Strateginen työpaikkaliikunta

Bonuksia kuntoilusta

Kuntobonusjärjestelmä, joka kannustaa henkilökuntaa kuntoiluun ja terveisiin elämäntapoihin on yhtä tunnettu kuin sen valkopunaiset nosturiautot, vai onko? Kävin ottamassa selvää, miten kannustus on toiminut, onko se tuottanut hyvää työntekijöille ja yritykselle?

Talouslehdistä tuttu mielikuva pakkasessa ilman paitaa juoksevista yritysjohtajista kuulostaa toiminnalta, jolla ei voida saavuttaa merkittävää, koko henkilökuntaan kohdistuvia työkykyä edistäviä tavoitteita. Monet luulevat myös, että työntekijät saattavat kokea järjestelmän hiostuksena ja pakkoliikuntana. Salassa tapahtuvan tupakoinnin ja alkoholin nauttimisen epäillään olevan yleistä.

Työnjohtajana toimiva Markku Järnbäck ja hallintoasioita hoitava Kaisa Boijer-Spoof kumoavat heti tällaiset ajatukset. He ovat olleet yhtiön palveluksessa jo vuosia ja ovat nähneet, miten kuntobonusjärjestelmä todella toimii kaikkien osapuolten eduksi.

Toiminta on täysin vapaaehtoista. Työnantaja kehottaa ja kannustaa, mutta ei vaadi mitään. Jos työntekijä ei itse halua saada merkittäviä lisäansioita bonusjärjestelmää hyödyntämällä, hänen ei tarvitse osallistua ohjelmaan.

Kysymykseeni, kuinka moni Suomen 110 työntekijästä saa bonusta liikunnasta tai elintapojen muutoksesta ylipäätään. "Suurin osa", Markku Järnbäck vastaa. Liikunnasta on monille tullut elämäntapa. Työnantaja maksaa kaikki liikuntakulut työntekijän valinnan mukaan esimerkiksi kuntosali- tai uimahallikäynneistä. Bonusjärjestelmän lisäksi työnantaja tukee liikunnan harrastamista sallimalla yhden tunnin työajasta kuntoiluun päivässä.

Vähenevät sairauspoissaolot

Mitä tämä satsaus maksaa yritykselle, onko toiminta kustannustehokasta? Kuluja ei ole laskettu. Sairauspoissaolot ovat selvästi vähentyneet. Ne ovat nyt noin kaksi prosenttia. Luku on alhainen verrattuna teollisuuden tai kuljetusalan lukuihin. Erityisesti maanantain poissaolot puuttuvat lähes täysin. Tällä Järnbäck viittaa valitettavan yleiseen työelämän ilmiöön. Yhden päivän rokuli railakkaan viikonlopun jälkeen tulisi kalliiksi, varsinkin jos työntekijällä takana on jo lähes vuosi ilman poissaoloja. Työnantajan menettämän työpanoksen lisäksi työntekijä menettää aikaisemmin ansaitsemansa kuntobonuspisteet.

Tupakointiin kannustusjärjestelmä on vaikuttanut lähes dramaattisesti. Pekkaniskalle rekrytoidut polttavat alkuun kuten muukin väestö. Muutaman vuoden jälkeen tupakoi enää ani harva.

Valvonta ja osapuolten rehellisyys

Toiminta perustuu omaehtoiseen ilmoitukseen ja työyhteisön sisäinen kontrolli pitää huolen siitä, että vuosittain bonuslistassa rastitaan vain ne kohdat, jotka ovat todella toteutuneet.

Harva työntekijä yrityksessä on kritisoinut järjestelmää. Valinta on työntekijän oma. Moni on saanut todellisen kipinän liikuntaan. Sitä paitsi bonusjärjestelmän kautta sitoutuminen yritykseen paranee, toteaa Kaisa Boijer -Spoof. Hän on itse juossut ensimmäisen maratoninsa täytettyään 50 vuotta. Pekkaniskalla vallitsee täydellinen tasa-arvo niin työaikojen, palkan kuin bonusjärjestelmänkin suhteen. Ala on tosin miesvaltainen, ainoastaan kaksi naista on nosturinkuljettajina

Porkkana toimii

"Pekkaniskan töissä kuntoutuu paremmin kuin Kelan kuntoutuksessa", vitsailee Markku Järnbäck. Kyse on motivaatiosta ja tässä tapauksessa porkkana toimii. "Noin 10 % henkilökunnasta on juossut maratonin, mikä on paljon enemmän kuin ihmiset keskimäärin tekevät", sanoo mies, jolla on takana 142 maratonia. Hän on seuraavana päivänä lähdössä Roomaan juoksemaan jälleen reilut 42 km.

Käymme katsastamassa yrityksen kuntosalin, joka ennakko-odotusten vastaisesti olikin melko pieni, mutta tehokkaassa käytössä. Salilla oli itse Pekka Niska, joka antoi näytteen penkkipunnerruksesta: 90 kg suorille käsille ilman, että jalat saivat tukea lattiasta. Kyse oli ns. sotilasnostosta, joka tekee suorituksesta erityisen vaativan.

Seinällä on hänen laatimansa 40-kohtainen kunto-ohjelma, jonka suorittamiseen menee 40 minuuttia. Siinä käydään läpi lähes kaikki merkittävät ihmiskehon lihasryhmät. Moni kuntoilija on todennut sarjan niin tehokkaaksi, että pyytänyt kopion itselleen.

Kaikesta kuulemastani ja näkemästäni selviää, että edessäni oleva mies uskoo asiaansa. Hän on aina uskonut ahkeran työnteon ja sitoutumisen sekä ihmisen hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden olevan tärkeitä yksilön kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Näitä toimintaperiaatteita noudattaen Pekkaniskan menestys jatkuu nyt toimitusjohtaja Jarkko Järnbäckin luotsaamana.

Jos teitä tulee tiellä vastaan juoksija, joka vetää perässään valjaisiin kiinnitettyä 14.4 kg autonrengasta, voitte olla melko varma, että kyseessä on Pekkaniskan työntekijä, joka harjoittelee tulevana kesänä järjestettävää renkaanvedon maailmaennätysyritystä varten.

Työpaikkaliikunnan suunnannäyttäjä

Pekkaniska edustaa työpaikkaliikunnan äärimmäistä päätä. Esimerkkiä on nyt alettu seuraamaan myös muilla työpaikoilla ja työyhteisössä. Olisi mielenkiintoista saada tarkempia analyysejä bonusjärjestelmän vaikuttavuudesta. Toholampi, Järnbäckin synnyinkunta, on soveltanut omaan strategiaansa Pekkaniskan oppeja. Kokemukset ovat sielläkin olleet myönteiset. Kalliit sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja nähtäväksi jää, voidaanko liikuntaharrastuksilla vaikuttaa jopa veroäyrin hintaan?

Kuntobonusjärjestelmästä saadut hyvät kokemukset ovat saaneet yhteiskunnalliset päättäjät arvioimaan, voitaisiinko samantyyppistä toimintaa soveltaa laajemminkin osana yritysten työkykyä ylläpitävänä toimintana.