Virkeänä ratissa – ruoasta terveyttä tien päälle
Kuvaan tässä artikkelissa ensin taustaa, miksi terveellinen ravitsemus on erityisen tärkeää ammattikuljettajien työkyvyn edistämisessä, ja sitten lyhyesti alustavia tuloksia ja kokemuksia kahdesta Työterveyslaitoksen ammattikuljettajien tutkimushankkeista. Toinen tutkimuksista antaa vastauksia siihen, millainen on tilanne lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän esiintyvyyden suhteen miten ja mitä ammattikuljettajat syövät (selvitetty kyselyllä). Toisesta tutkimushankkeesta esitän tässä ammattikuljettajien kertomuksia liittyen työhön ja ruokailuun (sitaateissa). Lopuksi esitän joitain ehdotuksia työterveyshuollon toimintaan ammattikuljettajien työkyvyn edistämiseen ravitsemuksen keinoin.
"Jos toimistotyöntekijä torkahtaa, ei ole sivullisia. Eri juttu se on meillä, voi mennä paljon muita."
Ammattikuljettajien terveelliset ruokailutottumukset ovat tärkeitä paitsi päivittäisen työvireyden kannalta myös lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien ehkäisyn kannalta.
Aivot ja lihakset tarvitsevat energiaa säännöllisesti. Työvireyden kannalta tärkeää on syödä säännöllisesti (3-4 tunnin välein) pieniä aterioita, joilla syödään runsaasti kuitupitoisia ruokia. Isot annokset ja runsaasti rasvaa sisältävät ruoat sisältävät paljon energiaa, mikä väsyttää ja ylimääräinen energia lihottaa. Grillillä makkaraperuna-annoksen syöminen nukuttaa varmasti aamuyöstä, jolloin elimistön vireys on vähäisintä vuorokausirytmistä johtuen. Lihavuus heikentää työkykyä, vähentää työn tuottavuutta ja aiheuttaa sairaspoissaoloja. Lihavuus ja erityisesti keskivartalolihavuus altistavat uniapnealle ja tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle. Vireystilan poikkeavuudet, jotka liittyvät uniapneaan tai tyypin 2 diabeteksen insuliinihoitoon, voivat vaarantaa myös työturvallisuutta ja liikenneturvallisuutta.
"Se on aamulla se kahavi. Ja päivällä kahavi. Illalla sitten se syönti."
Ammattikuljettajista 56 % kertoi syövänsä aamupalan, 75 % lounaan, 42 % päivällisen ja 61 % iltapalan. Lisäksi välipaloja söi 44 %. Tämän perusteella säännölliset pienet ateriat eivät toteudu.
"Ja ussein se tahtoo mennä sitten niin pitkälle se syönnin oottelu, että se on sitten se hirmunäläkä."
"Tuolla maailmalla kun on niin sitä on syötävä mitä saa. Siellä ei paljon vaihtoehtoja oo. Hyvin vähän on loppujen lopuksi. Yöhukiin kun tullee, siellä ei välttämättä lämmintä ruokaa ole saatavana kuin hampurilaista."
Tavallisimmat paikat syödä työpäivän aikana olivat huoltoasemien kahvilat ja baarit (67 %) ja omien eväiden syöminen autossa /levähdyspaikalla (42 %). Ruokailun ja ruokataukojen kolme tärkeintä merkitystä olivat ravinnon tarpeen tyydyttäminen, työrupeaman katkaiseminen sekä lepo ja virkistäytyminen. Reilulla puolella ruokavalion rasva oli laadultaan liian kovaa, mikä näkyy kohonneina LDL-pitoisuuksina ja pahentaa insuliiniresistenssiä. Tärkeimmät kovan rasvan lähteet ruokavaliossa olivat hampurilaiset ja pitsa, joita 47 % kuljettajista söi 2-3 kertaa viikossa ja 17 % lähes päivittäin. Lisäksi lähes puolet kuljettajista söi makkaraa useita kertoja viikossa. Kuidun saanti oli erinomaista noin 45 %:lla kuljettajista ja sen tärkein lähde oli viljavalmisteet. Kasvisten, hedelmien ja marjojen syömistä on varaa lisätä: vain 40 % söi salaatteja ja juureksia lähes päivittäin tai päivittäin ja vain 22 % marjoja ja hedelmiä vastaavasti.
"Meidän työhommaa pitää kyllä jonkinverran panna osasyylliseks tähän meidän turpoomiseen."
Tutkimukseemme osallistuneista ammattikuljettajista vain joka kolmas oli normaalipainoinen. Lihavia (painoindeksi >30.0 kg/m2) oli joka neljäs. Keskivartalolihavuus on yleistä, yli puolella vyötärön ympärys oli yli 94 cm. Myös kohonnut verenpaine ja kohonneet LDL-kolesterolipitoisuudet olivat yleisiä. Metabolinen oireyhtymä löytyi 40 %:lta tutkituista.
"Kiire. Digitaalipiirturi sannoo, millon pittää tauko pittää. ...Pahimmillaan samalla reissulla on yövuoro ja päivätuuria sekaisin. Lähet tästä yötä vasten ja ajat yön. Jossain nukut aamupäivän ja sitten se pyörähtää. Loppuviikosta ollaan jo päivätuurissa."
Työterveyshuollon keinot
Työterveyshuollolla on tärkeä rooli ammattikuljettajien työkyvyn edistämisessä. Ammattikuljettajan työ vaatii kuljettajalta erityistä terveyttä työ- ja liikenneturvallisuuden vuoksi. Työhön voi sisältyä yötyötä, joka on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava työaikamuoto. Yötyössä vireystila on yleensä huonompi kuin päivällä, mikä on myös työturvallisuusriski. Työterveyshuollon tehtävänä on kertoa terveysvaaroista ja niiden merkityksestä työkyvylle ja liikenneturvallisuudelle sekä keinoista ehkäistä ja hallita terveyshaittoja.
Työterveyshuolto toimii ammattikuljettajan herättelijänä ja tukena
Lihavuuden ehkäisyyn kannattaa panostaa, koska lihavuuden hoito on työlästä. Työhöntulo- ja terveystarkastusten yhteydessä mitataan paino ja vyötärön ympärys sekä kirjataan mittaustulokset muistiin, jotta niitä voidaan seurata ja tarttua muutoksiin varhaisessa vaiheessa. Diabetesliiton nettisivuilta löytyvä tyypin 2 diabeteksen riskitestilomake auttaa tunnistamaan tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöt. Kun pisteitä on 12 tai enemmän on syytä panostaa elintapaohjaukseen työkyvyn edistämiseksi.
Työhöntulotarkastuksessa ja nuoria kuljettajia ylipäätään olisi hyvä opastaa terveellisille poluille. Yksilön omat tiedot, taidot ja asenteet ovat tärkeitä. Erityisesti yötyössä tarvitaan tietoa hyvistä toimintaperiaatteista. Ruokailuun liittyy paljon tapoja, jotka muotoutuvat vuosien kuluessa ja huonoja tapoja on vaikea muuttaa, koska ne ovat lähes automaattisia. "Niin kuin jos autossa tullee semmonen vika, joka pikku hiljaa huonontaa ajo-ominaisuuksia, niin siihen tottuu. Kun tullee ulkopuolinen ajamaan, saattaa hoksata heti, että tämä on ihan hirvee. Eikö voisi tulla joku muu sanomaan..."
" Mulla on varmuuden vuoksi aina parin kolmen päivän eväät matkassa. Jos ei satu jonnekin mistä saa."
Ruokailun säännöllisyys auttaa onnistumaan painonhallinnassa ja takaa parhaan työvireyden. Yöllä pääateria tulisi syödä viimeistään puoliltaöin ja kahviakin juoda pääasiassa iltayöstä ettei työvuoron jälkeinen päiväuni häiriinny kofeiinin runsaan saannin vuoksi. Eväiden syöminen vaatii ennakoimista, tietoa ja taitoja ostaa ja tehdä terveelliset eväät. Myös huoltoasemalla syödessä on mahdollista tehdä valintoja – ranskalaisten perunoiden asemasta voi pyytää keitetyt perunat, vehnäsämpylän vaihtaa ruisleipään ja juomaksi ottaa rasvatonta maitoa. Varalta autossa voi olla mukana näkkileipää, pussipuuroa ja -keittoja (joihin lisätään vain vedenkeittimessä kiehautettu vesi) sekä marjakeittoa. Jääkaappiin voi varata jugurttia ja levitettä sekä vähärasvaista leikkelettä tai juustoa, mikroaaltouunissa voi lämmittää einesruoan. Kaupasta ammattikuljettajan kannattaa ostaa erilaisia hedelmiä kerralla useammaksi päiväksi (määrää voi arvioida muistisäännöllä kolme hedelmää/päivä). Eri makuisia terveellisiä ruokia voi syödä määrällisesti enemmän kuin vain yhtä makua. "Syön banaania pari päivää, sitten makuun kyllästyy."
Uusia yhteistyömahdollisuuksia
Edistettäessä terveellisiä ruokailutottumuksia ja työkykyä on tärkeää, että kehitetään myös ympäristöä, jotta se mahdollistaa ja tukee yksilöiden terveelliset valinnat. Koska ammattikuljettajista suuri osa syö kahviloissa ja baareissa, on tärkeää vaikuttaa siihen, että nämä paikat tarjoavat sopivia vaihtoehtoja. Työterveyshuolto voi osaltaan vaikuttaa tähän.
Työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin ravitsemusosaamista tuo työterveyshuollon asiantuntijapätevyyden omaava ravitsemusterapeutti, joka voi opastaa ammattikuljettajia työaikaisen ruokailun toteuttamisessa, työvireyden edistämisessä ja yötyöhön liittyvien terveyshaittojen ehkäisemisessä (vatsavaivat, lihavuus, sydän- ja verisuonitaudit) ravitsemuksen keinoin.
vanhempi tutkija, dosentti
Työterveyslaitos
jaana.laitinen@ttl.fi