Miten osasairauspäiväraha on lähtenyt liikkeelle? – Työterveyslaitoksen ja Kelan vuoden 2007 kyselyjen tuloksia

Kelan tietoja osasairauspäivärahan käytöstä

Ajalla 1.1.2007–30.9.2007 osasairauspäivärahaa maksettiin 1314 henkilölle, joista 2/3 oli naisia. Reilulla kolmanneksella työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, ja lähes yhtä usein sairauspoissaolon perusteena oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Puolessa tapauksista edeltävä yhtäjaksoinen työkyvyttömyys oli kestänyt 3–5 kk, 40 %:ssa tapauksista 6–10 kk ja vajaassa 10 %:ssa yli 10 kk.

Lain valmisteluun osallistuneet asiantuntijat arvioivat noin 9000 työikäisen käyttävän vuosittain uutta etuutta, joskin alkuvaiheen käyttäjämäärän arveltiin jäävän esitettyä pienemmäksi. Voidaankin kysyä, oliko ennuste ylimitoitettu vai onko järjestelmän käyttöönotto kangerrellut? Kelan toimistot ovat tähän mennessä joutuneet hylkäämään osasairauspäivärahahakemuksista noin 15 prosenttia. Yleisin hylkäämisperuste on ollut se, ettei yhtäjaksoinen työkyvyttömyysaika hakemuksen jättämisen ajankohtana vielä täyttynyt. Laissa mainitut 60 sairauspäivärahapäivää tarkoittavat käytännössä noin 80 kalenteripäivää sisältäen sairausloman alussa olevat omavastuupäivät (1+9) sekä pyhäpäivät.

Kysely työterveyslääkäreille ja työpaikoille

Työterveyslaitos lähetti vuoden 2007 maaliskuussa 876 työterveyslääkärille Digium-internetkyselyn. Siihen vastanneiden osuus oli 34 %, ja useimmat heistä toimivat työterveyshuollossa kokopäiväisesti ja melkein joka toinen oli esimiesasemassa. Myös eri puolilta Suomea valituilla julkisen ja yksityissektorin työpaikoilla oli avoinna touko-elokuun välisenä aikana vastaavanlainen internetkysely. Siihen vastasi 118 työnantajien (89 työnjohdon ja 29 henkilöstöhallinnon) ja 210 työntekijöiden (pienellä osalla myös luottamustoimen) edustajaa. Työpaikkojen vastaajista liki puolet edusti terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja. Enemmistö vastaajista oli naisia: henkilöstöhallinnon ja työnjohdon edustajista 65 % ja työntekijöistä ja luottamushenkilöistä 75 % oli naisia. Työterveyslääkäriotoksessa naisten osuus oli 57 % vastanneista.

Useimmat strukturoidut kysymykset olivat viisiasteikkoisia (erittäin hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei kovin hyvin, ei lainkaan), ja jäljempänä esitetään vaihtoehtojen erittäin hyvin tai melko hyvin vastanneiden osuuksia (taulukot «Tietoisuus, merkitys, soveltamismahdollisuudet sekä tavoitteiden realistisuus.1»1, «Osasairauspäivärahan sopivuus (%) työhönpaluun tukemiseen seuraavissa esimerkkisairauksissa.1»2 ja «Osasairauspäivärahan sopivuus (%) työhöpaluun tukemiseen seuraavissa esimerkkiammatteissa.1»3). Eri vastaajaryhmien tilastolliseen vertailuun tulee suhtautua varauksin, sillä niitä ei kerätty samalla periaatteella eikä samanaikaisesti. Työterveyslääkärit vastasivat suoraan sähköpostikyselyyn, kun taas suurin osa työntekijöistä ja esimiehistä vastasi työpaikkojensa intranetverkossa olleen avoimen linkin kautta.

Miten tieto tavoitti alkuvaiheessa työterveyshuollot ja työpaikat?

Joulukuussa 2006 Kela postitti tiedotuskirjeen etuudesta lääkäreille, sairaaloille, terveyskeskuksille, lääkäriasemille ja työterveyshuollon palveluntuottajille. Kyselyyn maaliskuussa 2007 vastanneista työterveyslääkäreistä 4/5 oli erittäin tai melko hyvin tietoisia uudistuksesta (taulukko «Tietoisuus, merkitys, soveltamismahdollisuudet sekä tavoitteiden realistisuus.1»1).

Työpaikalla tietoisuus osasairauspäivärahauudistuksesta oli vähäisempää. Esimiehistä 1/3 ja työntekijöistä vain 1/5 kertoi olevansa erittäin tai melko tietoinen uudesta etuudesta. Työntekijöiltä ja esimiehiltä kysyttiin myös, mistä lähteestä he olivat saaneet tietoa osasairauspäivärahasta. Työpaikkojen pääasiallinen tiedotuslähde oli ollut tiedotusvälineet. Viidennes esimiehistä ja henkilöstöhallinnon työntekijöistä oli saanut tietoa osasairauspäivärahasta työterveyshuollosta, sen sijaan työntekijöiden tiedonsaanti työterveyshuollosta oli vähäistä.

Arviot osasairauspäivärahan tärkeydestä ja soveltamismahdollisuuksista

Reilu puolet työterveyslääkäreistä ja työntekijöistä piti osasairauspäivärahan käyttöä tärkeänä, esimiehistä noin kolmannes (taulukko «Tietoisuus, merkitys, soveltamismahdollisuudet sekä tavoitteiden realistisuus.1»1). Työterveyslääkäreistä ja työntekijöistä puolet katsoi sen toteuttamisen edellytysten työpaikoilla olevan erittäin tai melko hyviä, kun vastaavasti yksi kolmesta esimiehestä oli tätä mieltä.

Kaikki ryhmät arvioivat osasairauspäivärahan sopivan esimerkkisairauksista parhaiten selkäsairauteen, masennukseen sekä käden rasitussairauksiin (taulukko «Osasairauspäivärahan sopivuus (%) työhönpaluun tukemiseen seuraavissa esimerkkisairauksissa.1»2). Ryhmien välillä oli eroja siinä, miten he näkivät osasairauspäivärahahan sopivan eri ammatteihin (taulukko «Osasairauspäivärahan sopivuus (%) työhöpaluun tukemiseen seuraavissa esimerkkiammatteissa.1»3). Pääsääntöisesti työntekijät olivat vakuuttuneempia osasairauspäivärahan sopivuudesta eri ammateissa, kun taas työterveyslääkärit olivat varauksellisempia joidenkin ammattien, kuten luokanopettajan, yrittäjän ja maanviljelijän kohdalla. Esimiehet asettuivat arvioissaan työntekijöiden ja työterveyslääkärien väliin.

Osasairauspäivärahauudistuksen arvioidut hyödyt

Osasairauspäivärahauudistuksella tavoiteltavista hyödyistä optimistisimmin suhtauduttiin työhön paluun helpottumiseen sekä työkyvyn palautumisen edistämiseen. Kaikissa ryhmissä noin neljä viidestä arvioi uudistuksen vaikuttavan näihin seikkoihin joko erittäin tai melko paljon. Pysyvän työkyvyttömyyden ehkäisyn ja kustannusten vähenemisen onnistumiseen työterveyslääkärit suhtautuivat hieman esimiehiä ja työntekijöitä pessimistisemmin.

Sairauspoissaolotiedot seuranta ja käytännöistä sopiminen

Omasta työterveyshuollosta kirjoitettuja sairauspoissaoloja seuraa säännöllisesti 50 % työterveyshuolloista ja 14 % ajoittain. Työterveyshuolloista 36 % seuraa sairauspoissaoloja, jos asiakasyritys niin toivoo. Muualta kirjoitetuista sairauspoissaolotodistuksista tiedon saa 24 % työterveyshuolloista. Pitkien sairauslomien (yli 60 päivää) seurantajärjestelmä on käytössä 56 %:ssa työterveyshuoltoja.

Esimiehistä 10 % ilmoitti, että heillä on sovittu käytäntö osasairauspäivärahan käyttöönotosta työpaikallaan, 73 % ilmoitti, ettei käytäntöjä vielä ole ja 17 % ei osannut sanoa, onko käytäntöä vai ei. Työntekijöistä 2 % tiesi, että heidän työpaikoillaan on sovittu tällainen käytäntö, 46 % tiesi ettei käytäntöjä ole ja 52 % ei osannut sanoa, onko käytäntöjä vai ei.

Yli 60 päivän pituisten sairauslomien yhteydessä työpaikoilla (esimiesten vastausten mukaan) on käytössä erilaisia käytäntöjä työhönpaluussa. Työntekijän ja työpaikan välinen yhteydenpito sairausloman aikana on säännöllisenä käytäntönä 40 %:lla ja joskus käytössä 31 %:lla. Työntekijän ja esimiehen tapaaminen työhön paluun aikana on yleisesti käytössä 47 %:lla ja joskus käytössä 32 %:lla. Työpaikoista 22 % pitää usein ja 41 % joskus työterveyshuollon kanssa yhteyttä työhön paluuta suunniteltaessa. Työtehtävien järjestely toipumisvaiheen mukaiseksi on yleisesti käytössä viidenneksessä työpaikoista ja joskus käytössä liki puolella työpaikoista. Työhön paluun järjestelyistä sopiminen ja kertominen työyhteisön jäsenille on usein käytössä 19 %:lla työpaikoista ja joskus käytössä 35 %:lla.

Arviointia ja kehittämistoiveita

Työntekijät, työnantajat ja työterveyslääkärit pitivät osasairauspäivärahajärjestelmää tervetulleena uudistuksena. Työterveyslääkärit toteavat uudistuksesta mm: "Osasairauspäivärahajärjestelmä parantaa työelämän joustavuutta ja yleistää toimintatapoja, joissa työtä voidaan muokata ja räätälöidä kaikkien osapuolten eduksi, että ammattitaitoiset työntekijät pysyvät työelämässä. Osasairauspäivärahauudistus kääntää ajattelua olemassa olevaan työkykyyn."

Vastaajat esittivät osasairauspäivärahajärjestelmää koskevia kehittämistarpeita. Avovastauksissa pohdittiin, voitaisiinko edeltävää aikaa lyhentää nykyisestä 60 päivästä. Lisäksi mietittiin, voitaisiinko kohderyhmää laajentaa myös osatyötä tekeviin työntekijöihin. Esimerkiksi kaupan alalla osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä ja tällä hetkellä ne jäävät etuuden ulkopuolelle. Osasairauspäivärahaetuuden käyttö koettiin vaikeana pienillä työpaikoilla, missä vaihtoehtoisia työtehtäviä ei ole tarjolla. Myös vuoro- ja urakkatyöt koettiin vaikeiksi puolittaa.

Taloudellisesti osasairauspäiväraha ei välttämättä ole kannustava työhön palaajalle, varsinkin jos sairauspoissaoloajalta maksetaan täyttä palkkaa. Työeläkelaitosten kustantama työkokeilu on tuttu käytäntö monilla työpaikoilla, ja vastaajat pitivät sitä taloudellisesti hyvänä vaihtoehtona sekä työntekijälle että työnantajalle ja myös helppokäyttöisempänä järjestelmänä kuin osasairauspäivärahaetuus.

Käytännön menettelytapoihin - työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon ja Kelan välillä - toivottiin sujuvuutta kokemusten lisääntymisen myötä. Samalla uskottiin, että työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena sovitut käytännöt luovat edellytykset osasairauspäivärahan käyttöönotolle.

Työajan puolittamisen vaikeus ja osasairauspäivärahalla olevan työntekijän sijaistamiseen liittyvät asiat herättivät myös kysymyksiä kaikissa vastaajaryhmissä. Työjärjestelyjen vaikeus kokonaistilanteen kannalta nousi esiin: "Työpaikalla on kovat työpaineet ja suuri kuormitus, siellä ei välttämättä oteta innolla vastaan toipuvaa ja vajaakuntoista työntekijää, voi olla ongelmia työn jakamisessa ja työaikojen järjestämisessä". "Sijainen on otettu pitkäksi aikaa, sairauslomalta palaavalle ei olekaan "paikkaa" kun tulee takaisin työhön tai puolikasta sijaista ei saa".

Käyttöönotossa tarvitaan tietoa ja yhteisiä toimintatapoja

Kyselyn mukaan tieto osasairauspäivärahauudistuksesta on tavoittanut työterveyslääkärikunnan hyvin, mutta työnjohdon ja erityisesti työntekijöiden tiedonsaanti on ollut riittämätöntä. Työpaikat olivat saaneet tietoa pääasiassa tiedotusvälineiltä. Tiedotuksen ja koulutuksen tarve on jatkossa tarpeen sekä työpaikoilla että työterveyshuolloissa. Kun tietoisuus lisääntyy, osasairauspäivärahaa todennnäköisesti osataan hakea aktiivisesti.

Osasairauspäivärahauudistukseen suhtauduttiin positiivisesti, mutta varauksellisesti. Arviointiin on voinut vaikuttaa se, että tietoisuus etuudesta on ollut vielä vähäistä ja kokemuksia etuuden käytöstä ei ole ehtinyt kertyä.

Lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen seuranta toimii hyvin vain osassa työterveyshuolloista. Jos työterveyshuolto ei tiedä, kuka on sairauslomalla, osasairauslomaakaan ei voida harkita. Työpaikan ja työterveyshuollon tulisi kehittää sairauspoissaolojen seurantajärjestelmiä yhteistyönä. Tämä auttaisi työterveyshuoltoa kohdentamaan työkykyä ylläpitävät ja työhön paluuta tukevat toimenpiteet oikea-aikaisesti.

Työhön paluuta tukevien toimintatapojen suunnittelu ja kehittäminen työpaikalla yhteistyössä työterveyshuollon kanssa nähdään tarpeellisena. Toimintatapojen suunnittelussa selkiytetään eri toimijoiden - henkilöstön, työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaation, henkilöstöhallinnon, linjaesimiesten ja työterveyshuollon - vastuut ja velvollisuudet. Suunnittelua ja kehittämistä voidaan tehdä työpaikalla sekä organisaation sisällä että yhdessä työterveyshuollon kanssa, mutta tärkeää on kaikkien osapuolten tietoisuus sovituista toimintamalleista. Käytännöistä sopiminen helpottaa työhön paluun järjestämistä ja myös osasairauspäivärahaetuuden käyttöönottoa.

Liitetaulukot