Työterveyslääkäri ja syöpäseulonnat
Syöpäseulonnat ovat tietyiltä osin paljonkin puhuttaneet viime aikoina.Yhdistyksemme syysseminaari tarjosi meille erikoistutkija Nea Malilan kiinnostavan esityksen aihepiiristä otsikolla "Työterveyslääkäri ja syöpäseulonnat". Malila työskentelee Joukkotarkastusrekisterissä, joka on osa Suomen Syöpärekisteriä.
Seulontakriteereissä on olennaista seulonnan vaikuttavuus lopputilan suhteen. Terveysongelmien ja sairaustilojen esiintuominen ei ole järkevää, mikäli löytyneille tiloille ei voi tehdä mitään.
Syöpien lakisääteinen seulonta on Suomessa kuntien vastuulla, joko niiden omana toimintana tai toimeksiannosta. Valtioneuvoston asetus seulonnoista on säädellyt toimintaa 1.1.2007 alkaen. Asetuksessa käsitellään myös raskaudenaikaisia sikiöseulontoja, jotka eivät tämänpäiväiseen luentoaiheeseen kuuluneet.
Seulontoja suunniteltaessa arvioidaan niiden tarkoituksenmukaisuus. Väestöseulonta muodostaa ketjun toimenpiteitä, jotka tähtäävät terveyshyötyyn. Seulonnat kohdistuvat terveisiin henkilöihin, joten haittojen minimointi on tärkeää. Terveyshyöty mitataan yleensä kuolleisuuden laskun avulla (rintasyöpä, suolistosyövät), joskus ilmaantuvuuden laskuna (kohdunkaulan syöpä). Ketjun jokaisen lenkin on toimittava.
Esimerkiksi kohdunkaulan syöpäseulontoihin osallistutaan erittäin hyvin, noin 70-%:sti. Toinen tärkeä seulontatutkimus on mammografia. Prosessissa on useita vaiheita. Neuvonta ja esitietojen huolellinen tallentaminen ovat tärkeä osa prosessia. Itse näytteenoton tai kuvauksen sekä tulosten analysoinnin jälkeen seuraa näytteiden arkistointi (10 vuoden säilytysvelvoite) sekä vastauskirjeiden lähettäminen ja jatkotutkimuslähetteet tarvittaessa sairaalaan. Poikkeavan löydöksen jälkeen tarvitaan myös puhelinneuvontaa. Jatkotutkimuksiin lähetetyistä seurataan tutkimusten toteutumista, tiedot lähetetään rekisteröitäviksi Joukkotarkastusrekisteriin.
Tiedoista on hyötyä seulojille ja kunnille. Järjestelmien välillä on suojattu siirto ja henkilötietojen virheettömyys. Seulontavälin tulee olla sopiva. Välin tulee olla riittävän harva, mutta ei liian, ettei merkittäviä määriä syöpiä mene läpi. Ohjelman tulee olla organisoitua ja laadun varmistettua. Jatkotutkimuksista tulee olla sovittu käytäntö. Seulonnan peittävyyden suhteen on Suomessa kehitys ollut erittäin suotuisa. Ilmaantuvuus- ja kuolleisuuskäyrät ovat Suomessa laskeneet hienosti, selvä ero on esim. muihin Pohjoismaihin. Nykyisten seulontojen seuranta on tärkeää, mutta myös uusia seulontoja ennakoidaan.
Seulontojen merkitys ja vaikutus
Esimerkkinä käytettiin kohdunkaulan syöpää. Taudin luonnollinen kulku: HPV-tartunnat ovat välttämätön, mutta ei riittävä ehto syövän syntymiselle. Kyseiset tartunnat ovat yleisiä ja valtaosa paranee itsestään. Huomioitavaa on, että HPV-testausta ei tule tehdä alle 30-vuotiaille (ylidiagnostiikan vaara). Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus pienenevät organisoiduilla väestöseulonnoilla noin 80 %.
Seulontaohjelmien haasteina ovat uudet tekniikat, kuten esimerkiksi HPV-testi tai HPV-rokote. Vielä on kuitenkin epävarmaa, voidaanko uusilla teknologioilla (esim. juuri edellä mainitut HPV-testi ja HPV-rokote) todella ehkäistä syöpiä. Osallistuminen on myös erityinen haaste, varsinkin nuorilla on huono osallistuvuus. Lisäksi ehkäistävissä olevia syöpiä on Malilan mukaan enää varsin
Lopuksi käsiteltiin seulontojen merkitystä eturauhassyövässä. Seulontaa ei tässä voi lainkaan suositella. Todettiin, että PSA –testi on hyvin herkkä, mutta jatkotutkimukset epäherkkiä. Vaikuttavuus kuolleisuuteen on epäselvä. Parhaillaan on meneillään seulontakoe, josta odotetaan ensimmäistä kuolleisuusarviota parin vuoden kuluttua eli vuonna 2010. Luennoitsija kävi läpi tietämystä prostatakarsinomasta, sen ennuste on yleisesti erittäin hyvä. Runsaasti ylidiagnostiikkaa aiheutuu siitä, että testaamalla löytyy sellaisia patologiseksi syöväksi luokiteltavia tiloja, jotka eivät hoitamattomina koskaan aiheuttaisi henkilön kuolemaa. Näitä tiloja ei voida kliinisesti erottaa aggressiivisemmista muutoksista, joten niitä hoidetaan.
Lopuksi kerrattiin vielä tärkeitä asioita seulontojen suhteen. Hyötyjen ja haittojen suhde on puntaroitava. Terveiden tekemistä sairaiksi on varottava. Lääkärin näkökulmasta on muistettava, että (tarpeetonta) haittaa ei saa aiheuttaa. Seulonta- (ja terveys)tarkastusten tietoja on voitava arvioida myöhemmin – mitä aiheutuu, hyödyt ja haitat. Paksunsuolensyövän seulonnasta on vaikuttava näyttö (veritutkimus). Tässä 60-69-vuotiaat ovat seulonnan kohteena, seulonta ei oikein toimi nuoremmissa ikäryhmissä. Yleensäkin seulonnan aloitusiän on oltava riittävän myöhäinen ylidiagnostiikan ja –hoidon välttämiseksi, mutta riittävän aikainen syövän löytämiseksi ajoissa.
Suomen Syöpärekisteri
Tuija Sirkka
tuija.sirkka@pp.inet.fi