Työterveyslääkäri

Kohti savutonta työpaikkaa

Työterveyslääkäri
2007;25(3):48-50
Iris Pasternack ja Anne Lamminpää

Maailmanpankki on laskenut, että rikkaissa maissa kaikista terveydenhuollon kustannuksista 6-15 prosenttia johtuu tupakoinnista. Tupakkasairauksien hoidon on arvioitu Suomessa sitovan vuoden aikana yhden suuren keskussairaalan verran sairaansijoja. Se merkitsee yli 220 000 hoitopäivää yleissairaalassa. Suomessa kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä tupakoinnista johtuviin sairauksiin. Tupakoinnin vuoksi on Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja 600 000 lääkärissä käyntiä.

Kustannuksia voidaan myös tarkastella työn tuottavuuden kannalta. Hyödyntämällä ulkomaisia laskelmia työpaikkatupakoinnista voidaan katsoa työnantajalle syntyvän vuosittain työn tuottavuuden alentumisena keskimäärin 925 euron kulu jokaista tupakoivaa työntekijää kohden. Sen ohella sairauspoissaolot ja sairauksista johtuvat sosiaaliturvan menot lisäävät työnantajien kustannuksia noin 252 eurolla jokaista tupakoivaa työntekijää kohti. Professori Kari Reijulan mukaan askin päivässä tupakoiva työntekijä on tupakkatauolla keskimäärin 17 työpäivää vuodessa. Jos keskimääräinen työpäivä Suomessa maksaa noin 170 euroa, tupakkatauot maksavat yritykselle 2890 euroa tupakoivaa työntekijää kohden.

Tavoitteena savuton työpaikka

Veto-ohjelma on julkaissut kaksi Tavoitteena savuton työpaikka -esitettä (www.vetoatyoelamaan.fi/ www.klinikka.fi). Lääkärit tupakkaa vastaan (DAT, Doctors against tobacco) -verkosto ja kansanterveysjärjestö Suomen ASH (Action on smoking and health) ovat olleet mukana tässä työssä. Esitteissä kerrotaan mitä tarkoittaa, kun työpaikka on savuton. Esitteitä voi tilata osoitteesta veto-ohjelma@stm.fi.

Tupakansavun aiheuttama keuhkosyöpä ammattitaudiksi

Keuhkosyöpä pitäisi tutkia ammattitautina, jos työntekijä on altistunut työssään tahattomasti, pitkäaikaisesti ja merkittävässä määrin ympäristön tupakansavulle, esitti Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto vuosi sitten ICOH:in kokouksessa Milanossa. Samansisältöinen aloite on tehty myös Sosiaali- ja terveysministeriölle koskien ammattitauteja koskevan asetuksen muuttamista. Norjalaiset kertoivat Milanossa, että tupakasta aiheutuvia ammattitauteja on heillä korvattu. Samoin saksalaiset kertoivat meneillään olevasta ennakkotapauksesta ympäristön tupakansavun aiheuttamasta keuhkosyövästä.

Ympäristön tupakansavulle altistuminen lisää keuhkosyövän vaaraa 20-40 prosenttia, jos altistuminen on pitkäaikaista ja säännöllistä. Keuhkosyöpäriski on samaa suuruusluokkaa kuin tupakoimattomilla, jotka altistuvat asbestille, bentseenille tai arsenikille. Ympäristön tupakansavulle altistuu Suomessa monin verroin enemmän työntekijöitä kuin millekään muulle tunnetusti syöpää aiheuttavalle aineelle. Kaikista syöpävaaralliselle aineelle altistuneiden määrästä melkein puolet tulee ympäristön tupakansavulle altistuneista.

Tupakoimattoman, työssään pitkään ja runsaasti tupakansavulle altistuneen keuhkosyöpäpotilaan kohdalla tulisi menetellä samoin kuin asbestialtistuksen ollessa kyseessä. Keuhkosyövästä, joka on perusteltu ammattitautiepäily, tulisi tehdä ilmoitus vakuutuslaitokseen ja Työterveyslaitos selvittäisi sitten sairauden työperäisyyden.

Savuttomuus myötätuulessa

Maailmalla savuttomuuden kehitys on ollut nopeaa sen jälkeen, kun Irlannin uusi tupakkalaki astui voimaan maaliskuussa 2004. Irlannissa päädyttiin tupakkalakiin, koska todettiin tupakkasairauksista koituvan taloudellisen taakan olevan liian suuri. Irlannin ja perässä seuranneiden Uuden Seelannin, Norjan ja Italian tutkimustulokset ovat selkeästi osoittaneet, että uusi tupakkalaki on parantanut kansalaisten terveyttä ja vähentänyt tupakkatuotteiden kulutusta, mutta pelättyä negatiivista vaikutusta hotelli- ja ravintola-alan taloudelle se ei ole aiheuttanut. Kesäkuun 1. päivänä myös Suomessa tulivat ravintolat savuttomiksi, kaksi vuotta Ruotsia jäljessä. Itä-naapurissa Venäjällä on savuttomuus vahvassa myötätuulessa.

Uuden lain mukaan tupakointi on ravintoloissa sallittu ainoastaan erillisissä tupakointikopeissa, joihin ei saa viedä juomia tai ruokaa, eikä siellä saa olla muuta oheistoimintaa kuten pelejä. Tarjoilu tupakointitilaan on myös kielletty eikä henkilökunta saa käydä tupakoimassa siellä. Ravintoloiden savuttomuutta kannattaa 77 prosenttia suomalaisista STM:n teettämän tutkimuksen mukaan.

Muuttuneet tavat ja asenteet

Tupakkatuotteiden kulutus väestöön suhteutettuna oli maassamme maailman korkeimpia 1920-luvulla. Vuonna 1949 miehistä 76 prosenttia ja naisista 13 prosenttia tupakoi. Kansanterveyslaitoksen terveyskäyttäytymistutkimuksen mukaan 1970-luvun loppupuolella päivittäin tupakoivien miesten osuus väestöstä oli enää 35 prosenttia, ja se laski edelleen vuoteen 2006 mennessä 24 prosenttiin. Naisten tupakointi on lisääntynyt hitaasti, mutta on kansainvälisesti vielä verrattain alhaisella tasolla. Suomalaisista naisista tupakoi päivittäin 19 prosenttia vuonna 2006.

Tupakointi jakautuu Suomessa sosiaalisen aseman mukaan; mitä alempi sosiaalinen asema, sitä yleisempää on tupakointi. Erot tupakoinnin yleisyydessä koulutusryhmien välillä ovat kasvaneet edelleen. Erityisesti vähiten koulutusta saaneiden naisten tupakointi on lisääntynyt.

Tupakoinnin lopettaminen on mahdollista

Suurin osa tupakoitsijoita haluaisi lopettaa. Päivittäin tupakoivista miehistä 35 prosenttia oli tehnyt tupakoinnin lopettamisyrityksen viimeksi kuluneen vuoden aikana ja vastaavasti naisista 42 prosenttia. Lopettaminen on yleisintä 55-64 -vuotiailla. Vaikka kuusi kymmenestä tupakoitsijasta ilmoittaa haluavansa lopettaa tupakoinnin, vain neljännes uskoo onnistuvansa.

Neljä viidestä tupakoivasta on huolissaan tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista, naiset enemmän kuin miehet. Viimeksi kuluneen vuoden aikana 82 prosenttia päivittäin tupakoivista oli saanut kehotuksen lopettaa tupakointi. Vaikuttavaksi osoitettuja lääkkeitä tupakoinnin lopettamisen tueksi on tätä nykyä jo useita. Tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen löytyy muun muassa internetistä osoitteesta www.stumppi.fi «http://www.stumppi.fi»1.

Mitä savuton työpaikka tarkoittaa?

Työpaikka on savuton, kun

  1. tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisätiloissa tupakkalain edellyttämillä tavoilla,
  2. työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauas rakennuksesta siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin,
  3. tupakointi on kielletty työaikana eikä työaikana tapahtuvaavirallisten taukojen ulkopuolista tupakointia lasketa työajaksi,
  4. uusia tupakointitiloja ei rakenneta eikä niitä ole yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa rakennuksissa ja työtiloissa,
  5. työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia,
  6. tupakkatuotteita ei myydä työpaikalla,
  7. tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa,
  8. ilmoitus työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein esimerkiksi ulko-ovilla,
  9. työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton.

Savuttoman työpaikan toteutusmalli

  • Tehkää ehdotus savuttomasta työpaikasta.
  • Hankkikaa asialle johdon tuki.
  • Käsitelkää asia yt-neuvostossa tai pienillä työpaikoilla kaikille työntekijöille avoinna olevassa kokouksessa.
  • Kerätkää hankkeen ympärille hyvä, motivoitunut tiimi: työterveyshuolto, henkilöstöpäällikkö, työsuojeluvaltuutettu jne.
  • Sopikaa yhdessä toteutuksesta eli aikatauluista, työnjaoista, vastuualueista, toimenpiteistä ja käytettävästä aineistosta.
  • Suunnitelkaa sisäistä viestintää ja savuton työpaikka -idean markkinointia yhdessä yrityksen tiedottajan kanssa: sähköpostit, yrityksen sisäiset julkaisut, intranet. Valmistelkaa asiaa sisäisissä palavereissa.
  • Pyytäkää yrityksen tiedottajaa hoitamaan ulkoinen tiedotus.
  • Suunnitelkaa tiimin kanssa savuttoman työpaikan toteutuksen
Iris Pasternack
työterveyshuollon erikoislääkäri
tutkija, Stakes/Finohta
iris.pasternack@stakes.fi
Anne Lamminpää
ylilääkäri, Valtiokonttori
anne.lamminpaa@valtiokonttori.fi