Työterveyshuollon työkykyä tukevat terveystarkastukset
Työterveyshuollon terveystarkastuksien sisältö on vuosien varrella kasvanut huomattavasti, ja uusi Sininen kirja suosittelee tarkastuksia tehtäväksi kevyemmin perustein kuin mitä lainsäädäntö vaatii. Tällöin tarkastuksen perimmäinen päämäärä – työkyvyn turvaaminen – saattaa hämärtyä ja tarkastuksista voi muodostua itsetarkoitus, etenkin kun työnantajat nykyisen taloudellisen suhdanteen aikana ovat valmiit maksamaan niistä. Tilannetta voisi ehkä parantaa tuomalla tarkastuksiin selkeä preventiivinen luokitus sekä havainnollistamalla työllisille ja työnantajille työkyvyn käsitettä.
Tullinkulman työterveys on vuodesta 2005 lähtien hoitanut kaikkien Tampereen kaupungin työntekijöiden työterveysasiat. Yritysasiakkaat mukaan lukien Tullinkulman asiakaskuntaan kuuluu lähes 30 000 työllistä. Työpaikkana Tullinkulma on erinomainen näköalapaikka pyrittäessä selvittämään työkykyyn ja sen ylläpitoon myönteisesti tai kielteisesti vaikuttavia tekijöitä. Tilastot osoittavat, että sairauslomat ovat lisääntymässä. Trendi Tampereella on sama kuin muualla Suomessa. Vuonna 2006 Tampereen kaupungilla oli henkilötyövuotta kohti 20,0 sairauspoissaolopäivää (18,6 vuonna 2005). Kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2006 merkitsee 51,2 henkilötyövuoden ja 2,05 miljoonan euron menetystä. Kasvu alkoi alun perin vuosituhannen vaihteessa, eikä se ole sen koommin taittunut. Suomalaiset ovat kuitenkin terveempiä kuin ennen ja elävät pidempään kuin koskaan. Lisääntyneen valistuksen ja parempien työolojen vuoksi vanhemmat työntekijät ovat entistä terveempiä, ja siitä huolimatta sairauslomat lisääntyvät. Olemmeko jonkin salaperäisen tautiepidemian kourissa? Vai eikö työterveyshuolto osaa hoitaa asiakkaitaan oikein?
On toisaalta ilmeistä, että työkykyyn vaikuttavat myös muut tekijät kuin lääkärin hoidettavissa oleva sairaus. Kohtuullisen terveydentilan lisäksi tarvitaan työmotivaatiota ja työtehtävien hallitsemista. Sairausloma on kehno apu suorituspaineiden aiheuttamaan uupumukseen. Parempi lääke on koulutus tai muu työpaikan järjestämä tuki. Myös johtamiskulttuuri on omiaan vaikuttamaan työkykyyn. Työterveyshuollossa ei ole tavatonta, että työntekijä vaatii työyhteisön konfliktin vuoksi sairauslomaa, joka usein vain pahentaa tilannetta.
Useimmilla työpaikoilla onkin panostettu oikeanlaiseen johtamiseen johtajakoulutuksella sekä työterveyshuollon ja esimiesten tiiviillä yhteydenpidolla. Vapaa-ajan vaikutukset työkykyyn saattavat itse asiassa olla merkittävämpiä kuin työperäiset tekijät. Perhe-elämä heijastuu työpaikalle vääjäämättä, ja työelämä vaikuttaa toisaalta kotiympyröihin. Työkykyä voidaan ylläpitää ja parantaa vapaa-ajan terveillä elintavoilla, kuten säännöllisellä vuorokausirytmillä ja liikunnalla. Ongelmat painonhallinnassa ovat huolestuttavia, ja työikäisen väestön ylipaino lisääntyy jatkuvasti. Sen seurauksena aikuisiän diabetes ja alaraajojen nivelrikko ovat yleistyneet parhaassa työiässä olevilla henkilöillä, ja ne vaikuttavat selvästi työkykyyn. Kansansairaudet ovat merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Tampereen kaupungin tilastoista näkyy, että vain vajaa puolet sairauspoissaolopäivistä tulee työterveyshuollon kautta.
Työkyvyn havainnollistaminen
Tullinkulman Työterveys painottaa uutta kulttuuria, jossa henkilöstön työkykyyn vaikuttavia osatekijöitä selvitetään aktiivisesti ennakoiden. Ongelmatekijöihin pyritään vaikuttamaan ajoissa ja myönteisessä hengessä. Yhteispalavereissa ja terveystarkastuksessa havainnollistetaan työkyvyn ulottuvuuksia käsimallilla, jossa peukalo on Motivaatio, etusormi on Osaaminen, keskisormi on Johtaminen, nimetön on Vapaa-aika ja pikkusormi Terveys (Kuva « Työkyvyn ulottuvuudet käsimallilla. »1). Terveys on ainoa ulottuvuus joka mahdollistaa palkallisen työstä poissaolon, mutta muutkin ulottuvuudet vaikuttavat luonnollisesti koettuun terveydentilaan.
Työkyvyn ulottuvuudet käsimallilla.
Terveystarkastukset työkyvyn ylläpitäjänä.
Konkreettinen näkökulma työterveyshuollon toimintaan saadaan tarkastelemalla sitä käyttäen perinteisiä työkyvyttömyyden ehkäisy- eli preventio- malleja. Niillä tarkoitan toimintoja, joilla työkykyä ylläpidetään ennakoimalla mahdollisia riskitekijöitä ja pyrkimällä minimoimaan henkilölle itselleen ja työympäristölle jo syntyneet haitat. Preventiiviset toimet voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Primaaripreventio on työterveyshuollon toimintaa ennen kuin työkyvyttömyys on alkanut kehittyä. Tähän kuuluvat perinteinen työhöntulotarkastus ja lakisääteiset tarkastukset töissä jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle. Sekundaaripreventiolla estetään työkyvyttömyyden paheneminen poistamalla riskitekijä tai pienentämällä sen vaikutusta. Tähän toimintaan liittyy vajaakuntoisten seuranta, jolla pyritään työkyvyn palauttamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa. Tertiaaripreventio käsittää olemassa olevan työkyvyttömyyden haittojen pahenemisen estämisen työllisen ja työympäristön kannalta. Tähän liittyvät olennaisesti mahdollinen uudelleensijoittaminen ja työkyvyttömyyseläkeasiat.
Nykykäytäntö
Työterveyshuollon yksiköissä toimitaan nykyään pääosin kuvaamallani tavalla. Toimintasuunnitelmiin on kirjattu työhöntulotarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja vajaakuntoisen seurantaa. Selkeä preventiivinen luokitus antaa kuitenkin mielestäni parhaimman kuvan terveystarkastuksessa vallitsevasta käytännöstä. Primaaripreventio koskee suurta määrää työllisiä, sekundaaripreventio korkeintaan kolmasosaa ja tertiaariprevention piirissä on yleensä vain murto-osa työntekijöistä (Kuva « Preventiotyypin vaikutus työn määrään ja vaativu»2).
Työterveyshuolto ei ole työlainsäädännön asiantuntija, mutta siinä työskentelevien on erityisesti tertiaarisen prevention osalta hyvä tuntea työoikeuden ennakkotapaukset työnantajan suorittamista irtisanomisista. Kaikki pitkät sairauslomat eivät johda myönteisiin eläkevakuutusyhtiön päätöksiin. Työnantaja voi vuoden jatkuneen sairausloman jälkeen pyytää työterveyslääkäriltä lausuntoa työkyvyttömyyden todennäköisestä kestosta, ja tämä voi toimia perusteena irtisanomiselle.
Toiminta sekundaarisen ja tertiaarisen prevention parissa on huomattavasti vaativampaa kuin primaaripreventio ja edellyttää kokemusta sekä ohjausta. Tullinkulman työterveydessä toimivilla lääkäreillä onkin mahdollisuus saada viikoittain vanhemman kollegan antamaa tutoropetusta.
Preventiotyypin vaikutus työn määrään ja vaativuuteen. Kolmio symboloi työllisten määrää yrityksessä
Lopuksi
Työterveyshuollolla on mahdollisuudet työkyvyttömyyden ehkäisyyn kaikilla kolmella tasolla. Sairauslomiin puuttuminen ja vajaakuntoisten työntekijöiden työyhteisölleen tuomat vaikeudet työvuorojärjestelyissä ja työilmapiirikysymyksissä ovat tehokkuuteen pyrkivän työelämän nykyaikaa. Erityisesti olemassa olevan vajaakuntoisuuden hallitseminen on työterveyshuollon suuri ja vaativa haaste.
työterveyshuollon dosentti
hallinnon pätevyys
Työterveyshuollon ylilääkäri
Tullinkulman Työterveys
seppo.nikkari@tampere.fi