Suomalaisten orkesterimuusikkojen tupakointi, alkoholinkäyttö ja koettu terveys

Tupakointi

Enemmistö soitonopiskelijoista ei ollut koskaan tupakoinut kun taas enemmistö ammatissa toimivista miessoittajista tupakoi (taulukko 1). Ainoastaan 12 % ammatissa toimivista ja opiskelijoista tupakoi säännöllisesti, eläkkeellä olevista neljännes. Tupakoinnin oli lopettanut 15 % soittajista. Ammatissa toimivat olivat tupakoineet keskimäärin 18 vuotta, opiskelijat 7 vuotta ja eläkeläiset 34 vuotta. Säännöllisesti tupakoivat soittajat tupakoivat keskimäärin 12 savuketta päivässä. Tupakointi lisääntyi ennen tai jälkeen esiintymisen 41 %:lla soittajista.

Tupakoimattomat muusikot (n=365) kokivat yleisesti ottaen terveytensä merkitsevästi paremmaksi kuin säännöllisesti tupakoivat (n=76)(p=0.004). Samoin VAS-janalla ilmoitettu terveydentila oli tupakoimattomilla selkeästi parempi (p=0.001). Tupakoivista muusikoista oli työkyvyttömiä ollut viimeisen vuoden aikana melkein merkittävästi suurempi osa kuin tupakoimattomista (p=0.058). Tupakoivilla muusikoilla oli viimeisen vuoden aikana ollut enemmän käyntejä terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanotolla kuin tupakoimattomilla (11.2 vs 9.2 käyntiä). Tupakoivat olivat myös olleet rasitusvaivan takia työkyvyttömiä viimeisen vuoden aikana enemmän kuin tupakoimattomat (7.3 vs 4.7 päivää), mutta nämä erot eivät olleet merkitseviä. Molemmilla ryhmillä yöuni oli melkein yhtä pitkä (7.5 ja 7.7 tuntia). He myös harjoittivat vähintään 20 minuuttia kestävää hengästyttävää ja pulssia nostattavaa liikuntaa melkein yhtä monta kertaa viikossa (2.7 ja 3.0 kertaa).

Alkoholinkäyttö

Alkoholinkäyttö oli soittajien keskuudessa huomattavasti yleisempää kuin tupakointi. Opiskelijoista vain 10 % ei ollut nauttinut alkoholia koskaan tai nauttinut sitä korkeintaan 10 kertaa koko elämänsä aikana (pojat 12 %, tytöt 8 %). Ammatissa toimivista vain joka sadas oli raitis, eläkkeellä olevista miehistä ei kukaan, eläkkeellä olevista naisista sen sijaan kolmannes oli raittiita. Alkoholin käytön oli lopettanut vain 3 % soittajista.

Suurin osa soittajista käytti alkoholia 2-3 kertaa viikossa, mutta 5 % joi sitä joka päivä. Muusikkomiesten alkoholinkäyttö oli muusikkonaisten alkoholinkäyttöä yleisempää. Muusikkojen alkoholinkäyttö oli selkeästi keskimääräistä suomalaista käyttöä yleisempää sekä miehillä että naisilla. Soittajat ilmoittivat käyttävänsä keskimäärin 6.2 yksikköä alkoholia viikossa, miehet ja ammatissa toimivat eniten (taulukko 2). Suurimmat ilmoitetut yksikkömäärät olivat ammatissa toimivilla 42 yksikköä, opiskelijoilla 54 ja eläkeläisillä 25 yksikköä alkoholia viikossa.

Alkoholin käytöstään oli ollut huolestunut jatkuvasti tai usein 5 % soittajista, 7 % miehistä ja 3 % naisista. 31 % soittajista oli ollut toisinaan huolestunut alkoholin käytöstään. Viimeisen vuoden ajalta soittajat ilmoittivat keskimäärin 6 krapulapäivää. Joillakin ammatissa toimivilla ja opiskelijoilla oli vuodessa 100 krapulapäivää. Alkoholistina itseään piti 630 soittajasta 23 eli 4 % (taulukko 2). Työssä käyvistä miespuolisista orkesterimuusikoista piti itseään alkoholistina 7 %, naisista ei yksikään. Itseään alkoholistina pitävistä soittajista miehiä oli suhteellisesti kolme kertaa enemmän kuin naisia (6 % vs 2 %) ja eläkeläisiä kaksi kertaa enemmän kuin opiskelijoita (6 % vs 3 %). Soittajan läheinen, työtoveri tai työnantaja oli ollut huolestunut hänen alkoholinkäytöstään toisinaan 14 prosentin ja usein tai jatkuvasti 2 %:n kohdalla. Jälkeenpäin ajatellen, 27 % soittajista tunsi käyttäneensä alkoholia liian paljon (miehistä 32 %, naisista 20 %).

Alkoholinkäyttö ei vaikuttanut merkitsevästi oman yleisen terveyden kokemiseen 5 vaihtoehdon tai VAS-janakysymyksessä eikä myöskään työkykyyn viimeisen vuoden aikana. Alkoholia käyttävillä muusikoilla oli sen sijaan ollut viimeisen vuoden aikana erittäin merkitsevästi enemmän käyntejä terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanotolla kuin raittiilla muusikoilla (10.2 vs 5.0 päivää). Alkoholia käyttävät olivat myös olleet rasitusvaivan takia työkyvyttömiä viimeisen vuoden aikana enemmän kuin raittiit (5.6 vs 1.2 päivää).

Pohdinta

Tämä orkesterimuusikkojen kyselytutkimus on laajin maassamme soittajille suoritettu terveydentilaa, elämäntapoja ja elämänlaatua sekä työolosuhteita koskeva tutkimus. Osallistumisprosentti 40 oli samaa luokkaa kuin aiemmin esitetyissä laajoissa

ulkomaisissa tutkimuksissa. Tupakoivien soittajien määrä oli yllättävänkin vähäinen. Aikuisista suomalaisista miehistä vuonna 2003 tupakoi 26 % ja nuorista 23 %. Yhtenä mahdollisena syynä aineiston vähäiseen tupakointiin voi olla, että tutkimukseen osallistumattomien muusikkojen joukossa saattaa olla enemmän niitä, joilla on merkittäviä psyykkisiä vaikeuksia tai runsasta alkoholinkäyttöä eli henkilöitä, jotka usein myös tupakoivat enemmän kuin muut. Suomalaiset nuoret aloittavat tupakan kokeilun 12-14 vuoden iässä ja säännöllisen tupakoinnin 13-15-vuotiaina. Tässä tutkimuksessa soitonopiskelijat olivat aloittaneet tupakoinnin oman ilmoituksensa mukaan keskimäärin vasta 17-vuotiaina. Olisi mielenkiintoista tutkia, onko säännöllisellä klassisen musiikin soittoharrastuksella tupakointia ehkäisevää vaikutusta kouluiässä.

Soittajien alkoholin käyttö osoittautui olevan runsasta heidän oman ilmoituksensa mukaan. Tulos on todennäköisesti kohtuullisen luotettava, koska muusikot vastasivat anonyymisti eikä esim. työnantajalla ollut mahdollisuutta saada tietoa tuloksista. Erityisesti huomio kiinnittyi useiden nuorten soittajien runsaaksi ilmoitettuun alkoholin käyttöön. Maassamme viimeisten 35 vuoden aikana harjoitettu alkoholipolitiikka on ollut yksioikoisesti suunnaltaan sellainen, että etenkin nuorison alkoholinkulutus on lisääntynyt. Esitetyssä aineistossa suomalaisista orkesterimuusikoista raittiita oli vain 1 %. Vuoden 2000 tilastojen mukaan suomalaisista miehistä oli raittiita 8 %.

Alkoholijuomien suurkuluttajaksi katsotaan mieshenkilö, jonka viikkokulutus on 280 g absoluuttista alkoholia eli 24 annosta, mikä vastaa 24 pulloa keskiolutta, 3½ pulloa mietoa viiniä tai 1 ¾ pulloa kirkasta viinaa viikossa. Nautitun viikoittaisen alkoholimäärän perusteella alkoholin suurkuluttajia on em. kriteereillä arvioituna suomalaisista orkesterimuusikkomiehistä 2.4 % ja -naisista 4.7 % Eniten krapulapäiviä raportoivat opiskelijat. Tämä saattaa liittyä tottumattomuuteen alkoholin käytössä ja humalahakuisuuteen. 37 % soittajista oli ollut huolestunut alkoholinkäytöstään. Tämä viittaa siihen, että kyseiset soittajat ovat ymmärtäneet kuuluvansa riskikäyttäjien ryhmään. 2212 amerikkalaisen orkesterimuusikon tutkimuksessa 21 % ilmoitti olleensa huolestunut alkoholinkäytöstään, miehet useammin kuin naiset kuten tässäkin tutkimuksessa.

Soittajan läheinen, työtoveri tai työnantaja oli osoittanut huolestuneisuutensa soittajan alkoholinkäytöstä 100 soittajan tapauksessa viitaten siihen, että riskiryhmän alkoholinkäyttäjiä oli tutkituissa soittajissa ainakin saman verran kuin muussa suomalaisessa väestössä. Alkoholinkäyttö oli ollut jälkeenpäin ajatellen viime vuosina liiallista peräti 27 %:lla soittajista. Amerikkalaisessa vastaavassa tutkimuksessa päädyttiin samaa suuruusluokkaa olevaan lukuun, 21 % amerikkalaisista muusikoista oli ollut huolissaan alkoholinkäytöstään.

Johtopäätökset

Suomalaisten orkesterimuusikkojen tupakointi on vähäisempää kuin muulla väestöllä. Alkoholin käyttö sen sijaan on runsasta, myös soitonopiskelijoilla. Alkoholin riskikäyttö osoittautui siitä huolimatta olevan ainakin miehillä muuta väestöä harvinaisempaa. Jonkinasteisen alkoholiongelman oli tiedostanut peräti neljännes soittajista. Tähän asiaan olisi pystyttävä puuttumaan ainakin työterveyspuolen ja soittajakollegojen toimesta. Tupakoinnilla oli selkeä haitallinen vaikutus muusikkojen koettuun terveyteen. Alkoholin käyttö lisäsi selkeästi muusikkojen terveydenhuoltopalveluiden käyttöä ja työkyvyttömyyspäiviä.