Ravitsemusterapeutti työterveyshuollossa

Miksi ravitsemusterapeuttia tarvitaan?

Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisy ja niistä aiheutuvien kustannusten minimointi on työnantajan etu. Koska työvoimasta on poistumassa suurempi osa eläkkeelle kuin nuoria on astumassa työelämään, tavoitteena on jatkaa työelämässä 2-3 vuotta nykyistä kauemmin. Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä hyvän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen on suuri haaste.

Lähes räjähdysmäisesti yleistyvä liikapaino ja lihavuus sekä niihin kiinteästi liittyvä tyypin 2 diabetes lisäsairauksineen aiheuttavat uhkaa päivittäiselle työssä selviytymiselle ja yleisyytensä vuoksi ovat todellinen haaste työterveyshuollolle. Se, että työikäisistä miehistä ja naisista yli puolet on liikapainoisia (BMI >25.0 kg/m2), joillain toimialoilla jopa 70%, on ehdottomasti liikaa ja erittäin huolestuttavaa. Liikapaino heikentää työkykyä fyysisesti raskaissa töissä ja aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Liikapaino ja erityisesti keskivartalolihavuus sekä insuliiniresistenssi liittyvät tyypin 2 diabeteksen kehittymisen ohella myös uniapnean kehittymiseen. Nämä molemmat sairaudet ovat työkyvyttömyyden uhka muun muassa kuljetusalan työntekijöillä.

Tuoreen suomalaisen arvion mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä on lihavuuden takia 5200 henkilöä, ja sairauspäiviä kertyy lihavuuden vuoksi runsaat 340 000 vuodessa (1).

D2D-väestötutkimuksen mukaan 45-54-vuotiaista joka neljäs mies ja joka viides nainen sairastaa tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta. Seuraavassa ikäryhmässä 55-64-vuotiailla sairastavuus on vieläkin suurempi: lähes joka toisella miehellä ja kolmasosalla naisista on diabetes tai glukoosiaineenvaihdunnan häiriö (2). Tehostetulla ravitsemus- ja liikuntaohjauksella tyypin 2 diabetesriski pieneni 58 % korkean sairastumisvaaran omaavilla henkilöillä (3). Tyypin 2 diabetes vaikuttaa usein päivittäiseen työkykyyn aiheuttaen esimerkiksi väsymystä, erityisesti hoitotasapainon ollessa epätyydyttävä. Liitännäissairaudet aiheuttavat merkittäviä hoitokustannuksia ja ennenaikaista työkyvyttömyyttä.

Hyvä ravitsemus parantaa myös päivittäistä työvireyttä. Työaikaisella ruokailulla on ravinnonsaannin turvaamisen ohella myös muita tärkeitä työkykyä edistäviä merkityksiä, kuten lepo ja virkistäytyminen, työrupeaman katkaisu ja työkavereiden tapaaminen. Työpaikkaruokailu toimii usein epävirallisen tiedonkulun areenana, mikä on merkityksellistä myös töiden sujuvuuden kannalta. Erityisesti vuorotyöntekijöiden tai kuljetusalan työntekijöillä työpaikkaruokailu on keskeinen keino vaikuttaa työvireyteen ja hallita vuorotyön aiheuttamia terveyshaittoja. Vääränlainen syöminen voi aiheuttaa kohtalokkaan torkahtamisen keskellä työprosessia. Myös sairauksien vuoksi erityisruokavaliota tarvitsevilla työntekijöillä, esimerkiksi insuliinihoitoisella diabeetikolla, ruokailu vaikuttaa päivittäisiin työsuorituksiin ja työssä jaksamiseen.

Ravitsemusasiantuntijoiden palveluja hyödynnetään työterveyshuollossa toistaiseksi vähän: vain 4 % työterveyshuolloista oli käyttänyt ravitsemusterapeuttia kuukausittain (4). Hoitohenkilöstön ja lääkärien arvioimana ravitsemusterapeutin palveluja tarvittaisiin huomattavasti nykyistä enemmän. Työhyvinvointia, terveyttä ja työssä jaksamista ylläpitävä ravitsemus on työntekijän ja työnantajan yhteinen etu.

Kuka on ravitsemusterapeutti?

Ravitsemusterapeutit ovat terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä, joilla on laaja-alainen koulutus. He ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon (TtM, THM, MMM, ETM) pääaineena ravitsemustiede tai kliininen ravitsemustiede. Ravitsemusterapeutti täydentää osaltaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden antamaa ohjausta. Ravitsemusterapeutti hallitsee yksilö- ja ryhmäohjaustaidot, sairauksien ehkäisyn ja niiden ravitsemushoidon. Työterveyshuollon asiantuntijuuteen sisältyy erityisesti ravitsemuksen merkitys työkyvyn edistämisessä ottaen huomioon työn erityisvaatimukset.

Ravitsemusterapeutteja työskentelee kunnissa edelleen vähän. Noin kolme miljoonaa suomalaista asuu kunnassa, jossa ei ole ravitsemusterapeutin palveluja lainkaan tarjolla. Vuonna 2005 ravitsemusterapeutteja työskenteli perusterveydenhuollossa 1/152 000 asukasta kohti. (5). Kuitenkin ravitsemusterapeuttien määräksi suositellaan 1/30 000 asukasta (6). Tämä aiheuttaa haasteen työterveyshuollossa, koska kansanterveystyönä toteutuvia ravitsemusterapiapalveluja ei ole riittävästi tarjolla.

Millaista yhteistyötä ravitsemusterapeutin kanssa?

Ravitsemusterapeutin tehtäviin työterveyshuollossa voivat kuulua työpaikkalähtöiset työkyvyn ja hyvän ravitsemuksen edistämiseen tähtäävät toiminnat (esimerkiksi työpaikkaruokailun kehittäminen ja edistäminen), työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia tai tietyissä erityistilanteissa (esimerkiksi kuljetusalan tai vuorotyöntekijät), työterveyshuollon ammattihenkilöiden koulutus ja konsultaatio sekä ravitsemusohjausmateriaalin valinta ja valmistaminen (taulukko «Ravitsemusterapeutin tehtäviä työterveyshuollossa»1).

Ravitsemusterapeutti voi olla mukana myös vajaakuntoisten, ravitsemusongelmaisten työntekijöiden kuntoutusprosessissa: arvioimassa kuntoutustarvetta, tukemassa onnistuneella ravitsemushoidolla kuntoutumista ja toteuttamassa esimerkiksi laitoskuntoutusjakson jälkeistä jatkoseurantaa. Tärkeää olisi, että ravitsemusterapeutti otettaisiin mukaan työterveyshuollon moniammatilliseen työhön jo suunnitteluvaiheessa.

Tukena toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa

Ravitsemusterapeutti voi osallistua työpaikkaselvitykseen (esimerkiksi työaikaisen ruokailun toteutus yrityksessä, jossa työpaikkaruokailu on ongelmallista tai on paljon liikapainoisia) ja selvityksen pohjalta tehtävään työterveyshuollon toimintasuunnitteluun. Työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijäedustuksen välisessä neuvottelussa ravitsemusnäkökohtien huomioiminen toimintasuunnitelmaa ja vuosisopimusta laadittaessa voi tuoda työnantajalle hyödyllisen panoksen, etenkin kun yrityksessä on runsaasti liikapainoisia tai vuorotyöntekijöitä.

Työpaikkaruokailun kautta vaikuttaminen

Työpaikkaruokailusta vastaavan henkilöstön tietämys ja panos vaikuttavat työntekijöiden ruokavalintoihin. Valikoima, ruokien tarjolle pano ja tarjottavan ruoan ravitsemuksellinen laatu vaikuttavat suoraan työntekijöiden vireyteen työpäivän aikana ja välillisesti ravinnon terveysvaikutusten kautta. Ravitsemusterapeuttia voidaan käyttää työaikaista ruokailua koskevan työpaikkaselvityksen ja henkilöstön koulutuksen lisäksi myös työpaikkaruokalassa järjestettyjen kampanjoiden ja tempausten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tapahtumat ja kampanjat

Tyky-päivät ja työpaikkaruokailu ovat hyviä mahdollisuuksia kampanjoida terveellisten ruokavalintojen puolesta ja havainnollistaa omien valintojen merkitystä.

Ryhmässä tapahtuva tai yksilöllinen ravitsemusohjaus

Ravitsemusohjaus voi tapahtua ryhmässä tai yksilöllisesti. Ohjauksesta voivat hyötyä henkilöt, joiden työ asettaa erityisvaatimuksia työpaikkaruokailulle (liikkuva työ, ulkotyö, fyysisesti raskas työ) tai työhön liittyy terveyshaittoja tai turvallisuusriskejä, joita voidaan ainakin osin hallita ravitsemuksella ja muilla elintavoilla (vuorotyö, kuljetusala). Hyötyä voi olla myös henkilöille, joiden ravitsemuspulmat heikentävät tai uhkaavat työkykyä. Sellaisia ovat ne, joiden paino on noususuuntainen ja joilla itsellään tai suvussa on yksi tai useampia lihavuuteen liittyviä sairauksia (metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, kohonneet veren rasva-arvot, uniapnea, tuki- ja liikuntaelinsairauksia). Ravitsemusterapeutti ohjaa dyslipidemiaa tai kohonnutta verenpainetta sairastavia asiakkaita Käypä Hoito –suositusten mukaisesti. Ohjauksessa otetaan huomioon työn vaatimukset ja erityispiirteet. Painonhallintaryhmän toteuttamisesta ravitsemusterapeutin, työterveyslääkärin ja –hoitajan, työfysioterapeutin ja –psykologin yhteistoimintana on saatu hyviä kokemuksia mm. TAYS:n työterveysasemalla (7).

Onko toiminta KELA - korvattavaa?

Kela korvaa ravitsemusterapeutin työstä aiheutuvia kustannuksia, kun käyttö perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon ja se on kirjattu toimintasuunnitelmaan. Lisäksi ravitsemusterapeutilla pitää olla työterveyshuollon asiantuntijapätevyys. Korvausluokan I mukaisen 60 % KELA- korvauksen voi saada ennalta ehkäisevästä toiminnasta, kuten työpaikkaselvityksen tai toimintasuunnitelman laatimisen kustannuksista tai kehittämispalavereihin osallistumisesta. Myös ennaltaehkäisevästä yksilö- tai ryhmäohjauksesta osana terveystarkastusta voi KELA korvata 60 %:a.