Työn sairastuttamat

2000-luvun alun myönteinen kehitys työturvallisuustilanteessa näyttää pysähtyvän

Vuonna 2006 vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille ilmoitettiin ennakkotiedon mukaan korvattaviksi yhteensä 170 työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamaa kuolemantapausta. Suurimman osan työkuolemista aiheuttavat ammattitaudit, erityisesti asbestisairaudet. Kolmasosa työpaikalla kuolemaan johtaneista tapauksista tapahtui rakennustyömailla. Työtapaturmien ja ammattitautien sekä määrä että taajuus ovat olleet kaksi vuotta selvässä kasvussa. Näyttääkin siltä, että maamme työturvallisuustilanteessa 2000-luvun alun myönteinen kehitys olisi pysähtymässä ja kääntymässä huonompaan suuntaan. Työturvallisuustilanteeseen ovat vaikuttaneet mahdollisesti tuotannon rakenteissa tapahtuneet muutokset, noususuhdanteen aiheuttama kiire, töiden ulkoistaminen, alihankintatöiden ketjuuntuminen ja sirpaloituminen. Myös Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2006 -haastattelututkimuksessa näkyi sama trendi työtapaturmien suhteen. Aikapaineessa monet työturvallisuuden perustekijät, kuten työhön perehdyttäminen, töiden suunnittelu, turvatoimet ja hyvä järjestys voivat jäädä liian vähälle huomiolle. Yhtenä turvallisuutta heikentävänä tekijänä voi olla uusien nuorten työntekijöiden saama riittämätön perehdytys.

Arvomaailma ja me

Koska ammattitauti on lääketieteellisen tiedon ja juridisten ehtojen pohjalta syntyvä sopimus, arvomaailmamme pitkälti vaikuttaa siihen, mikä todetaan ammattitaudiksi ja mikä ei. Arvomme vaikuttavat myös siihen, miten toimimme.

Viisaat miehet nyökyttelevät

tietokonelistat ajatusten takana

Raporttien sumentamat silmät

laskevat tuotantolukuja

näyttöruudussa voitot lisääntyvät

ja työntekijät vähentyvät

Tehokkuutta

kilpailukykyä

yhtiön menestys

Kuka kantaa huolta ihmisestä

työn tekijästä

missä ovat tietokoneliuskat ja

huolestuneet raportit

näyttäisitte edes.

Vaikka asbestin tiedetään aiheuttavan syöpää ja sen käyttö on kielletty noin 40 maassa, asbestia louhitaan edelleen mm. Kanadassa ja Venäjällä, ja sitä käytetään varsinkin kehitysmaissa. Työstä aiheutuva syöpä on ehkäistävissä, jos altistuminen vaarallisille aineille työpaikoilla estetään. Lancetissa hiljan julkaistussa tutkimuksessa verrattiin 1960-luvun asbestin käyttömäärien ja 2000-luvun alun asbestisairauksiin kuolleisuuden yhteyttä 33 maassa. Käytön ja kuolleisuuden välillä todettu yhteys oli erittäin selvä, minkä perusteella asbestisairauksiin kuolleisuuden nollataso saavutetaan vain, jos asbestia ei käytetä lainkaan. Asbestin lisäksi työperäisen syövän aiheuttajia ovat tupakansavu, auringonvalon UV-säteily, kvartsipöly, kovapuupöly, nikkeliyhdisteet, formaldehydi, kromaatit, bentseeni, radon, dieselpakokaasut ja PAH-yhdisteet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt).

Psyykkinen tekijä ei sisälly ammattitautilainsäädäntöön

Muutama vuosi sitten asetettiin työryhmä pohtimaan mahdollisen psyykkisen tekijän sisällyttämistä ammattitautilainsäädäntöön, koska työssä esiintyvien kuormitustekijöiden ja psyykkisen oireilun välillä näyttää tutkimusten mukaan olevan ryhmätasolla tunnistettava yhteys. Työryhmä totesi, että täsmällisesti määriteltävissä olevan työn kuormitustekijän ja yksilötasolla diagnosoitavan mielenterveyden häiriön välisestä syy-yhteydestä ei ole yksiselitteistä tieteellistä osoitusta. Mahdollisen korvaamisen kannalta ongelmallista olisi lääketieteellisen tiedon puute syy-yhteydestä, psyykkisten kuormituksen mittaamismenetelmien kehittymättömyys yksilötasolla ja psykiatristen diagnoosien kuvailevaluonne sekä kuormituksen ja sairauden määrittelyyn liittyvät käytännölliset ja juridiset ongelmat. Tällä perusteella työryhmä päätyi toteamaan, että psyykkisen tekijän sisällyttämiseen ammattitautilainsäädäntöön ei tällä hetkellä ole riittäviä edellytyksiä.

Työhön liittyvät sairaudet

Työhön liittyvät sairaudet käsittävät kaikki ne työhön osallistuvassa väestössä esiintyvät sairaudet, joiden syntyyn, kulkuun tai ennusteeseen työllä on merkittävä vaikutus. 7 % työllisen työvoiman kuolleisuudesta johtuu työhön liittyvistä sairauksista. Tämä on yli 10 kertaa enemmän kuin varsinaisista ammattitaudeista ja työtapaturmista aiheutuva kuolleisuus. Huomattavalla osalla työikäisen väestön kroonisesta sairastavuudesta voi olla työhön liittyviä taustatekijöitä, joiden syyosuudet voivat vaihdella ja ovat vaikeasti määriteltävissä. Työhön liittyviä sairauksia ovat muun muassa monet tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, useat hengityselinsairaudet ja osa syöpäsairauksista. Jos hoidamme ja olemme kiinnostuneita vain ammattitautilainsäädännön alaisista ammattitautiepäilyistä, unohdamme väestöstämme merkittävän osan. Esimerkkinä mainittakoon astma. 21 %:lla astmaatikoista, jotka täyttävät KELA:n kriteerit ja joilla ei ole todettu ammattiastmaa, esiintyy työhön liittyviä (työssä pahenevia) astmaoireita viikoittain Saarisen työryhmän 2003 julkaiseman tutkimuksen mukaan. Karjalaisen työryhmän tutkimuksessa työhön liittyvät tekijät aiheuttivat astmoista miehillä 29 % ja naisilla 17 %. Astmaan sairastumisen vaara oli suurin elintarviketyössä, maataloustyössä, maalaustyössä ja metallialan työssä. Näissä kaikissa astmaa todettiin noin kaksi kertaa yleisemmin kuin toimistotyössä.

Työelämällä on monenlaisia vaikutuksia

Työelämällä on myös muunlaisia vaikutuksia. Englantilaisen professori Clements-Croomen mukaan ihmisten aistima ilman laatu vaikuttaa luovuutta vaativiin työsuorituksiin, muistiin ja mielialaan. Tutkimuksessa, jossa tutkittiin yli 5000 brittiläisen virkamiehen terveydentilaa ja sairauspoissaoloja, todettiin, että työntekijöillä, jotka eivät terveysongelmistaan huolimatta jää sairauslomalle, on kaksinkertainen riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin verrattuna niihin työntekijöihin, jotka jäävät potemaan sairauttaan kotiin. Työntekijän oikeudenmukaiseksi kokema kohtelu vähensi sydäntautiriskiä kolmanneksella. Meillä ei ole lopulta erikseen työelämää, kotielämää ja vapaa-aikaa, vaan meillä on meidän yksi ainoa elämämme, jossa summautuvat erilaiset osittain työstä, osittain muusta ympäristöstä, elintavoista ja perimästä tulevat tekijät.

Työ- ja toimintakyvyn kannalta kaikki sairausryhmät huomioitava

Ehkäisyn kannalta ei ole suurta merkitystä sillä, hyväksytäänkö nykylainsäädännön mukaan esim. työstä aiheutunut astma ammattiastmaksi vai ei. Ehkäisyn kannalta suurimman ja ehkä tärkeimmän ryhmän muodostavat tavanomaisesta astmasta kärsivät, joiden perustauti pahenee työympäristön altisteista. Astma on kansantauti, johon sairastuu tuhansia aikuisia vuodessa. Astma ja allergiat ovat voimakkaasti lisääntyneet nuorten keskuudessa. Nuoret ovat meidän tulevaisuutemme työntekijöitä, joiden selviytymistä heidän sairauksiensa kanssa työelämässä pitää vahvistaa. Työ- ja toimintakyvyn kannalta tarkasteltaessa tärkeää on huomioida myös sairaudet ja oireet, joiden taustalla ei ole työperäistä syyosuutta. Tämä on tärkeää, koska myös nämä sairaudet saattavat haitata työntekijän työssä suoriutumista.

Tekeekö Suomen ikäpyramidi meille kepposet?

Suomessa ikäpyramidi kääntyy ylösalaisin useaa muuta Euroopan maata aiemmin. Hyvinvointiyhteiskunta voi vaarantua, jos yhä harvemmat työssäkäyvät elättävät yhä suuremman joukon nuoria ja vanhoja. Vuosina 2005-2020 työelämästä poistuu 200.000 henkilöä enemmän kuin sinne tulee, jolloin avautuu runsaasti työmahdollisuuksia, mutta samalla työntekijät joutuvat jaksamaan aiempaa kauemmin.

Työssä on mahdollista altistua myös erilaisille lisääntymisterveydelle tai jälkeläisen terveydelle haitallisille tekijöille. Työpaikan tulee suunnitella työolot turvallisiksi hedelmällisessä iässä oleville miehille ja naisille sekä raskauden aikana äidin mukana työpaikalla olevalle sikiölle. Meidän syntymättömistä lapsistamme tulee joko terveitä tai sairaita nuoria, joista taas tulee joko terveitä tai sairaita keski-ikäisiä. Keski-ikäisistä tulee sairaita ikääntyviä tai vanhuksia, ellei heistä ajoissa huolehdita. Ikääntyvien terveydentilaan voimme vaikuttaa esimerkiksi kroonisten sairauksien hyvällä ja huolellisella hoidolla, seurannalla sekä koulutuksella. Työkykyä tukevat toimenpiteet tulee kohdistaa kaikkiin, mutta erityisesti riskialttiissa ammateissa työskenteleviin iästä riippumatta.

Työelämässä on mukana myös koko joukko henkilöitä, jotka ovat palanneet työelämään vaikean sairauden jälkeen. Taina Taskilan väitöskirjan mukaan syöpään sairastuneiden työllisyys oli kahdesta kolmeen vuotta sairastumisen jälkeen 64 prosenttia, kun se syöpää sairastamattoman vertailuryhmän keskuudessa oli 73 prosenttia. Syöpään sairastuneet toivoivat lisää tukea erityisesti työterveyshuollosta.

Työ on kuitenkin myös positiivinen voimavara

Me kaikki vaikutamme siihen minkälaisissa työoloissa tulevaisuuden sukupolvet työskentelevät omilla toimillamme, arvoillamme ja päätöksillämme. Työ kaikkinensa voi olla myös positiivinen voimavara. Työssä oleminen on yhteydessä aineelliseen hyvinvointiimme ja toimeentuloomme. Työ rytmittää elämäämme, voi tarjota tärkeitä sosiaalisia suhteita, mahdollisuuden toteuttaa itseä ja estää syrjäytymistä.

Vuonna 1900 syntynyt Antoine de Saint-Exupery totesi seuraavasti: "Kaikki meidän ympärillämme on muuttunut niin nopeasti: ihmissuhteet, työolosuhteet, tavat. Jopa sielunelämämme on perin juurin mullistettu. Eron, poissaolon, välimatkan, paluun käsitteet eivät enää tarkoita samoja tosiasioita, vaikka sanat ovatkin pysyneet samoina. Yrittäessämme käsittää nykyistä maailmaa me käytämme kieltä, joka luotiin eilispäivän maailmaa varten. Siksi menneisyyden elämä tuntuu meistä vastaavan paremmin luonnettamme, siitä yksinkertaisesta syystä että se vastaa paremmin kieltämme. Jokainen edistysaskel on tyrkännyt meitä vähän kauemmaksi tavoista, jotka olimme hädin tuskin omaksuneet ja me olemme todellakin siirtolaisia, jotka eivät ole vielä rakentaneet isänmaataan. Edistyskiihkossamme olemme pakottaneet ihmiset rautateiden, tehtaiden ja öljykaivojen palvelijoiksi. Olemme unohtaneet, että ne rakennettiin muka palvelemaan ihmistä. Vähitellen meidän asumuksemme varmaankin muuttuu inhimillisemmäksi. Väsyyhän konekin tehtävänsä taakse sitä mukaa kuin tulee täydellisemmäksi. Minusta tuntuu, ettei täydellisyyttä saavuteta silloin, kun ei ole enää mitään lisättävää, vaan silloin, kun ei ole enää mitään pois otettavaa."

Runot: Tuula Hauhia, Sisu, Erkki Haapalainen, Tehtaan konttorissa