"Rätt från början" - oikein alusta alkaen – sairauspoissaolojärjestelmä uudistuu Ruotsissa

Järjestelmän uudistuksen tavoitteet

Naapurimaassamme käynnissä olevan järjestelmän uudistamisen keskeisenä tavoitteena on järjestelmällisesti tehdä oikeita asioita alusta alkaen oikein. "Rätt från början". Näin voitaisiin välttää sairauslomien pitkittyminen ja työkykyongelmien paheneminen. Tärkeää on luoda perusteelliset ja yhtenäiset käytännöt ja kriteerit. Erityinen huomio kohdistuu ehdotuksiin selkeistä aikarajoista. Pitkät sairauslomat ovat usein virhearviointeja, jotka johtavat vaikeisiin ongelmiin. Ohjeiden tulee olla helppokäyttöisiä ja edesauttaa avointa keskustelua lääkärin ja potilaan välillä. Ohjeissa tulee korostua lääkärin huolellinen ja tarkka arvio jokaista sairauslomaa kirjoitettaessa. Tämä vaikuttaa suoranaisesti myös terveydenhuollon laatuun ja kustannuksiin. On arvioitu, että työntekijän sairausloman lyhentyminen yhdellä päivällä säästää 500 kruunua. Jos 10% niistä sairauslomista, jotka kestävät yli kolme kuukautta, olisivatkin kuukauden lyhyempiä, kustannukset vähenisivät jopa 240 miljoonaa kruunua.

Järjestelmän uudistuksen sisältö

Sairauspoissaolojärjestelmän uudistuksen kolmitasoinen sisältö on esitetty kuvassa « Yleiset periaatteet sairauslomien myöntämisestä »1.

Kuva 1.

Yleiset periaatteet sairauslomien myöntämisestä

Tavoitteena on luoda selkeät ohjeet periaatteellisella tasolla. Nämä ohjeet voidaan nähdä yhteenvetona voimassa olevien lakien ja asetusten määräyksistä. Näissä yleisissä periaatteissa painotetaan erityisesti sitä, että työkykyä tulee arvioida huolellisesti ja tämä arvio on pohjana jatkohoidolle. Lisäksi korostetaan sitä, että lääkäri ei työssään saisi myötävaikuttaa sairauskäsitteen laajenemiseen eli medikalisaatioon, kuten aiemmin on tapahtunut. Yleisissä periaatteissa annetaan myös ohjeet siitä, miten yksityiskohtaisia ohjeita tulee käyttää.

Yksityiskohtaiset suositukset sairauslomien myöntämisessä

Nämä yksityiskohtaiset suositukset koskevat kolmeatoista diagnoosiryhmää, jotka pohjautuvat Kansainväliseen tautiluokitukseen. Yksittäisiä diagnoosikohtaisia ohjeita on suunniteltu tehtäväksi 60–90 kpl, jotka kattaisivat noin 75 % kaikista sairauslomien määräämisistä. Tieteellinen perusta sairauslomien myöntämiselle on rajallinen. Sen vuoksi nämä ohjeet perustuvat käytännön kokemuksiin ja konsensuspäätöksiin. Ohjeet julkaistaan myös sähköisesti ja ovat näin potilaidenkin käytettävissä. Suositukset sisältävät diagnoosikohtaiset ohjeet koskien muun muassa sairauden vaikutusta työkykyyn, arvioitua aikaa normaalille toipumiselle, ohjeet mahdollisesta sairausloman kirjoittamisesta ja sen pituudesta sekä mahdollisesta osa-aikaisesta työskentelystä sairausloman aikana.

Ohjeet työkyvyn arviointiin sekä päätöksentekoon koskien sairauspäivärahaa

Työkykyä määriteltäessä voi usein olla vaikeata vetää rajaa sen välillä, milloin on kyse sairauden aiheuttamasta kyvyttömyydestä selviytyä työstä ja milloin toisaalta on kyse esimerkiksi työmotivaation puutteesta. Tuekseen lääkäri tarvitsee uudet ohjeet ja tarvittaessa lisätietoa muilta terveydenhuollon työntekijöiltä. Uudistuksen tavoitteena on myös alusta alkaen aktivoida työntekijää itseään arvioimaan omaa työkykyään. Huomio tulisi kiinnittää niihin työkyvyn osa-alueisiin jotka toimivat, ei niinkään niihin joissa on puutteita.

Lääketieteellisen asiantuntemuksen käyttö hallinnollisessa päätöksenteossa

Tänä päivänä Ruotsissa vakuutuslääkäreiden tehtävä on toisaalta tukea käsittelijöiden päätöksiä tarkastamalla lääkärinlausuntoja ja toisaalta kouluttaa heitä. Noin puolet lääkäreistä työskentelee sivutoimisesti. Tavoitteena on muuttaa heidän työnkuvaansa painottamalla ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Lääkäreiden työn ohjaus-, johtamis- ja seurantamalleja kehitetään tukemaan heidän työtään muutosvaiheessa. Koulutusta lisätään.

Heijastusvaikutuksia Suomeen?

Yksityiskohtaiset suositukset sairauslomien myöntämisestä julkaistiin Ruotsissa lokakuun ensimmäisenä päivänä 2007. Jotkut asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että niin laajaa ja moniportaista järjestelmän uudistamista kuin Ruotsissa on tehty ei Suomessa ole tarpeen tehdä. Ruotsin tilanne oli paljon kehnompi kuin meidän. Mutta opas, johon on koottu keskeiset ohjeet sairauslomien myöntämisestä on kyllä herättänyt kiinnostusta ja toiveita jopa suomenkielisestä käännöksestä.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä 2007 oppaan, jossa suositetaan jokaiselle työpaikalle kehitettäväksi sairauspoissaolojen seuranta- ja hallintamalli. STM:n suosittamassa mallissa erotetaan selvästi työterveyshuollon ja työpaikan linjaorganisaation vastuu. Kun asiat on kirjattu työpaikan toimintaohjeisiin, on esimiehen helpompi ottaa ne puheeksi. Jos tämänkaltainen toiminta saadaan osaksi työelämän arkea voi olla, että meillä ei tulevaisuudessakaan ole tarpeen lähteä tekemään sellaista laajamittaista sairauspoissaolojärjestelmän uudistamisprosessia kuin Ruotsissa nyt tehtiin.