Näyttöruutu

Pistotapaturman jälkeisestä HIV-profylaksiasta Cochrane-katsaus

Tuoreeseen Cochrane-.katsaukseen koottiin kaikki vertailevat tutkimukset, joissa on tarkasteltu työssä tapahtuneen mahdollisen HIV-altistuksen (seksityöläiset poissuljettu) jälkeisen antiviraalilääkityksen toteutumista, haittoja ja tehoa serokonversion estämisessä. Yhdessä tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin, että HIV-tartunnan saaneille oli tarjottu zidovudiinilääkitystä yhtä usein, mutta he olivat käyttäneet lääkitystä selvästi harvemmin kuin serokonversiolta välttyneet. Kahdeksassa haittoja havainnoivassa tutkimuksessa todettiin kolmoislääkityksen aiheuttaneen enemmän haittoja kuin pelkkä zidovudiini. Lääkityksen keskeyttäjiä oli kuitenkin yhtä paljon kummassakin lääkeryhmässä.

Katsauksen kirjoittajat sanovat, että neljän viikon zidovudiinilääkitys on yhden tutkimuksen perusteella vaikuttava. Kolmoislääkityksen paremmuudesta ei ole tutkimuksia, mutta koska ne tehoavat paremmin potilaiden hoidossa, ne ovat todennäköisesti myös parempia profylaksiassa.

Viite «Young T, Arens F, Kennedy G, Laurie J, Rutherford G. Antiretroviral post-exposure prophylaxis (PEP) for occupational HIV exposure. Cochrane Database Syst Rev. 2007 Jan 24;(1):CD002835.»1

Nuoret jäävät herkemmin sairauslomalle, vaikka kokevat itsensä terveemmiksi

Suomalaisessa tutkimuksessa yhdistettiin työntekijöiden oma arvio terveydentilasta työnantajien sairauspoissaolotilastojen tietoihin. 1300:lle 18–60-vuotiaalle rakennus- ja huoltoalan työntekijälle lähetettiin monipuolinen kysely syksyllä 2004.

Ilmoitetut terveysongelmat lisääntyivät iän myötä ja ruumiillisen työn tekijöillä oli sairauspoissaoloja enemmän kuin toimistotyön tekijöillä. Sen sijaan ikä ei lisännyt sairauspoissaoloja. Vanhempien työntekijöiden todennäköisyys jäädä sairauslomalle oli pienempi kuin nuorilla kun laskelmissa huomioitiin terveysongelmat ja työn raskaus. Iästä tai työn raskaudesta riippumatta elvimmin sairauslomalle jäämistä ennakoi oma arvio alentuneesta tulevaisuuden työkyvystä ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivat.

Viite «Taimela S, Laara E, Malmivaara A, Tiekso J, Sintonen H, Justen S, Aro T. Self-reported health problems and sickness absence in different age groups predominantly engaged in physical work. Occup Enviro»2

Ennen rasituskoetta annettava neuvonta normaalin löydöksen merkityksestä auttaa rintakivuin oireilevaa

Normaali löydös kliinisessä rasituskokeessa ei aina vakuuta rintakivuista kärsivää potilasta. Vaikka kokeen tulos on hyvä, hän on jo ehtinyt luoda negatiivisen kuvan terveydentilastaan. Uudessa-Seelannissa on tutkittu miten ennen kliinistä rasituskoetta potilaille annettava neuvonta normaalin löydöksen merkityksestä vaikuttaa potilaan mielialaan sekä lääkkeiden ja terveyspalveluiden käyttöön. Niistä potilaista, jotka saivat tiedotelehtisen lisäksi keskustella lääkärin kanssa, harvempi (17 %) kärsi kuukauden kuluttua rintakivuista. Tavanomaisen tiedotuksen saaneista rintakipuja oli 36 prosentilla. Neuvontaryhmäläiset olivat selvästi vakuuttuneempia tilan vaarattomuudesta ja he myös käyttivät vähemmän lääkkeitä.

Viite «Petrie KJ, Muller JT, Schirmbeck F, Donkin L, Broadbent E, Ellis CJ, Gamble G, Rief W. Effect of providing information about normal test results on patients' reassurance: randomised controlled trial. »3