Unimusiikkia
Unet ovat inspiroineet kuvataiteilijoita visuaalisuudellaan. Unissa myös usein puhutaan, mutta kuuluuko unissa musiikkia? Aihetta ovat selvittäneet Firenzen yliopiston unilaboratorion tutkijat kysymällä asiaa muusikoilta ja vertailun vuoksi myös tavallisilta ei-musikaalisilta kansalaisilta. Musiikkia koehenkilöt kuulivat unissaan yllättävän usein. Joka kuudes uni sisälsi musiikkia ja muusikoilla tuplasti useammin. Puolet kuulluista musiikkikappaleista oli vanhoja tuttuja kappaleita ja puolet uusia ja epätavallisia. Ilmeisesti unissaan voi myös säveltää.
Unia kuvaillaan usein niiden visuaalisten piirteiden perusteella. Äänet ovat myös tärkeitä, erityisesti puhe. Unien hajua tai ihotuntua harvemmin muistellaan. Päivän touhut muokkaavat unien sisältöä. Harvoin kuitenkaan unissa kukaan lukee, kirjoittaa tai laskee. Unet ovat konkreettisempia, siellä puhutaan ja kävellään. Ehkä se on unien arkaaisuutta, että uusia kognitiivisia taitoja ei käsitellä.
Musiikki, vaikka sisältääkin paljon tiedollista ja taidollista, on myös jollain lailla arkaainen alue. Jokaisella lapsellakin on musiikin taju, kyky tunnistaa yksittäisiä rakenteita musiikin virrasta ja reagoida niihin. Musiikkia kuitenkin harvemmin kuullaan unissa. Muusikoista ainakin Berliozin ja Stravinskin sanotaan kuulleen teemoja unissaan.
Italialaistutkijat pyysivät 65 ihmistä pitämään kirjaa unistaan kuukauden ajat. Puolet heistä oli muusikoita. Ihmiset ilmoittivat nähneensä unta useammin kuin joka toinen yö ja unien sisällön muisti noin kaksi kolmasosaa. Muusikkojen ja ei-muusikkojen välillä ei ollut eroa unen näön ja muistamisten määrässä. Unien sisällöstä kysyttiin erityisesti kuuloon perustuvia elementtejä. Puhetta kuultiin molemmissa ryhmissä yhtä paljon, mutta musiikkia selvästi enemmän muusikoiden keskuudessa. Mikä ehkä oli todistettava. Puheenpajatusta kuului molemmilla kolmessa unessa neljästä. Sen sijaan musiikkia kuuli 40 % muusikoista ja vain 20 % ei-muusikoista. Useimmin musiikkia kuulivat ne muusikot, jotka olivat aloittaneet harrastuksen nuorimpana. Muusikon uran pituus tai päivittäisten soittotuntien määrä eivät vaikuttaneet unien määrään. Sama päti tavallisiin ihmisiin: musiikin kuuntelu päivällä ei lisännyt tai estänyt unimusiikin kuulemista.
Kun muusikot kuulivat musiikkia unissaan, puolet niistä oli vanhoja tuttuja kappaleita tavalliseen tapaan soitettuna. Parikymmentä prosenttia oli tuttuja kappaleita aivan uudella tavalla sovitettuna ja kolmekymmentä prosenttia aivan uutta musiikkia. Italialaistutkijat ehdottavatkin uutta tutkimusta, jossa koehenkilöitä herätellään ja kerätään tarkempaa tietoa kuullun musiikin melodiasta, rytmistä ja instrumentaatiosta.
Iris Pasternackiris.pasternack@stakes.fi
Kirjallisuutta
- Uga V, Lemut MC, Zampi C, Zilli I, Salzarulo P. Music in dreams. Conscious Cogn. 2006 Jun;15(2):351-7.