Opas sairauslomien pituuteen

The Medical Disability Advisor, 5th Edition. Reed Group 2005.

Ruotsissa on noussut kohu uupumuksesta johtuvien sairauslomien käsittelystä. Kohun takana on se, että tänä syksynä pitäisi julkaista suositukset 70–80 sairauden työkyvyttömyysajoista. Nämä sairaudet kattavat arvioiden mukaan kolme neljäsosaa kaikista sairauslomista. Ohjeiden valmistelussa on kuultu monia asiantuntijoita. Näiden kuulemisten takia minulla oli reilu vuosi sitten mahdollisuus tavata Suomessa myös lääkäri Presley Reed EläkeTapiolan ylilääkäri Maarit Gockelin järjestämässä tilaisuudessa.

Presley Reedillä on kliininen tausta psykiatriassa ja työterveyshuollossa. Vuodesta 1981 lähtien hän on toiminut eri tehtävissä, joissa on jouduttu ottamaan kantaa sairauslomien pituuksiin. Pian näissä tehtävissä hän kiinnitti huomiota pitkittyneisiin työkyvyttömyyksiin, joihin ei löytynyt lääketieteellistä syytä. Hän perusti yrityksen, joka asiakkaana on tällä hetkellä kymmeniätuhansia organisaatiota ja niiden piirissä yli puoli miljoonaa työntekijää. Vuonna 1991 julkaistiin ensimmäinen painos kirjasta "The Medical Disability Advisor", jonka voisi suomentaa vaikka oppaaksi lääketieteellisestä työkyvyttömyydestä.

Reedin perusajatus on, että ihminen on biologialtaan samanlainen kaikkialla ja siksi ihmisen sairauksien aiheuttamat työkyvyttömyysajat tai toipumisajat pitäisi olla universaalisti samankaltaiset – ottaen tietenkin huomioon hoidon tason. Jotain totuutta tässä lieneekin, sillä Reedillä on ollut käyttö monissa maissa, joissa on haluttu ohjeistaa sairauksista johtuvia työkyvyttömyysaikoja.

Nyt käsillä oleva "The Medical Disability Advisorin" 5. painos on valmistunut vuonna 2005. Se koostuu kahdesta reilusti 5 cm paksusta niteestä ja painaa yhteensä 7 kg. Sivuja teoksessa on ilman hakemistoja 2500. Siinä on esitelty runsaat 6700 sairautta ja tapaturmaa.

Sairaudet ja tapaturmat ovat aakkosjärjestyksessä, niille on annettu synonyyminimet, ICD koodit ja tila on sanallisesti määritelty ja tarvittaessa käytetty kuvia, jotka ovat hyvälaatuisia. Jokaiselle diagnoosille on annettu diagnostiset kriteerit, kuvattu hoito, prognoosi, erotusdiagnoosi ja ne erikoisalat, jotka voivat tulla kyseeseen hoidossa, kuntoutusmahdollisuudet, yleiset sairauteen tai tapaturmaan liittyvät muut sairaudet (komorbiditeetti), komplikaatiot, tekijät, jotka vaikuttavat sairauden pituuteen, sairausloman kesto ja työhön paluuseen liittyvät erityiskysymykset. Lisäksi joistakin sairauksista on annettu työkyvyttömyysaikojen jakaumakuviot Reedin yritykseen kertyneestä aineistosta.

Sairauslomien pituudet on tarvittaessa annettu erikseen työn raskauden mukaan ja niille on annettu minimi, optimi ja maksimi. Oheiseen taulukkoon « Sairauslomien pituudet. »1 olen koonnut muutamia esimerkkejä.

Kuva 1.

Sairauslomien pituudet.

Käytännön työterveyslääkärille en kirjalla näe paljoa käyttöä. Sairauslomien pituutta ei Suomessa ole ohjeistettu ja lääkärit voivat jatkaa lomien kirjoittamista omien näkemystensä mukaisesti. Kysymyshän on nimenomaan näkemyksistä, sillä lääkärikoulussa lomien pituuksia ei ole yleensä opetettu ja käytännön kokemus on se, että hoitokäytännöistä johtuen lomien pituuksissa on suuria eroja. Jos työterveyshuoltoon halutaan järjestelmä sairauslomien pitkittymisen hoitamiseksi, oppaan maksimiajat voivat tarjota tukea siihen, milloin missäkin tilanteessa on syytä selvittää toipumisen pitkittymistä.

Nähtäväksi jää, miten Ruotsin uudistus säteilee Suomeen. Mielenkiintoista olisi verrata suomalaisia sairauslomakäytäntöjä Reedin oppaan suosituksiin. Kirja löytyy vakuutusyhtiöistä, mutta esimerkiksi Kelan asiantuntijalääkärit eivät tätä kirjaa tai muuta vastaavaa ohjeistusta käytä.

Lisätietoa kirjasta ja koko Reedin yrityksen toiminnasta löytyy osoitteesta www.rgl.net.