Työterveyslääkäri

Lihavuuden ehkäisy työpaikoilla

Työterveyslääkäri
2007;25(4):58-60
Pertti Mustajoki

Työnantajien kannattaa panostaa lihavuuden ehkäisyyn, sillä liikapaino lisää merkittävästi työntekijöiden sairaspäiviä ja työtapaturmia. Työterveyshuollon panostuksen lisäksi työantaja voi edistää työntekijöiden painonhallintaa erilaisin järjestelyin, jotka suojaavat henkilökuntaa liikakaloreilta ja lisäävät energiankulutusta. Työpaikkaruokailuun, kokoustarjoiluun ja arkiliikunnan aktivoimiseen liittyvät toimet voidaan toteuttaa vähäisin investoinnein.

Konsensuslausuma "Lihavuus - painavaa asiaa painosta" listaa lukuisia syitä siihen, miksi lihavuus on Suomessa ja kaikkialla maailmassa yleistynyt epidemian asteelle (3). Taustalla on suuri joukko yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat romahduttaneet ihmisten energiankulutuksen sekä muuttaneet ruokailutottumuksia niin, että energiaa saadaan ravinnosta liikaa. Konsensuslausuma luettelee monia valtiovallan, kuntien, terveydenhuollon, elinkeinoelämän ja järjestöjen toimenpiteitä, joita tarvitaan lihavuuden yleistymisen pysäyttämiseksi.

Työterveyshuolto voi edistää painonhallintaa informaatiolla, painohallintaryhmillä ja yksilöohjauksella. Toinen mahdollisuus on, että työpaikoilla tehtyjen ratkaisujen avulla autetaan työntekijöitä välttämään liiallista energiansaantia ja lisäämään arkiliikuntaa. Tässä kirjoituksessa hahmottelen, millaisilla järjestelyillä työnantaja voi tukea työntekijöiden painonhallintaa. Useimmat niistä voidaan toteuttaa ilman merkittäviä investointeja.

Miksi työnantajan kannattaa tukea työntekijöiden painonhallintaa?

Lihavuus lisää huomattavasti sairauksia (1), mikä näkyy myös työikäisten sairaustilastoissa. Skandinaviassa ja muissa maissa tehdyissä lukuisissa tutkimuksissa on todettu lihavilla työntekijöillä (painoindeksi yli 30) keskimäärin 1,5-kertainen määrä sairauslomia ja he joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle on noin kaksi kertaa useammin normaalipainoisiin verrattuna (6). Lihavilla henkilöillä esiintyy myös muita enemmän työtapaturmia.

Lihavuuden aiheuttamat sairaudet ja työtapaturmat aiheuttavat huomattavia kustannuksia (6). Äskettäin tehdyssä selvityksessä 4150 työntekijän öljyalan yrityksessä lihavilla työntekijöillä oli vuodessa keskimäärin 3,7 sairaspäivää enemmän kuin muilla, ja niiden suorat kustannukset kymmenen vuoden aikana olivat 1,8 miljoonaa USA:n dollaria (7).

Lisääntyneen sairastamisen ohella lihavuus heikentää fyysistä ja henkistä suorituskykyä (2). Sen seurauksia työelämässä ei ole luotettavasti tutkittu, mutta alentunut suorituskyky todennäköisesti vaikuttaa työkykyyn ja heikentää tuottavuutta.

Työntekijöiden suojaaminen liialliselta energiansaannilta

Ruoan laadun ja syömistottumusten vaikutuksista energiansaantiin tiedetään paljon. Ruokahalun fysiologinen säätely on osoittautunut varsin epätarkaksi (4,5). Ruoasta saadun energian määrään vaikuttavat huomaamattamme monet ruoan laatuun ja tarjoiluun liittyvät seikat. Ruoan suuri energiapitoisuus (energiatiheys), suuret annoskoot ja jopa suuret ruokailuvälineet lisäävät energiansaantia.

Tutkimuksista saatua tietoa voidaan soveltaa työpaikkojen ruokatarjoilussa. Seuraavassa listassa olen hahmotellut työpaikkaruokailuun ja kokoustarjoiluun liittyviä toimenpiteitä, jotka voivat suojata työntekijöitä liiallisilta kaloreilta. Ne perustuvat lukuisiin tieteellisiin kokeisiin, joissa on testattu energiansaantia erilaisissa tilanteissa.

  • Työmaaruokalassa järjestetään mahdollisuus lautasmallin käyttöön: ruokalautaset ja kasvikset ovat linjan alkupäässä. Lautasmalli (puolet lautasesta täytetään ensin kasviksilla, toinen puolikas muulla ruoalla) vähentää energiapitoisuutta mutta ei ruoan määrää, jolloin lautasellinen tuo kylläisyyden vähemmillä kaloreilla.
  • Lautasten koko pidetään työmaaruokalassa kohtuullisena. Suurille lautasille otetaan huomaamatta enemmän ruokaa, joka myös syödään.
  • Kokousten aikana ei tarjoilla hyvin energiapitoisia pastoja, viinereitä, munkkeja tai keksejä, vaan esimerkiksi voileipiä kevyillä päällyksillä ja hedelmiä. Energiapitoiset ruoat johtavat automaattisesti energiasaannin lisääntymiseen.
  • Jos kokouksissa tarjoillaan hyvin energiapitoisia ruokia, ne sijoitetaan sivupöydälle. Ruoan jatkuva näkeminen lisää syömisen määrää. "Poissa silmistä, poissa mielestä."
  • Sokeripitoiset virvoitusjuomat lisäävät energiansaantia ja painoa (4). Jos työpaikalla on juoma-automaatteja, niissä kannattaa suosia energiattomia juomia eli vesiä tai kevytlimonadeja.
  • Jos työpaikoilla on makeisautomaatteja, on syytä miettiä niiden mielekkyyttä.

Makeisten esilläolo lisää huomattavasti niiden menekkiä ja johtaa hyvin energiapitoisten tuotteiden turhaan syöntiin.

Edellä mainitut muutokset työpaikan tarjoiluissa ja muut järjestelyt luovat rakenteita, joiden avulla ihmisten energiansaanti vähenee huomaamatta ilman tietoista syömisen säätelyä. Ne eivät rajoita kenenkään syömistä. Ihmiset voivat halutessaan olla käyttämättä lautasmallia, ottaa lisää tai ostaa makeisia ja sokeripitoisia juomia työpaikan ulkopuolelta.

Luontaisen liikkumisen tukeminen

Monet työnantajat tukevat eri tavoin työntekijöiden liikuntaharrastuksia. Sen lisäksi on tarpeen etsiä keinoja, millä tavoin he voivat luontevasti lisätä arkiliikuntaa, koska se on tehokas tapa lisätä energiankulutusta. Tässä joitakin esimerkkejä:

  • Edistetään kävelemistä, pyöräilyä tai hölkkäämistä työmatkoilla järjestämällä suihkumahdollisuus ja pyörien säilytystiloja.
  • Siirrytään moderniin työergonomiaan. Tavoitteena ei ole mahdollisimman monen toiminnon tekeminen istuallaan, vaan ajoittainen sopiva liikehdintä työhuoneessa ja muualla työpaikoilla.
  • Työnantaja hankkii työntekijöille askelmittarit ja kannustaa niiden käyttöön. Tutkimusten mukaan noin 10 000 askelta päivässä auttaa painonhallinnassa (4).
Pertti Mustajoki
Professori, sisätautien erikoislääkäri
pertti.mustajoki@duodecim.fi

Kirjallisuutta

  1. 1. Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus, www.kaypahoito.fi.
  2. 2. Ells LJ, Lang R, Shield JPH ym. Obesity and disability - a short review. Obes Rev 2006;7:341-345.
  3. 3. Konsensuslausuma: Lihavuus - painavaa asiaa painosta. www.duodecim.fi/ konsensuskokoukset/lausumat
  4. 4. Mustajoki P. Ylipaino - tietoa lihavuudesta ja painonhallinnasta. Duodecim 2007.
  5. 5. Mustajoki P. Ruoan energiatiheys ja annoskoko – avaimia painonhallintaan. Suom Lääkl 2007;
  6. 6. Schmier JK, Jones ML, Halpern MT. Cost of obesity in the workplace. Scand J Work Environ Health 2006;32:5-11.
  7. 7. Tsai SP, Ahmed FS, Wendt JK, Bhojani F, Donnelly RP. The impact of obesity on illness absence and productivity in an industrial population of petrochemical workers. Ann Epidemiol 2007; doi:10.1016/j.annepidem.2007.07.091