainsäädännön mukaan lääkkeitä.

Lääketieteen hoitojen lisänä

Tutkimusten mukaan Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa vaihtoehtoisia hoitoja käytetään pääasiassa tavanomaisten lääketieteen tarjoamien hoitojen ja lääkkeiden lisäksi eikä lääketieteellisten keinojen vaihtoehtona. Esimerkiksi luontaistuotteiden suurkuluttajat käyttävät usein runsaasti myös itsehoito- ja reseptilääkkeitä.

Saattaa kuitenkin olla, että jotkut vaihtoehtoterapeutit tai heidän järjestönsä neuvovat potilaita luopumaan "koululääketieteestä" ja esimerkiksi jättämään lapset rokottamatta.

Pitkäaikaissairaat ja syöpäpotilaat

Yleisin luontaistuotteiden ja ravintolisien käyttäjä on terve aikuinen, joka kaipaa elämäänsä lisäpuhtia tai uskoo käytön ehkäisevän vanhenemiseen liittyviä vaivoja. Tuotteiden tai vaihtoehtolääkinnän käyttöä ei voi yhdistää mihinkään erityiseen persoonallisuuden piirteeseen.

Pitkäaikaissairaat toivovat vaihtoehtoisista hoidoista helpotusta vaikeasti hoidettaviin oireisiin ja kipuihin. Kyseisiin vaivoihin ja sairauksiin ei lääketieteestä yleensä löydy parantavaa apua. Etenkin niska-, selkä- ja nivelvaivoista sekä allergia- ja ahdistusoireista kärsivät ihmiset kokeilevat usein luontaishoitoja ja -tuotteita. Lääkärit saattavat huomaamattaan jopa työntää heitä hakemaan apua muualta. Potilaina he ovat usein aikaa vieviä eikä asiallisenkaan hoidon jälkeen suurta muutosta välttämättä ole odotettavissa.

Monet syöpäpotilaat ja muut vakavasti sairaat ihmiset kokeilevat vaihtoehtohoitoja ikään kuin "viimeisenä toivona" tai varmistaakseen, että "kaikkea on kokeiltu". Vastoin oletuksia käyttäjät eivät yleensä ole pettyneet lääketieteen palveluihin. Esimerkiksi kanadalaisen Verhoefin ja kumppaneiden katsauksessa vain kahdessa tutkimuksessa 52 tutkimuksesta syöpää sairastaneet potilaat ilmoittivat vaihtoehtohoitojen käytön syyksi pettymyksen lääketieteen hoitoihin tai lääkäreihin.

Ristiriitaista terveystietoa

Terveyden vaalimisesta ja sairauksien ehkäisystä ja hoidosta löytyy nykyään valtavasti tietoa muun muassa internetistä. Yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan 79 % internetin käyttäjistä hakee terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa. Joka kolmas käyttäjistä etsii tietoa erityisesti vaihtoehtolääkinnästä ja yli puolet luontaistuotteista. Tiedon luotettavuuden arviointi on kuitenkin vaikeaa jopa lääketieteen asiantuntijoille.

Dosentti Pauliina Aarvan tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat yleensä terveydenhuollon ammattilaisten ja viranomaisten antamaan terveystietoon. Toisaalta myös asiallinen terveysviestintä saattaa olla ristiriitaista. Lääketieteen asiantuntijatkin voivat päätyä vastakkaisiin näkemyksiin tulkitessaan samoja tutkimuksia ja katsauksia. Maallikko ei tiedä ketä uskoa ja mihin luottaa, kun erilaiset asiantuntijat suosittelevat erilaisia hoito-ohjeita samalle vaivalle tai taudille.

Ristiriitainen terveystieto saattaa lisätä myös vaihtoehtolääkinnän suosiota. 1990-luvun lopulla tehdyssä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kysyttiin luontaistuotteiden ja ravintolisien käyttäjiltä, mikä saisi heidät lopettamaan tuotteiden käytön. Kaksi kolmasosaa vastaajista uskoi jatkavansa tuotteiden käyttöä, vaikka viranomaiset ilmoittaisivat, että tutkimusten mukaan tuotteista ei ole mitään hyötyä.

Arvomaailma vaikuttaa

Muun muassa Aarvan ja Pasasen tutkimuksessa todetaan, että suomalaiset pitävät tärkeänä yksilön omaa toimintaa terveyden edistämisessä. Ihmiset yleensä tietävät, että terveellinen ravinto ja liikunta saattavat vähentää sairastumista. Jotkut yrittävät edistää terveyttään myös luontaistuotteilla ja vaihtoehtohoidoilla.

Toisaalta osa ihmisistä ehkä kaipaa entisajan autoritaarista lääkäriä, joka aina tiesi mikä on parasta yksittäiselle potilaalle ja jopa koko ihmiskunnalle. Tällaisia terapeutteja ja saarnaajia löytynee edelleen vaihtoehtolääkinnän piiristä. Ongelmia saattaa syntyä, kun he käyttävät auktoriteettiaan, mutta heiltä puuttuu entisajan lääkärin koulutus ja kokemus.

Yhä useampi suomalainen uskoo, että hiljentyminen ja mietiskely edistävät terveyttä. Vaihtoehtoisista hoidoista saatetaankin etsiä vastinetta kiireiselle elämänrytmille. Osa ihmisistä kokee, että vaihtoehtolääkintä vastaa paremmin heidän "pehmeää" arvomaailmaansa ja että se on yksilöllisempää kuin lääketiede.

Vaihtoehtohoidot ja -tuotteet ovat pääosin itsehoitoa ja niiden käyttö voi lisätä positiivista kokemusta elämänhallinnasta. Onnistuessaan eräät hoitomuodot saattavat myös tyydyttää ihmisten kuulluksi tulemisen ja kosketuksen kaipuuta.

Medikalisaatiota ja mystiikkaa

Lääkäripäivillä 2007 keskusteltiin medikalisaatiosta ja todettiin, että normaaliuden käsite on kaventunut. Lääkkeitä ja lääketieteellisiä hoitoja käytetään aktiivisesti normaaliuden ylläpitämiseen tai epänormaaliuden korjaamiseen. Medikalisaatio eli elämään normaalisti kuuluvien asioiden lääketieteellistäminen lisää myös vaihtoehtolääkinnän ja -tuotteiden kysytään ja tarjontaa. Tässä yhteydessä puhutaan usein paramedikalisaatiosta.

Vaihtoehtolääkinnässä sairauksien synty selitetään yksinkertaisilla teorioilla ja hoitojen oletetut vaikutusmekanismit kuvataan malleilla, jotka ovat lääketieteelle vieraita tai tuntemattomia. Toisinaan alustavista solutason tutkimuksista vedetään huimaavia päätelmiä tutkittujen aineiden sairauksia parantavista vaikutuksista. Yksinkertaisuudessaan ne saattavat vedota käyttäjiin enemmän kuin lääketieteen varovaiset, monimutkaiset ja vaikeasti ymmärrettävät teoriat.

Lääketieteen kehittymisestä huolimatta osa ihmisistä haluaa kokeilla tutkittujen hoitojen ja lääkkeiden lisäksi perinteisiin ja uskomuksiin nojaavia hoitokeinoja ja valmisteita. Myytit ja mystiikka kiehtovat edelleen.