Näyttöruutu

Katsaus työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä ja niihin puuttumisesta

Valtiokonttorin ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä on valmistunut valtaisa järjestelmällinen katsaus työelämän eri tasojen ilmiöiden ja interventioiden vaikutuksista toisiinsa. Ansiokkaan selvityksen päätekijöinä ovat Jaana Kuoppala ja Anne Lamminpää. Periaatteena on riskipyramidimalli, jossa työntekijän, työympäristön ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (pyramidin kolme sivua) alemman tason muutoksilla vaikutetaan pyramidissa ylempänä oleviin olosuhteisiin.

Kirjallisuushaku oli kattava ja katsaukseen sisällytettiin sekä havainnoivia että kokeellisia tutkimuksia, joiden laatu arvioitiin. Tulokset on ilmoitettu selkeästi niin että lukija näkee kustakin sen vaikutuksen suuruuden ja näytön voimakkuuden. Tässä esitetään projektin loppuraportissa esitettyjä alustavia tuloksia. Varsinainen tutkimusjulkaisu tarkistettuine tietoineen ilmestyy myöhemmin.

Näyttö oli vahvaa seuraavissa asioissa: Työn hallinta vähentää vähän sairastavuutta ja kohtalaisesti sairauspoissaoloja. Työn henkisillä vaatimuksilla ei ole vaikutusta sairauspoissaoloihin. Fyysiset vaatimukset lisäävät kohtalaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiä.

Kohtalaista näyttöä oli muun muassa seuraavista asioista: Työhönpaluuohjelmilla on keskisuuri vaikutus yli kuuden kuukauden sairauspoissaoloihin. Työtyytyväisyydellä ei ole vaikutusta sairauksiin mutta suuri vaikutus työhön paluuseen sairauslomalta. Hyvinvoinnilla on suuri vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen.

Viite «Riskipyramidin arvoitus. Valtiokonttori 2007. »1

Toiminnallisten äänihäiriöiden hoidosta Cochrane-katsaus

Äänihäiriöiden hoitoon käytetään psykologisia menetelmiä (tiedon lisäämistä, auditorioharjoittelua) ja mekaanisia tai fysikaalisia menetelmiä (mm. haukottelu-huokaisu -menetelmä, oikean äänen tason harjoittelu ja manuaaliset tekniikat). Leikkaus- ja lääkehoitoja ei juuri käytetä.

Fysikaalisen menetelmän vaikuttavuutta ainoana hoitona ei ole lainkaan tutkittu ja psykologisen menetelmän käytöstä löytyi yksi tutkimus, jonka mukaan hoito ei auta. Fysikaalisen ja psykologisen menetelmien yhdistelmän tehoa verrattiin hoitamatta jätettyjen henkilöiden koettuun äänen laatuun kolmessa tutkimuksessa ja tehoa löytyi. Yhdessä näistä tutkimuksista äänen laatu oli parempi vielä 14 viikon, ja ehkä myös yli vuoden seurannan jälkeen. Biopalautteen lisääminen yhdistelmähoitoon ei näyttänyt lisäävän hoidon tehoa yhden tutkimuksen mukaan. Hoidon teho oli samankaltainen sekä äänihäiriön vuoksi vastaanotolle hakeutuneilla että opettajien joukosta seulotuilla koehenkilöillä.

Viite «Ruotsalainen JH, Sellman J, Lehto L, Jauhiainen M, Verbeek JH. Interventions for treating functional dysphonia in adults. Cochrane Database of Systematic Reviews 2007, Issue 3. Art. No.: CD006373. DOI»2

Elimistö palautuu univajeesta hitaammin kuin tuntuukaan

Työterveyslaitoksen ja Helsingin Yliopiston yhteistyönä on tutkittu kasautuvan univajeen vaikutusta terveyteen ja työkykyyn. 22 vapaaehtoista tervettä nuorta miestä osallistui kokeeseen. Osalla heistä nukkumista rajoitettiin viikon aikana noin puoleen tavanomaisesta. Tutkijat mittasivat erilaisia asioita ja kyselivät osallistujien tuntemuksia.

Kasautuva univaje vaikutti selvästi tehtävistä suoriutumiseen, koettuun uneliaisuuteen ja valppauteen. Työn tauotus paransi suoriutumista, muttei vähentänyt koettua uneliaisuutta. Univajeella oli epäedullinen vaikutus taitomuistiin. Uusien työvälineiden käyttö voi siis olla vaikeampaa huonosti nukkuvilla. Psykologiset toiminnot palautuvat nopeastikin kunnon yöunien jälkeen, mutta monien fysiologisten muutosten palautuminen kesti huomattavasti pidempään. Univaje nosti CRP-tasoa eivätkä pari normaalipituista yöunta riittäneet palauttamaan tasoa ennalleen, vaikka koehenkilöt tunsivatkin olonsa levänneeksi. Kohonneen CRP:n katsotaan olevan sydän- ja verenkiertosairauksien riskitekijä.

Viite «Sallinen Mikael, Härmä Mikko, Stenberg Tarja, Alenius Harri, Haavisto Marja-Leena, Hirvonen Ari, Hublin Christer, Kalska Hely, Lehto Maili, van Leeuwen Wessel, Lindholm Harri, Müller Kiti, Virkkala Ju»3

Neuvonta ja nostotekniikkojen harjoittelu eivät yksinään vähennä työntekijöiden selkäkipuja

Suomalaisvoimin on tehty toinenkin uusi Cochrane-katsaus nosto-ohjauksen vaikuttavuudesta selkäkipujen ehkäisyssä. Katsaukseen on koottuna useita hyvälaatuisia tutkimuksia, joissa neuvontaa ja harjoittelua verrattiin käytäntöön, jossa ohjausta ei ollut tai se oli minimaalista. Mukaan otettiin satunnaistettujen vertailututkimusten lisäksi kohorttitutkimukset ja tulokset olivat varsin samankaltaisia.

Katsauksen kirjoittajien mukaan on kohtalaista näyttöä siitä, että neuvonta ja nostotekniikkojen harjoittelu eivät estä selkäkipujen ilmaantumista tai vähennä sairauslomien määrää sellaisenaan. Yhdessä tutkimuksessa tarjottiin koeryhmälle nostoneuvonnan lisäksi noston apuvälineitä, mutta heilläkään ei saatu selkäkipujen ilmaantumista vähenemään.

Viite «Martimo KP, Verbeek J, Karppinen J, Furlan A D, Kuijer PPFM, Viikari-Juntura E, Takala EP, Jauhiainen M. Manual material handling advice and assistive devices for preventing and treating back pain in »4