Työterveyslääkäri

Lisää keskustelua työpaikoille – uusi internetpalvelu Duunitalkoot

Työterveyslääkäri
2007;25(3):104-108
Tapio Lahti ja Matti Ylikoski

Enemmistö suomalaisista palkansaajista on koko kuluvan vuosikymmenen ajan ollut sitä mieltä, että työnteon mielekkyys on vuosi vuodelta laskenut. Selittäviksi tekijöiksi tähän työolobarometrin antamaan havaintoon on tarjottu työelämän pirstaloitumista, tehokkuusvaatimuksia, työn jatkuvia muutoksia sekä epävarmuuden lisääntymistä niin yhteiskunnassa kuin työelämässä. Näiden ilmiöiden vuoksi ei työn tekijä enää usko voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, eikä kovienkaan ponnisteluiden uskota palkitsevan, jolloin työnteon hallinnan tunne murenee ja työnteosta katoaa mielekkyys « Työnteon mielekkyyden muutos. »1. Työmotivaatio on mieltä vailla olevassa työssä olematon, ja sairastumisriskikin saattaa kasvaa. Tämän syöksykierteen oikaisuun tähtää Työterveyslaitoksen uusi, maksuton internetpalvelu Duunitalkoot.

Kun työuupumuskäsitteen (burnout) lanseeranneelta Christina Maslachilta pyydettiin kuvaus tärkeimmistä työn mielekkyyden ja terveyden turvaamisen haasteista tämän vuosituhannen länsimaisissa teollisuusyhteiskunnissa, totesi hän seuraavat kuusi kärjessä (six mismatches):

  1. Yli- ja alikuormituksen hallinta: organisaatio näkee työkuorman ainoastaan tuottavuuden perspektiivistä, yksilö puolestaan ajankäytön ja jaksamisen näkökulmasta - strateginen kompromissi tulee löytää yhdessä.
  2. Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuus: ilman riittävää itsemääräämisoikeutta yksilön on vaikea löytää tasapainoa omien ja toisaalta organisaation intressien välillä.
  3. Ponnistelujen ja palkinnan vastaavuus: ihmiset työskentelevät yhä enemmän, mutta palkka tai työhön sisältyvä turvallisuuden tunne eivät lisäänny - ja sisäinenkin palkinto työn nautinnollisuudesta tai ammattitaidon rakentamisesta ovat lähes kadoksissa.
  4. Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen turvaaminen: työntekoon liittyvä epävarmuus ja lyhyen aikavälin tulostavoitteet murentavat työpaikan ihmissuhteita, joiden varaan kuitenkin hyvinvoiva työyhteisö ja tiimi rakentuvat.
  5. Reilu ja oikeudenmukainen kohtelu: työpaikka on reilu, jos siellä vallitsee luottamus, avoimuus ja kunnioitus.
  6. Odotusten ja vaatimusten mukaiset työn tekemisen edellytykset ja resurssit: lyhyen aikavälin tulos-tai-ulos -mentaliteetti on ristiriidassa hyvin monen työntekijän arvomaailman kanssa - arvoristiriidan vuoksi on vaikeaa rakentaa toimivaa ja tuloksellista työyhteisöä.

Kaikkia näitä voidaan parhaiten kehittää kunkin tarpeiden mukaisiksi huolehtimalla siitä, että tasaveroinen vuoropuhelu toimii työpaikalla. Tähän Duunitalkoot tähtää.

Kuva 1.

Työnteon mielekkyyden muutos.

Taas uusi internetsivusto?

Internetissä on runsaasti erilaisia työhyvinvoinnin, työterveyden ja työsuojelun tietopankkeja. Duunitalkoot-internetpalvelu ei kuitenkaan ole pelkästään tietopankki, vaan interaktiivinen työhyvinvoinnin palvelusivusto, joka neuvoo työyhteisöä kädestä pitäen parempaan keskustelukulttuuriin ja työilmapiiriin. Sivuston käyttö on maksutonta, sillä se on tuotettu julkisin varoin suomalaisen työelämän kehittämiseksi. Työterveyslaitoksen KESTO-ohjelma sai palvelun tuotekehitykseen merkittävän tuen sekä sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelmalta että Työsuojelurahastolta.

Duunitalkoot-sivustolla on erilliset osiot työyhteisölle, esimiehille, henkilöstön kehittäjille ja organisaation johdolle. Työyhteisöosion keskeisenä sisältönä on interaktiivinen työyhteisön tehtäväpolku, jonka kolme osaa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden esim. työyhteisön kehittämispäivän ohjelmaksi. Polku on kuljettavissa ilman ulkopuolista ohjausta, mikä tuli osoitetuksi eräässä vantaalaisessa päiväkodissa. Päiväkodin johtaja sai käyttöönsä ainoastaan sivuston osoitteen, ja tutustuttuaan palveluun ja työyhteisön tehtäväpolkuun veti kehittämisillan päiväkodin työntekijöille itsenäisesti. Kyseisessä päiväkodissa käynnistyi useita työhyvinvoinnin parantamishankkeita Duunitalkoiden läpikäynnin jälkeen.

Esimiehille tarkoitettu osio sisältää tiivistettyä tietoa ihmisten johtamisesta. Osion läpikäymällä esimies saa käsityksen siitä, mitä on osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen ja mitä sillä voidaan saavuttaa. Osiota on jo käytetty mm. esimiesvalmennuksissa ja uusien esimiesten perehdytyksessä.

Henkilöstön kehittäjillä tarkoitetaan Duunitalkoot-sivustolla paitsi henkilöstöhallintoa myös työsuojelun ja työterveyden toimijoita. Kehittäjille tarkoitetussa osiossa on laaja tietopankki työelämän kehittämisen haasteista sekä koko ajan lisääntyvä joukko hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä siitä, millä tavoin työpaikan ilmapiiriä, työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuottavuutta on voitu kehittää samanaikaisesti.

Organisaation johdolle tarkoitettu osio sisältää lähes yksinomaan kovaa faktaa siitä, miksi työhyvinvointiin kannattaa investoida. Duunitalkoot-viestissä johtajille lähdetään siitä, että työhyvinvointiin ja vaikkapa työterveyshuoltoon sijoitettu euro ei ole kuluerä vaan investointi, josta voidaan odottaa sijoitetun pääoman tuottoa. Esimerkiksi hiljan päättyneessä suomalaisessa Druvan-hankkeessa nostettiin työterveyteen sijoitettu vuotuinen panostus 20 eurosta 400 euroon työntekijää kohden, jolla saavutettiin 46 % sijoitetun pääoman tuotto!

Avoin keskustelu auttaa jaksamaan työssä

Duunitalkoiden perusfilosofian mukaan työnteon mielekkyyttä voidaan ratkaisevasti parantaa vuorovaikutteisella johtamisella. Työnteon mielekkyyden ja työnilon on osoitettu olevan suorassa yhteydessä siihen, miten avoin ja keskusteleva esimies on sekä siihen, miten paljon kiitosta, tukea ja myös korjaavaa palautetta esimies antaa.

Edelleen on osoitettu, että työyhteisön tapa keskustella on selkeässä yhteydessä siihen, miten tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö on. Jos työyhteisön keskustelu on myönteistä, toinen toistaan tukevaa, arvostavaa ja rohkaisevaa, ehdottavaa ja tutkivaa, on tällainen työyhteisö tuottavampi samalla kun sen työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä.

Heikoimmin tuottavia työyhteisöjä taas ovat ne, joissa keskustelukulttuuri on minäkeskeistä, kielteistä, kyynistä, vähättelevää, selittelevää ja jopa nolaavaa. Lisäksi näiden työyhteisöjen asiakkaat ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä.

Hyvä ja avoin vuorovaikutus kaikkien kesken työpaikalla ja puheeksi ottamisen helppous luovat luottamusta, joka edistää sosiaalisen pääoman kasvua organisaatiossa. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yksilöiden välisiä siteitä ja verkostoissa syntyviä vuorovaikutuksen ja luottamuksen normeja, joista kaikki hyötyvät. Monet selvitykset viittaavat siihen, että hyvä sosiaalinen pääoma edistää terveyttä väestötasolla, miksei siis työpaikalla?

Työpaikan aineettomien pääomien tutkijat arvioivatkin, että sosiaalinen pääoma on eräs keskeinen tuotannontekijä nykyisessä työelämässä, jossa varsinaisten työtehtävien osaamisen rinnalle nousevat osaamisvaatimuksina hyvä sosiaalinen lahjakkuus, vuorovaikutustaidot ja kyky verkottua. Yhä useammalla toimialalla korostuu työn asiantuntijuusluonne, minkä vuoksi henkisen ja osaamispääoman huolto on vähintään yhtä tärkeää kuin aineellisten pääomien.

Mistä aiheista Duunitalkoot kannustaa keskustelemaan?

Duunitalkoot-internetpalvelu nostaa esiin neljä aihepiiriä, joiden asiasisältöä on integroitu kaikkiin palvelusivuston osioihin. Näitä ovat työelämän joustot ja vapausasteet, osaamisen ylläpito ja kehittäminen, työkyvyn varhaiset tukitoimet sekä työyhteisöjen monimuotoisuus.

Ensimmäinen aihekokonaisuus nostaa esiin erilaiset työn ja muun elämän yhteensovittamistarpeet ja -mahdollisuudet. Kun työhön liittyy itsenäisyyttä ja vapausastetta, työssä voidaan paremmin. Erilaisia työn tekemiseen liittyviä joustomahdollisuuksia kannustetaan pohtimaan yhdessä työyhteisön kesken.

Toisena tuodaan esiin tarve osaamisen jatkuvaan päivittämiseen ja laajentamiseen, mihin erityisen paineen on luonut tietotekniikan nopea lisääntyminen työn osaksi lähes missä tahansa toimialalla. Ihmisäly on kehittynyt kymmenien tuhansien vuosien aikana, teollisesta vallankumouksesta on parisataa vuotta, mutta sähköposti, internet ja mobiiliteknologiat ovat olleet käytössä parikymmentä vuotta. Onkin mahdollista, että monissa depression vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä on työperäisen uupumuksen ja syvenevän masennuskierteen laukaissut osaltaan osaamisvaje nopeasti muuttuvassa ja tietoteknistyvässä työssä.

Kolmantena aihepiirinä tuodaan esiin työkyvyn varhaiset tukitoimet siten, että nykyisen ns. varhaisen puuttumisen mallin rinnalle luotaisiin "varhaisempi puuttuminen". Tällöin esimiehellä ja työkavereilla olisi tahtoa ja kykyä havaita ensimerkit työkyvyn heikentymisestä, jo ennen ensimmäistä sairauslomaa. Tämä edellyttää työpaikoilta vahvaan keskinäiseen luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa keskustelukulttuuria, jossa esimies nähdään alaisensa tukena, ei valvojana. Parhaimmillaan työpaikalle voidaan luoda sellainen yhdessä rakennettu toimintamalli työkyvyn varhaisiksi tukitoimiksi, johon kaikki sitoutuvat.

Neljäntenä aihepiirinä nostetaan Duunitalkoissa esiin monikulttuuristen työpaikkojen haasteet. Monilla toimialoilla on erittäin differentioituneita työyhteisöjä, ei pelkästään etnisesti vaan myös ikäryhmittäin, ammattiryhmittäin jne. Erilaisuuden ymmärtäminen ja erilaisten työtehtävien arvostaminen lisäävät luottamusta ja parantavat työpaikan toimintaa.

Mitä hyötyä Duunitalkoista työterveyshuolloille?

Duunitalkoiden ja työterveyshuollon toiminnan tavoitteet ovat pitkälle yhteneväiset: edistää terveyttä, vähentää sairauspoissaoloja, lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja edistää siten myös asiakasorganisaation menestystä, tuloksellisuutta ja kilpailukykyä. Työterveyslaitos tarjoaakin Duunitalkoot-internetpalvelua kaikille työterveyshuolloille jaettavaksi edelleen sekä henkilöasiakkaille, potilaille että asiakasorganisaatioiden johdolle, henkilöstönkehittäjille, työsuojelutoimijoille ja esimiehille.

Verkko-osoite www.ttl.fi/duunitalkoot «http://www.ttl.fi/duunitalkoot»1 on helppo lähettää sähköpostitse. Internetratkaisun vahvuus piileekin jakelun helppoudessa. Verkkopohjaisena Duunitalkoot-palvelu on myös jatkuvasti päivittyvä toisin kuin painotuote. Lisäksi palvelun interaktiivisuus antaa oleellisesti uuden ulottuvuuden kehittämistyökaluun, joka vielä kaiken lisäksi toimii ilman ulkopuolista ohjausta.

Parhaimmillaan Duunitalkoot tarjoaa työterveyshuolloille apuvälineen kehittää asiakasorganisaation ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Duunitalkoita voidaan käyttää työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisessa yhdessä asiakkaan kanssa esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan kehittämistoimia tai käsitellään esimiestyötä osana terveyden edistämistä työpaikalla. Pienetkin yritykset voivat innostua esimerkiksi työyhteisön tehtäväpolusta tai esimiesvalmennuksesta, kun sen voi toteuttaa vähäisin kustannuksin työterveyshuollon suosittelemalla maksuttomalla internetpalvelulla. Työterveyshuolto voi siis tarjota Duunitalkoot-palvelutuotetta lisäarvona asiakkaalle.

Vaikka Duunitalkoot-internetpalvelua onkin mahdollista käyttää omin avuin, järjestää Työterveyslaitos myös koulutusta palvelun sisällöstä ja käytöstä. Koulutuksen avulla on mahdollista saada Duunitalkoista enemmän irti kuin itsekseen sivuilla seikkaillen. Koulutuksessa käydään läpi Duunitalkoiden hyödyntämismahdollisuudet niin käytännön esimiestyössä kuin henkilöstökoulutusten ja työhyvinvointia tukevan kehittämistoiminnan suunnittelussa. Koulutus on jaettu kahteen erilaiseen moduuliin, joiden hinnat ja tarkemmat esittelyt löytyvät Duunitalkoot-sivuilta. Kuluvan syksyn koulutuspäivät luetellaan oheisessa taulukossa « Kuluvan syksyn koulutuspäivät. »2.

Kuva 2.

Kuluvan syksyn koulutuspäivät.

Huolimatta tietyistä katvealueista suomalainen työterveyshuoltojärjestelmä on kattavuudessaan ja vaikuttavuudessaan erinomainen. Toivottavaa olisi, että työterveyshuollot löytäisivät Duunitalkoista itselleen sekä asiakasorganisaatiolleen kättä pidempää ja innostuisivat jakamaan internetosoitetta eteenpäin. Käyntejä sivustolla on alkuvuoden lanseerauksen jälkeen kertynyt yli 17.000, vaikka mitään erityistä markkinointia ei olekaan tehty. Duunitalkoot-tiimillä ei ole varaa laajoihin mainoskampanjoihin massamediassa, joten sissimarkkinointi tietokoneelta toiselle on yhteinen mahdollisuutemme, jossa kaikki voittavat.

Tapio Lahti
apulaisylilääkäri
Työterveyslaitos
tapio.lahti@ttl.fi
Matti Ylikoski
professori
Työterveyslaitos
matti.ylikoski@ttl.fi