Liikkumisreseptin vaikuttavuuden arviointi -Potilasnäkökulma

Tutkimuskysymykset

Tässä tutkimuksessa potilaasta käytetään myös asiakas nimitystä. Asiakkaiden kokemuksista ei ole olemassa paljoakaan tutkimustuloksia. Aittasalon (2002a) tutkimuksen perusteella voidaan suositella terveyskeskusten käyttöön liikuntaneuvontaa liikkumisreseptiä käyttäen, ainakin lyhyellä aikavälillä eli puolen vuoden aikana sillä on vaikutusta viikoittaiseen liikunnan määrään. Onko liikkumisreseptistä hyötyä käytännön potilastyössä ja terveydentilan paranemisessa? Tämä kysymys kiinnostaa meitä ja koulutettavia lääkäreitä, jotka ovat olleet hyvin epäileväisiä liikkumisreseptiä kohtaan. Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat seuraavia. Erikoissairaanhoidossa tutkitut potilaat useimmiten palautuvat kotikuntaan jatkohoitoon, eikä ole tiedossa, mitä heille on reseptin kirjoittamisen jälkeen tapahtunut. Onko resepti muuttanut liikkumiskäytäntöä? Ovatko tules- kuntoutuksessa olevat motivoituneempia noudattamaan ohjeita? Onko jatkoseuranta onnistunut? Kokevatko asiakkaat saaneensa tarpeeksi tietoa ja mitä voisimme tehdä paremmin. Laadin kyselyn reseptin saaneille ja pyysin asiakkailta palautetta liikkumisreseptistä.

Päätutkimusmenetelmänä kyselylomake

Suunnittelimme yhdessä fysiatri Sinikka Talan kanssa kyselykaavakkeen saadaksemme vastaukset esille tulleisiin kysymyksiin (ks. liite «»1). Tala on laatinut lähes kaikki reseptit potilaille. Liikkumisreseptihanke osallistui tutkimukseen hankkimalla palautuskirjekuoret. Lähetin kirjeen ja kyselyn palautuskuorineen kaikille 59:lle reseptin saaneelle. Tutkimuksen kohderyhmästä 20 oli poliklinikan ja 39 tules - kuntoutuksen potilaita. Reseptit on kirjoitettu vuosina 2004–2005 hankkeen aikana. Seurantajakso on pitkä. Vanhimmat reseptit ovat kolme vuotta sitten kirjoitettuja ja uusimmat reseptit ovat vuoden takaa. Reseptien perusteella hain osoitetiedot sairaalan tiedostosta luvan perusteella. Koska vastauksia oli juhannukseen mennessä tullut vähän, laitoin myös tekstiviestin omalla puhelimella ei- vastanneille, joiden kännykkä numero oli tiedossa. Syyskuussa soitin kaikille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn tähän mennessä. Näin tehtiin, koska kohderyhmä oli pieni ja vastausprosentti haluttiin tutkimustulosten pätevyyden vuoksi mahdollisimman korkeaksi. Vastauksia vertasin reseptin kirjoitushetken tilanteeseen. Puhelimessa kävin läpi kyselylomakkeen kysymykset.

Tutkimusaineiston keruun vaiheet ja aikataulu oli seuraava:

1. Kyselylomakkeen laadinta 1.5.2006–31.5.2006
2. Kyselylomakkeiden lähettäminen 8.6.2006
3. Muistutustekstiviesti vastaamattomille 19.6.2006
4. Puhelinsoitto vastaamattomille 4.9.2006

Tutkimusaineistoa kyselylomakkeilla kerätyn tiedon lisäksi olivat potilaskäynnit fysiatriaan erikoistuvan (kaksi potilasta ) tai fysiatrian erikoislääkärin luona. Aineistoa olivat Effica – potilastietojärjestelmän fysiatriaa koskeva materiaali ja liikkumisreseptin sisältö.

Tulokset

Aineistoa käsiteltiin perustilastollisin (esim. jakaumat ja keskiarvot)- ja laadullisin (luokittelua) menetelmin. Kokonaisvastausprosentti kyselyyn oli 78 % (tules- kuntoutus 74,4 % /poliklinikka 85 %). Ennen puhelimitse tehtyjä kyselyjä kokonaisvastausprosentti oli vain 41,6 % (tules- kuntoutus 43,6 % / poliklinikka 35 %). Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 46,9 vuotta (tules- kuntoutus 46,6 vuotta / poliklinikka 47,2 vuotta). Ikähaarukka oli kuitenkin laaja 28–70 vuotta. Tutkimuksen kohderyhmien ikäjakauma poliklinikalla ja tules–kuntoutuksessa käyneiden välillä oli samankaltainen. Ikäjakaumassa painottui ikäryhmät 30–45- ja 46–60-vuotiaat. Kuviossa « Ikäjakauma. »1 on esitetty potilaiden ikäjakauma. Liikkumisreseptin saaneista 30 % oli miehiä ja 70 % naisia, myös vastanneissa prosentit olivat samat. Koska miesten määrä oli merkittävästi pienempi, en ole verrannut sukupuolieroa vastauksiin.

Kuva 1.

Ikäjakauma.

Yleisin sairaus potilailla oli lannerangan välilevysairaus molemmissa ryhmissä. Todettuja diabeetikoita oli vain yksi molemmissa ryhmissä. Reseptin tavoitteena oli kahden potilaan osalta diabetesriskin vähentäminen. Diabetesriskin suuruutta ei ollut tiedossa kenenkään osalta. Liikkumisreseptihän on Dehkossa yhtenä työvälineenä. Selän rasituskestävyyden parantaminen ja painon pudotus olivat yleisimmät tavoitteet reseptiä laadittaessa.

Kaikista vastanneista 46 % olivat sitä mieltä, että liikkumisresepti oli vaikuttanut myönteisesti terveydentilaan ja 48 % ei kokenut sen vaikuttaneen millään tavoin terveydentilaan (ks. kuvio « Liikkumisreseptin vaikutus. »2 ).

Kuva 2.

Liikkumisreseptin vaikutus.

Toisaalta liikkumistottumuksiin resepti oli vaikuttanut myönteisesti lisäten liikkumista pitkäaikaisesti 31,8 %:lla (ks. kuvio « Liikkumisreseptiä noudattaneet ja liikkumistottu»3). Vähän vaikutusta eli keskimäärin 3 kk:n ajan kuntoutuksessa olleilla ja 6 kk poliklinikan potilailla, oli 50 %: lle kyselyyn vastanneista . Potilaista 17,4 % koki, ettei resepti vaikuttanut ollenkaan.

Kuva 3.

Liikkumisreseptiä noudattaneet ja liikkumistottumuksia pitkäaikaisesti lisänneet.

Miksi resepti vaikutti "vähän" tai "ei ollenkaan" esitettiin seuraavia erilaisia syitä: 19,6 %:lla ei ollut aikaa, 19,6 %:lla tuli kipuja liikunnasta, 6,5 % koki että seurannan puute oli syynä ja kolme eli 6,5 % kokivat, että he liikkuivat jo tarpeeksi.

95,6 % koki saaneensa riittävästi tietoa liikunnan osuudesta sairauden ja vaivojen hoidossa. Kaksi poliklinikan potilasta koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa. Seuranta toteutui 40 %:lla .

Useimmiten seuranta tapahtui työterveyshuollossa fysioterapeutilla tai työterveyshoitajalla ja neljällä se tapahtui kuntoneuvolassa. Yhden seuranta tapahtuu fysiatrin vetämässä voimisteluryhmässä ja yhdellä seuranta tapahtui työpaikalla. 57,2 % , joiden seuranta toteutui kokivat, että resepti oli vaikuttanut myönteisesti heidän terveydentilaansa. Kun seuranta ei toteutunut oli vastaava prosentti vain 42,8 % (ks. kuvio « Myönteinen vaikutus vs. seuranta ei toteutunut »4). Ero oli 14,4 %. Johtopäätöksenä voi todeta, että seurannalla on merkitystä potilaiden myönteiseen kokemukseen terveydentilansa kehityksestä.

Kuva 4.

Myönteinen vaikutus vs. seuranta ei toteutunut

Vertasin nykytilannetta (liikuntatottumuksia) reseptin suunnitelmiin. Poliklinikalla kirjoitettuja reseptejä noudatti 65 % kyselyyn vastanneista. Tules- kuntoutuksen kautta reseptin saaneista ohjeita noudatti 69 %. Koko ryhmästä reseptiä noudatti siis 67 % ja osa liikkui enemmän kuin oli suunniteltu.

Liikkumisreseptin kirjoittamishetkellä liikkuminen oli riittävää lääkärin mielestä 26 %: lla heistä, jotka noudattivat reseptiä vielä tutkimuksen hetkellä. Riittämätöntä liikunta oli 45 %:lla . Eli heille reseptistä oli myönteistä vaikutusta. Vain 29 % reseptiä noudattaneesta meillä ei ole tietoa, oliko liikunta riittävää vai ei reseptin kirjoittamishetkellä. Tietoa ei ollut reseptissä eikä potilaspapereissa.

Avoimeen kysymykseen "Mitä muuta haluat sanoa liikkumisreseptistä?" vastauksia tuli 24 kpl. Yksityiskohtaiset vastaukset on luetteloitu «Avoimen kysymyksen vastaukset»1. Vastaukset luokiteltiin niistä syntyviin luokkiin. Kokemukset liikkumisreseptin käytöstä vaihtelivat kielteisestä (tyyppi "turha paperipala") erittäin myönteiseen (tyyppi "Iso kiitos"). (ks. kuvio « Potilaiden kokomus. »5) Myönteisiä kokemuksia oli enemmän.

Kuva 5.

Potilaiden kokomus.

Liikkumisreseptiin liitettiin myös muita kokemuksia (ks. kuvio « Muita kokemuksia. »6). Eniten tuotiin esiin (n=5) liikunnan tuottaneen kipuja, jotka estivät liikkumisreseptin käytön. Potilaista kaksi koki liikkumisreseptin liian rankkana eli käytännössä ohjelma sisälsi heidän kokemuksensa mukaan liian paljon tai usein liikuntaa. Esitetyt toiveet olivat a) kirjoittakaa edelleen liikkumisreseptejä ja b) kirjoittakaa työterveystarkastusten yhteydessä.

Kuva 6.

Muita kokemuksia.

Esimerkki 1

Kyseessä on 61-vuotias nainen, joka on tullut alun perin tutkimuksiin selkäkipujen vuoksi. Hän teki myyjän työtä. Selkäoireita oli ollut 10 vuoden ajan ja hän oli ollut aktiivikuntoutuksessa seitsemän kertaa ja omaehtoinen liikunta oli jäänyt vähäiseksi.

Papereissa fysiatrian sivulla on kirjattuna seuraavaa:

"Kirjoitetaan potilaalle liikkumisresepti, jonka tavoitteena on rasituskestävyyden parantaminen ja yleiskunnon kohentaminen sekä painonhallinnan ja diabeteksen puhkeamisen estäminen. Myös verenpaineen ja kohonneiden rasva-arvojen hoidossa liikunta on merkittävänä tukena. Liikkumisreseptiin kirjataan kolme kertaa viikossa pyöräilyä, uintia kerran viikossa ja kotivoimistelua useampana päivänä ainakin yhdestä kolmeen kertaa viikossa. Liikkumisreseptin seuranta terveyskeskuksen fysioterapiassa. Kehotetaan varaamaan sinne aika parin kolmen kuukauden päähän."

Hän on noudattanut ohjeita puolen vuoden ajan, sitten ne jääneet kipujen vuoksi. Nykyään hän liikkuu satunnaisesti kestävyysliikuntaa tunnin ajan, voimistelee satunnaisesti 20 min kerrallaan ja liikkuu hyötyliikuntaa 60 min viikossa. Hänen seurantansa on toteutunut hyvin diabeteshoitajalla, neuvolassa ja terveyskeskuksen kuntoneuvolassa.

Esimerkki 2

Kyseessä on 53 -vuotias mies, jolla on pitkittynyt selkäkipu ja kuluneet lonkat. Hänellä on myös ylipainoa. Hän on tapaturman vuoksi sairaseläkkeellä, mutta toimii nykyään myös yrittäjänä.

"Kirjoitetaan liikkumisresepti potilaalle tavoitteena systemaattinen yleiskuntoa kohottava harjoittelu kuntopyörän avulla. Tavoitteena on pitkäkestoinen harjoitus 40 min kaksi- neljä kertaa viikossa. Tehdään lähete terveyskeskuksen kuntoneuvolaan seurantaa varten. Samalla kannattaa ohjata myös selkää ja polvia tukevien lihasten täsmäharjoitteet lihaskunnon parantamiseksi."

Soitin potilaalle. Hän on laihtunut 15 kiloa ja on lisännyt liikuntaa pitkäaikaisesti. Hän pyöräilee yli sata kilometriä viikoittain ja ui joka päivä. Hän kokee, että liikkumisresepti vaikutti hänen terveydentilaansa merkittävästi, vaikka hän on toinen niistä, jotka kokivat ettei saanut riittävästi tietoa liikunnan osuudesta sairauden hoidossa.

Esimerkki 3

Kyseessä on 40 -vuotias nainen, joka toimii maatilan emäntänä. Hänellä on siis hyvin fyysinen työ. Fysiatrialle hän on tullut prolapsi- taudin vuoksi ja papereiden perusteella hän on kokenut kahden viikon tules- kuntoutuksen erittäin hyödyllisenä .

"Kirjoitetaan potilaalle myös liikkumisresepti tukemaan painon pudotusta ja selän rasituskestävyyden parantumista sekä diabeteksen ehkäisyä. Suositetaan tässä vaiheessa kuntoilumuotona soutulaitteen käyttöä. Sen rinnalle kotivoimistelu fysioterapiassa tehtyjen ohjeiden mukaan. Myös sauvakävelyn voi liittää liikuntaohjelmaan."

Nykyään hän pyöräilee kahdesta kolmeen kertaa viikossa puoli tuntia, lihaskuntoa vaativia lajeja yksi- kaksi kertaa viikossa puolen tunnin ajan ja kerran viikossa hyötyliikuntaa. Hän on ollut monissa tutkimuksissa myös kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Hänellä on todennäköisesti sairauseläke haussa. Hänen mielestä liikkumisresepti on turha paperi

Esimerkki 4

Hän on 39 -vuotias nainen, jolla on sairaanhoitajan peruskoulutus. Vuosi sitten hän tuli tutkimuksiin fysiatrian poliklinikalle selkäongelmien vuoksi. Hänellä todettiin välilevyongelmaa ja pienet prolapsit sentraalisesti ja hoitolinjaksi sovittiin konservatiivinen.

"Oleellista on säännöllinen selän rasituskestävyyttä parantava harjoittelu ja liikunta. Kirjoitetaan potilaalle liikkumisresepti, jonka avulla pyritään aktivoimaan liikuntahoidon toteuttamista. Tavoitteena on jatkaa kuntosalilla käyntiä kaksi kertaa viikossa ja kävelylenkkiä noin viisi kertaa viikossa. Seuranta ohjataan työterveyshuollon fysioterapeutille."

Hän liikkui jo ennen reseptin kirjoittamista riittävästi. Hän on toteuttanut reseptiä. Hän on lisäksi käynyt kymmenen kertaa aktiivikuntoutuksessa DBC- klinikalla. Hän on menossa Kuortaneen urheiluopistolle työantajan järjestämälle aktiiviliikunta viikolle. Vaikka resepti ei hänelle muutosta liikuntatottumuksiin aiheuttanut, uskoo hän siitä joillekin olevan hyötyä.

Esimerkki 5

Hän on 43-vuotias nainen, joka toimii lomittajana. Todettu HLAB-27 positiivisuus ja selkäkipuja. Kirjoitettu liikkumisresepti tukemaan omaa terveysliikuntaa ja tehostamaan selän rasituskestävyyttä. Reseptissä mainintana jumppa kerran viikossa 90 min, kävely tai hiihto kaksi kertaa 30–180 minuuttia ja pyöräily. Seuranta suunniteltu terveyskeskuksen kuntoneuvolaan. Itse työ on fyysisesti kuormittavaa.

Liikunta on toteutunut suunnitellusti kolmesta neljään kertaa viikossa 60 min. ja kerran viikossa 180 min. rankka jumppa. Paino pudonnut 17 kiloa ja selkäkivut ovat poissa.