Tieliikennelain 73a §:n muutos ja ilmoitukset ajoterveydestä – poliisin näkökulma

Tilapäinen ajokielto

Minkäänlaisia ongelmia ei ole todettu tulkinnassa sanasta "tilapäinen" tapaturmien ja vastaavien osalta, koska näissä tapauksissa ymmärtääkseni lääkäri ja potilas tekevät keskinäisen sopimuksen ajamisesta luopumiseksi siksi aikaa, kunnes tilapäinen häiriö on ohitettu.

Ensimmäiset ongelmat poliisin puolesta näen epileptikoiden osalla. STM on ohjeistanut lääkäreitä kohtausten huomioon ottamisessa tarkasteltaessa ajokorttiluvan terveysvaatimuksia. Lääkäri ja potilas sopivat ajokiellosta määräajaksi. Kuitenkin potilaalla säilyy virallinen ajo-oikeus ja hänellä on laillinen oikeus kuljettaa ajoneuvoa liikenteessä.

Pisimmät lääkärin "antamat" ajokieltopäätökset epilepsiatapauksissa ovat olleet kaksi vuotta. Vaikkakin lääkärin määräämä kahden vuoden ajokielto on täysin STM:n soveltamisohjeen mukainen, niin kahden vuoden aikajanaa ei voitane enää pitää tilapäisenä.

Eräässä tapauksessa oli käynyt niin, että tämän kahden vuoden aikana potilas oli ajanut vastoin lääkärin ohjeistusta ja aiheuttanut jopa kaksi liikennevahinkoa, jotka johtivat poliisitutkintaan. Hän osasi salata sairautensa, ja koska hänellä oli ajo-oikeus, matka taas jatkui.

Tällaisissa tapauksissa oikea menettelymalli voisi olla, että poliisi tekisi päätöksen lääkärin lausunnon perusteella, ajokielto toistaiseksi, ja sairauden ollessa kohtaukseton riittävän pitkän aikaa, hoitava lääkäri antaisi lausunnon, jonka perusteella ajo-oikeus voitaisiin palauttaa.

Lisäselvityksiä ajokyvyn arvioimiseksi

Sen lisäksi, että lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa, jos henkilö ei enää täytä ajokorttiluvalle asetettuja terveysvaatimuksia, on hänellä mahdollisuus esittää lisätoimenpiteitä terveydentilan selvittämiseksi. Tämä tarkoittaa jonkun erikoisalan lääkärin lausuntoa henkilön ajoterveydestä. Siis aina, kun lausunnon antanut lääkäri ympyröi kohdan C. En ota kantaa henkilön ajokykyyn, hänen pitää myös kirjata minkä alan erikoislääkärin lausuntoa hän suosittelee. Poliisillehan ei tule lausuntolomakkeesta muita tietoja kuin henkilötieto-osio ja johtopäätösosio. Kaikki muu on näkymätöntä.

Tämän lisäksi lausunnon antava lääkäri voi ehdottaa ajonäytettä tai ajokoetta, jotta selviäisi potilaan vamman tai sairauden vaikutukset liikenneturvallisuuteen.

Ajokoe vai ajonäyte?

Käsitteinä varsinkin ajonäyte ja ajokoe usein sekaantuvat lausunnoissa. Ajonäytteeseen määrätään silloin, kun henkilöllä on sen laatuinen vamma tai sairaus, ettei hänen uskota selviävän normaalivarusteisella ajoneuvolla liikenteessä. Tällöin kuljettajatutkinnon vastaanottaja antaa poliisin päätöksen perusteella lausunnon, mitä lisälaitteita kuljettajalta vaaditaan. Yleisimmin vaatimukseksi muodostuu automaattivaihteisto. Nykypäivänä vakavakin fyysinen vammautuminen ei välttämättä tarkoita ajo-oikeuden päättymistä. Muun muassa Varsinais- Suomessa toimii joukkoliikenteessä olevan bussin kuljettajana henkilö, jolla molemmat alaraajat ovat "poissa pelistä". Bussiin on vain lisätty tarpeelliset lisälaitteet ja kuljettaminen sujuu ongelmitta.

Ajokokeen vuoro on silloin, kun esimerkiksi geriatri tai neurologi toteaa potilaallaan sellaisia taudin oireita, jotka voivat vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Ajokoe-ehdotuksia hoitavilta lääkäreiltä voisi tulla aikaisemmassa vaiheessa. Nykyisin lääkärin lausunnon perusteella ajokokeeseen määrätty ei juuri läpäise ajokoetta ensimmäisellä kerralla, ja muutaman kerran sitä kokeiltuaan usein myös itse huomaa, että liikkumismuotoa ei tarvitse välttämättä lopettaa, mutta kuljettajaa joutuu vaihtamaan.

He siis tulevat itse luopumaan ajokortistaan. Ajokokeiden määrä tulee lisääntymään tulevina vuosina, koska väestöpohja vanhenee. Silloin kun iäkkäämpi sukupolvi oppi liikennesäännöt, oli liikenteen tahti aivan toinen kuin tänään.

Rastit kohdalleen!

Myös inhimillisiä erehdyksiä sattuu, kun lääkärinlausuntokaavakkeita on erilaisia. Rasti väärään ruutuun laittaa prosessin liikkeelle. Niin kuin edellä jo mainitsin, poliisille tulevassa lausunnossa ei näy muuta kuin henkilötieto-osio ja johtopäätösosio. Tästä syystä joskus joudumme ottamaan yhteyden lausunnon antamaan lääkäriin, koska asiakas väittää olevansa täysin kunnossa. Näitä tapauksia sattuu useimmin ikätarkastusten yhteydessä.

On myös asiakkaita, jotka poliisi on määrännyt toimittamaan päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunnon terveydentilastaan. Joskus he saattavat varata ajan omalääkäriltään ja tietoisesti salata poliisin määräyksen ja kertoa kyseessä olevan ikätarkastus.

Tämän vuoksi on tärkeää, että lääkäri merkitsee rastin ylärivillä olevaan laatikkoon, josta selviää, onko kyseessä lausunnon antaminen ajokorttihakemusta varten, määrätyn iän perusteella, ajokorttiehdon perusteella, poliisin määräyksen perusteella vai lääkärin aloitteesta.

Päihdeongelmaiset ja ajokyky

Päihdeongelmaisten määrä on kasvanut todella rajusti viime vuosina. Laki velvoittaa poliisin määräämään ajokieltoon sellaisen henkilön, joka alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi on katsottava liikenteelle vaaralliseksi.

Tätä ei siis saa ymmärtää täysraittiuden tavoitteeksi. Jos näin olisi, helpointa olisi kerätä kaikilta Alkossa asioivilta ajokortit pois.

Lain tarkoittama ryhmä ovat ne, jotka jatkuvasti väärinkäyttävät päihteitä. Ylivoimaisesti suurin osa päihdeseurantaan määrättävistä henkilöistä tulee poliisin omien tutkintojen perusteella. Niitä ovat toistuvasti rattijuopumusrikoksiin syyllistyneet tai sellaiset päihderiippuvaiset, jotka yöpyvät usein poliisin suojissa.

Sisäministeriö on antanut ohjeen pelisäännöistä, joiden perusteella päihdeseurantaan määrätään rattijuopumustapauksissa ja toistuvissa säilöönottotapauksissa, siis suomennettuna "juoppoputkassa" olon vuoksi. Näistä ei sen enempää tässä.

Suurin huoli tulevaisuuden kannalta on, että noin puolet Tampereen poliisilaitoksen alueella esiin tulevista rattijuopumustapauksista on muita kuin "puhtaasti" alkoholilla hankittuja. Törkeissä rattijuopumustapauksista on aiheuttajana pelkkä alkoholi noin 90 %:ssa tapauksista.

Sama seikka on huomattavissa päihdeseurantakeskusteluissa asiakkaiden kanssa.

Nuoret, joilla on lyhyt ajo-oikeus eli kahden vuoden ajokortti, ovat yhä useammin muun kuin alkoholin takia syyllistynet rattijuopumukseen. Nämä nuoret pitävät itseään vain "viihdekäyttäjinä" ilman minkäänlaista päihdeongelmaa.

Rattijuopumustuomioiden lisäksi näillä nuorilla on myös usein tuomioita huumausaineiden käyttörikoksista. Tämän artikkelin kirjoitusviikolla jouduin kasvokkain 15-vuotiaan kanssa, jolla on mopokortti ja kaksi huumausaineen käyttörikosta, joista hän on saanut sakkorangaistuksen.

Tästä syystä poliisi toivoisi yhteydenottoja ja tarvittaessa lausuntoja niin kouluterveyslääkäreiltä kuin työterveyslääkäreiltä koskien heidän potilaitaan. Usein jo pelkkä keskustelu kasvokkain poliisin kanssa voi herättää ajatuksen, että "tämähän on tosissaan".

Alkoholin osalta on havaittu, että keskioluen "tissuttelijat" ovat ylivoimaisesti suurin asiakaskunta poliisin tekemien päihdeseurantapäätösten kohteista. Samoin ne nuoret 15–20 vuotiaat, joilla on puhtaasti alkoholista johtuneita rattijuopumuksia, käyttävät kertomansa mukaan keskiolutta joka viikonloppu 12 pullon pakkauksen.

Asiantuntijoiden yhteistyötä rakentavassa hengessä vielä varaa lisätä

Lääkärinlausunnot ovat siis niitä asiantuntijalausuntoja, joihin tukeutuen poliisi tekee ajo-oikeuspäätökset. Toisen asiantuntijaryhmän muodostavat AKE: laiset ajokokeen ja ajonäytteen vastaanottajat.

Myös yhteistä asiakasta kuullaan, ennen lopullisen päätöksen tekoa, jos se vain on mahdollista. Hänet kutsutaan kuulemistilaisuuteen kirjallisesti ja päätös asiasta tehdään kuulemisen jälkeen myös kirjallisessa muodossa.

Poliisin tekemästä päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja valituksen johdosta poliisi antaa lausunnon tekemästään päätöksestä.

Tampereella poliisin ja lääkäreiden yhteistyö on A-klinikan, terveysasemien ja vanhusten hoitoon erikoistuneiden yksiköiden kanssa toiminut hyvin. Omalääkärit kysyvät yleisellä tasolla mm. erikoisvarusteista, joita autoihin voi saada. Samoin tulee kysymyksiä yleisellä tasolla ajonäytteen ja ajokokeen eroista, ja kumpaa kannattaisi määrätyssä tilanteessa ehdottaa. Poliisi taas kysyy erikoisalojen lääkäreiltä mielipiteitä ajokiellon välittömyydestä tilanteissa, joissa tutkimukset ja seurannat ovat vielä kesken.

Tällä hetkellä yhteiset palaverit Tampereella ovat käytössä ainoastaan poliisin ja AKE:n tutkintojen vastaanottajien kesken. Vähintään yhtä tärkeänä näkisin palaverien ja jopa jonkinlaisen yhteisen koulutustilaisuuden myös toisen asiantuntijaryhmän eli ajoterveyslausuntoja antavien lääkäreiden kanssa. Tätä ajatusta kannattaa mielestäni jalostaa eteenpäin.