Tupakoitsijat pikaspirometriapuhalluksissa: Keuhkoahtaumatauti tutuksi työikäisille

Keuhkokatsastus kestää tupakanmittaisen ajan

Katsastusasemalla käynti vie työntekijältä noin vartin. Hän täyttää katsastuskortin, johon kirjataan mm. tupakointihistoria ja puhallusten mittausarvot. Helin keuhkokatsastaja keskustelee puhallusten tuloksista katsastettavan kanssa. Samassa yhteydessä käsitellään mm. tupakoinnin terveyshaittoja, pohditaan keinoja tupakoinnin lopettamiseen ja keskustellaan tarvittaessa myös keuhkoahtaumataudista ja sen riskeistä.

• Ihmiset ovat kiinnostuneita keuhkojensa toimintakyvystä. Myös tupakoinnin jo lopettaneet käyvät usein tarkistamassa keuhkojensa kunnon. Mittausten tulokset herättävät paljon keskustelua ja moni tupakoija yllättyy, että puhallusarvot eivät ole niin hyviä kuin mitä hän ehkä luuli. Varsinkin miehet pysähtyvät mittaustulosten äärellä ja ryhtyvät miettimään omia ratkaisujaan, kertoo keuhkokatsastuksia tekevä terveydenhoitaja Liisa Tarkka Hengitysliitto Helistä.
• Mittausten jälkeen on helppo keskustella tupakoinnin lopettamisen keinoista ja tupakoinnin vaikutuksesta terveyteen.

Tyypillisen katsastuspäivän aikana löytyy muutamia ihmisiä, joiden puhaltamat pikaspirometrian viitearvot jäävät alle suositusten.

• Kyseessä voi olla puhallustekniikkaan liittyvät ongelmat, mutta taustalta voi löytyä myös kavala ja kehittyvä keuhkoahtaumatauti, Liisa Tarkka arvioi.

Diagnooseja katsastusasemalla ei tehdä, vaan työntekijä ohjataan aina työterveyslääkäriin tilanteen arviointiin ja jatkotutkimuksiin, jos hänen mittausarvonsa ovat alhaiset. Lääkäriin mennessään työntekijällä on silloin mukanaan katsastustilaisuudessa saadut arviot, joiden pohjalta keskustelu voidaan käynnistää.

Katsastus hyödyttää yritystä

Tupakoinnin lopettamiseen panostaminen on työnantajalle kannattavaa. Tupakointi ja tupakkatiloihin siirtyminen vie vuodessa lähes kuukauden työajan. Tupakoiva työntekijä hukkaa myös terveyttään: arvioidaan, että noin puolet tupakoivista sairastuu keuhkoahtaumatautiin.

• Katsastustilaisuudet ovat osa yrityksen savuttomuustyötä ja henkilöstön hyvinvointiin satsaamista. Ne voivat toimia ponnahduslautana savuttomaan elämään siirtymiseen. Joissakin yrityksissä katsastus on johtanut myös tupakoinnin lopettamisryhmän perustamiseen työpaikalla työterveyshuollon koordinoimana, Liisa Tarkka sanoo.

Näin tapahtui Suomen Terveystalossa toimivan työterveyshoitaja Marketta Jokelan vetämässä hankkeessa Lahdessa, jossa tuotanto- ja tuotekehitysyritys Sandvik Minig and Constructions etsi keinoja työntekijöiden tupakoinnin vähentämiseen.

• Yritys oli miettinyt hankkeen toteuttamista jo pidemmän aikaa. Taustalla oli halu poistaa tupakansavu työtiloista. Tupakoinnin ja käytettävien leikkuunesteiden yhteisvaikutuksen epäiltiin synnyttävän terveysriskin. Tupakointi aiheutti tuotantotiloihin myös kuppikuntia ja seurusteluryhmiä, joissa altistuttiin passiivisesti tupakansavulle, Marketta Jokela kertoo.

Savuttomuustyö aloitettiin järjestämällä Katsasta keuhkosi –tilaisuus yrityksessä. Marketta Jokela oli mukana katsastusasemalla mittaamassa verenpaineita, kertomassa tupakoinnin liitännäissairauksista ja keskustelemassa ihmisten kanssa.

• Pystyin nappaamaan ihmisiä mukaani heti katsastusten jälkeen ja antamaan heille aikoja vastaanotolle, Jokela kertoo.

Savuttomuushanke jatkui työterveyslääkärin pitämällä luennolla tupakoinnin terveyshaitoista. Halukkaille järjestettiin tupakastavieroituskursseja, lisäksi yritys kustansi kaikille halukkaille vieroitusvalmisteet. Marketta Jokela tarjosi konsultaatiota ja tukea koko hankkeen ajan. Vieroitusvalmisteiden käyttöä valvottiin työterveyshoitajan vastaanotolla tapaamisten yhteydessä. Osalle seurannaksi riitti puhelimessa tapahtuva kannustaminen.

Tupakoinnin lopettamiseen panostus kannatti, sillä projektin seurauksena kaikkiaan kymmenen ihmistä lopetti tupakan polton.

• Parhaillaan mietimme, miten savuttomuustyötä voisi jatkaa. Suunnitteilla on uuden tupakastavieroitusryhmän käynnistäminen.

Jokelan mielestä katsasta keuhkosi -tilaisuus lisäsi työntekijöiden terveystietoa ja mittausten tulokset motivoivat savuttomuuteen.

• Pikaspirometrian tulokset olivat konkreettisia ja motivoivia, kerrottu tieto asiallista eikä terveysterrorismia. Ihminen otettiin katsastuksessa kokonaisvaltaisesti huomioon, Marketta Jokela kuvailee.

Jokela arvioi, että yrityksen ulkopuolelta tulevaa henkilöä kuunnellaan eri tavoin kuin talon omia ammattilaisia. Hänen mielestään parhaat tulokset katsastuksista saadaan silloin, kun yrityksen työterveyshuolto on mukana katsastustilaisuuden suunnittelussa alusta alkaen ja mukana myös itse tilaisuudessa, jotta se pystyy jatkamaan savuttomuustyötä tuloksellisesti.

• Savuttomuuteen satsaaminen ei saisi olla vain yksittäinen tapahtuma tai mittaustuokio, vaan työterveyden tulisi tarttua asiaan ja viedä asiaa eteenpäin yrityksessä.

Savuttomuustyö kuuluu työterveydelle

Rautakeskolla järjestettiin kaksipäiväinen katsastustilaisuus viime keväänä. Katsastusta suunniteltaessa työterveyshuoltoa pohditutti katsastuksen mahdolliset jälkiseuraukset.

• Pelkäsimme katsastuksen johtavan siihen, että kolmannes kävijöistä tulee meille astmatutkimuksiin. Näin ei käynyt. Kaikki katsastuksen jälkeen vastaanotolle tulleet tapaukset olivat aiheellisia ja johtivat lisäselvityksiin. Katsastus ei kuormittanut meitä liikaa, Keskon työterveyslääkäri Heikki Muhonen kertoo.

 Muhosen mielestä katsastuksen kaltaiset savuttomuutta tukevat tempaukset ovat kannatettavia ja savuttomuusaihe on tärkeä pitää keskustelussa mukana.

• Muuten käy kuten HIV:issä. Aikaisemmin siitä puhuttiin ja tartunnat saatiin laskuun, mutta kun asiaa ei enää koeta tärkeänä, ovat tartuntaluvut lähteneet taas nousuun, Muhonen sanoo.

 Katsasta keuhkosi –tilaisuuden hyöty on Muhosen mielestä siinä, että se edistää tupakoinnin lopettamisen kypsyttelyä. Jollekin ihmiselle katsastustilaisuus voi toimia kimmokkeena lopettamispäätöksen tekemiseen.

 Heikki Muhonen pitää tärkeänä sitä, että työterveyshuollon aika riittää myös savuttomuustyöhön ja tupakoinnista keskusteluun potilaiden kanssa.

• Tupakointi on merkittävä terveyden menettämisen riskitekijä. Tupakoinnin lopettamisen ottaminen puheeksi vastaanotolla käyvien kanssa on koko ajan lisääntynyt ja tupakoijat suhtautuvat puheeksiottoon asiallisesti, Muhonen arvioi.

 Luontevia tilanteita keskustella tupakoinnin lopettamisesta löytyy esimerkiksi toistuvien hengitystieinfektioiden yhteydessä. Jos sairaudenhoito tai seurantakäynti liittyy jotenkin tupakointiin, ei tarvita edes aasinsiltoja keskustelun aloittamiseen.

• Silloin todetaan, että tässä olisi vielä yksi ajankohtainen syy harkita tupakoinnin lopettamista.

 Muhosen mukaan tupakoinnista on nykyisin helpompi puhua kuin 15 vuotta sitten, jolloin se miellettiin enemmän yksityisasiaksi.

• Nyt valmius tai halu lopettaa näkyy lähes kaikissa tupakoitsijoissa. Osa tosin toteaa, että heillä ei ole kykyä siihen.

 Heikki Muhosella on tapana merkitä sairauskertomukseen diagnoosi F17.1, tupakan haitallinen käyttö. 

• Jos näen, että olen näin aikaisemmin tehnyt, muistutan asiasta seuraavilla käynneillä ja kysyn, onko asia kypsynyt.

 Keskolla tarjotaan spirometriapuhalluksia kaikille tupakoiville ikäryhmätarkastusten yhteydessä ja mahdollisuutta käytetään varsin hyvin.

• Siinä yhteydessä voi usein iloisin mielin antaa lausunnon, että keuhkot ovat vielä terveet ja tupakoinnin lopettaminen on tärkeää, ettei haittoja pääsisi syntymään. Jos spirometriassa jo on muutoksia, suosittelen lausunnossa luonnollisesti lopettamaan tupakoinnin, ettei tilanne pahenisi, Muhonen kiteyttää. 

Lisätietoa Katsasta keuhkosi –tilaisuuksista: Liisa Tarkka, Hengitysliito Heli, 020 757 5123, 0400 978 887, liisa.tarkka@heli.fi.

Työterveyslääkäri Heikki Muhosen mielestä Katsasta keuhkosi –tilaisuuden kaltaiset savuttomuutta tukevat tempaukset ovat kannatettavia ja savuttomuusaihetta on tärkeä pitää esillä, koska tupakointi on merkittävä terveyden menettämisen riskitekijä.