Työterveyslääkäri

Antti Virkamäki kehotti panostamaan sokeritaudin hoitoon

Työterveyslääkäri
2007;25(4):134-135
Kimmo Räsänen

Dosentti Antti Virkamäki Mehiläisen Diabetesklinikasta luennoi otsikolla Pelko pois- työikäisen sokerit reilaan. Hän korosti esityksessään, että diabeteksen tehokas ja turvallinen hoito edellyttää selkeän, yksilöllisen hoitotavoitteen asettamista. Tämä puolestaan edellyttää hyperglykemiadiagnostiikkaa. Kohonnut HbA1C kertoo hoidon tarpeen, mutta ei mitään keinoista. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman matala HbA1C taso, ilman että hypoglykemiaoireita ilmaantuu. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi vaihtelevat. Elintavat ja tähän liittyen elämän hallinta on diabeteksen hoidon perusta kaikissa vaiheissa. Niihin sitten liitetään tarpeenmukainen tabletti- ja/tai insuliinihoito.

Käypä hoito -suosituksessa on esitetty yleiset, kansainvälisiin suosituksiin perustuvat tavoitteet sokeritasapainon, verenpaineen ja kolesterolitasojen suhteen:

  • HbA1C 6-7 % (< 6 %), fP-gluk < 6 mmol/l, aterian jälk. < 8 mmol/l
  • LDL < 2,5 mmol/l, jos aiempi CV-tapahtuma < 1,8 mmol/l
  • RR <130/80 mmHg, lääkehoito jos on yli 140/90 mmHg

Yksilötasolla voi kuitenkin olla tavoitetasoa nostavia tekijöitä. Keskeistä on sopia nämä yksilölliset tavoitteet yhdessä potilaan kanssa ja kirjata ne potilaskertomukseen. Tällainen yksilöllinen tavoitetason määrittely voisi olla esimerkiksi tällainen:

  • HbA1C <7,5 %,
  • Monipistohoito, aiemmin HbA1C 9 %, yksinasuva
  • RR130/80
  • LDL <1,8
  • Aiempi TIA, LAD 60 % stenoosi

Virkamäki esitti muutamia työikäisen toimintakykyä haittaavia diabetekseen liittyviä ongelmia kuten "pre-lunch hypo", jolloin aamupäivä saattaa mennä "plörinäksi". Tätä esiintyy yleensä sulfonylurean käyttäjillä, kun pyritään hyvään hoitotasapainoon. Yleensä ongelman löydetään ratkaisu sulfonylurean pienentämisellä/lopettamisella, ateriainsuliinin tai tablettien aloittamisella sekä hoidon ohjauksella ja varmistamisella omamittauksin.

Toinen yleinen ongelma on yli-insulinisaatio , joka on vaikea havaita ja johtaa herkästi lihomiseen. Tila johtuu usein ateriainsuliinin puutteeellisesta annostuksesta. Viitteellistä tilan kehittymiselle on, että HbA1C nousee, vaikka paastoarvot ovat ok, aterian jälkeinen väsymys ja ennen aterioita esiintyvät hypoglykemiat sekä yöllinen hypoglykemiaoireisto ja sen pelossa tapahtuva iltatankkaaminen. Tilan selvittelyssä omamittaukset aluksi ennen ja 2 t jälkeen pääaterian ja pikkuhiljaa kaikkien aterioiden yhteydessä parin viikon ajan antaa selvyyttä tilanteeseen ja mahdollistaa jatkohoidon suunnittelun.

Elämä ohjaa hoitoa – ei päinvastoin

Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu hyperglykemian hoitokaavio. Keskeistä siinä on hoidon varhaisen tehostamisen korostaminen. Arvio saavutetusta hoitovasteesta tulee tehdä 3-6 kk:n kuluessa ja tarvittaessa lääkitystä on lisättävä, jollei asetettua hoitotavoitetta saavuteta. Potilasohjaus on kriittisen tärkeää ja pätevä diabeteshoitaja on siinä kullan arvoinen. Hoidon toteutumisen tarkistaminen ja hoitosuunnitelman täsmentäminen riittävän usein on onnistuneen hoidon edellytys. Diabeteksen hoidossa motivointi pelottelemalla ei ole sallittua. Sen sijaan informoiminen mahdollisesta insuliinihoidosta asiallisesti voidaan aloittaa jo heti taudin alkuvaiheessa, koska suuri osa potilaista kuitenkin jossain vaiheessa sairauttaan siihen päätyy.

Esityksen päätteeksi käytiin vilkas keskustelu, jossa tuli esiin muutamia muistamisen arvoisia asioita, kuten:

  • metformiini on myös hoikan DM2 potilaan ensisijaislääke (intra-abdominaalista rasvaa on hoikassakin kehossa usein liikaa)
  • HbA1C ei sovellu diabeteksen seulontaan, vaan hoidon seurantaan
  • hoitosuositusten mukaisesti metformiinihoito on syytä aloittaa DM2 diagnoosivaiheessa, vaikka Kela ei hoitoa korvaakaan
  • dg viive jo 5 v, heikentynyt sokeriaineevaihdunta jo 10 v taustalla
  • insuliinihoidon aloituksessa konsultaatiokynnykset tahtovat olla liian korkeat, hoitoketjut syytä miettiä valmiiksi
  • Dm:n hoito voidaan toteuttaa myös työterveyshuollossa silloin, kun työnantajan sopimukset sen mahdollistavat ja on mahdollisuus hoidon seurantaan sekä joustaviin konsultaatioihin esim. lääkärikeskuksen sisällä.
Antti Virkamäki
Dosentti
Kimmo Räsänen
kimmo.rasanen@uku.fi