Työterveyslääkäri asiantuntijana - Juridis-eettisiä näkökulmia

Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattieettiset velvollisuudet määritellään: ammattihenkilölain 15 §:n mukaan seuraavasti:

Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammatti-henkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua.

Lääkintäetiikka määrittää osaltaan lääkäriasiantuntijan toiminnan puitteita:

Lääkintäetiikka on hoitavan yhteisön harkittua ja kriittistä itsesäätelyä potilaan inhimillisten oikeuksien suojelemiseksi ottaen huomioon yhteiskunnan yleiset ja perustellut edut.

Luennoitsija listasi työterveyslääkärin eettisiä periaatteita, jotka on hyvä huomioida lääkäriasiantuntijana toimiessa. Työterveyslääkärin ensisijaisena tehtävänä pidetään terveyden turvaamista ehkäisemällä erityisesti työstä johtuvia vaaroja.Yksilön oikeuksien kunnioittaminen ja potilaan hoitaminen yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, riippumattomuus ilman, että se estää yhteistyötä eri tahojen kanssa samoin kuin puolueettomuus, johon kollegiaalisuus sisältyy, kuuluvat työterveyslääkärin tärkeisiin eettisiin periaatteisiin. Vaitiolovelvollisuus, yhteistyö ja tietojen antaminen potilaan suostumuksella sekä jatkuva ammattitaidon ylläpitäminen ovat eettisten periaatteiden kivijalkoja.

Työterveyslääkärin yleiset toimintaperiaatteet löytyvät Stly:n sivulta «http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=68»1.

Nykysuomen sanakirjan mukaan asiantuntija on;"Henkilö, jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia ammattitietoja joltakin alalta – varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta."

Luennoitsijan kokoamat kirjallisuudessa ja lehdistössä esitetyt ajatukset asiantuntijuudesta poikkeavat varsin paljon lääkäriasiantuntijalle asetetuista määreistä. Lehti- ja kirjapoimintojen mukaan asiantuntijalta vaaditaan jatkuvaa valmiutta itsensä kehittämiseen ja ponnistelua omien rajojensa ylittämiseksi sekä halua ja kykyä elää jatkuvassa kiireessä ja stressissä. Asiantuntijalle kuuluvaksi katsotaan taito puhua itsestään erityisesti ja mahdollisimman edullisessa valossa. Asiantuntijalta edellytetään aikaisempaa enemmän tiedonhakutaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Edelleen oletetaan, että asiantuntijuus on avoimesti ostettavissa ja myytävissä

Pylkkänen totesi, että työterveyslääkäri rooli on harvoin pelkkä asiantuntija. Työterveyslääkäri on työ- ja toimintakyvyn arvioita tekevä lääketieteellinen asiantuntija, mutta samalla myös potilasta hoitava lääkäri. Arvioidessaan työkykyä, työn kuormittavuutta tai työkyvyttömyyden uhkaa työterveyslääkärin johtopäätösten tulee perustua omiin tutkimustuloksiin ja havaintoihin ja arvioinnissa käytettävien muiden tietojen luotettavuus on varmistettava. Työterveyslääkärin tulee toimia yrityksessä riippumattomana työterveyshuollon asiantuntijana kaikissa työterveydenhuollon toteuttamisvaihtoehdoissa. Hänellä on oltava potilaan hoitoa koskevissa ratkaisuissa riittävä kliininen autonomia.

Lääkärin etiikka –kirjassa

(http://www.laakariliitto.fi/files/Etiikka05.pdf «http://www.laakariliitto.fi/files/Etiikka05.pdf»2) on erillinen Lääkäriliiton ohje asiantuntijana ja lausunnonantajana toimivalle lääkärille (20.3.2003). Ohjeessa todetaan, että pyytäjä määrittelee tarvitsemansa asiantuntemuksen tason ja laadun. Lääkärin asiantuntijuudella ei ole varsinaisia opillisia kriteerejä.

Kuitenkin lääkäri on asiantuntija lääketiedettä ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa ja erikoislääkäri omalla erikoisalallaan. Lääkärin tulee itse arvioida pätevyytensä ja mahdollinen jääviytensä pyydettyyn asiantuntijatehtävään. Lääkärin on itse ilmoitettava jääviytensä tai se, ettei hänen asiantuntemuksensa riitä sekä julkituoda toimeksiantajalle ne rajoitukset, joiden puitteissa hän voi toimia asiantuntijana.

Asiantuntijatehtävässään lääkärin tulee noudattaa lääkärien eettisiä, kollegiaalisuus- yms. ohjeita. Mikäli lääkäri on epävarma kannastaan tai siitä, riittääkö hänen asiantuntemuksensa, on lääkärin rohkaistava esimerkiksi potilasta pyytämään myös toisen asiantuntijan mielipide. Mikäli hoitava lääkäri havaitsee lausuntonsa olevan ristiriidassa toisen lääkärin lausunnon kanssa potilaan kannalta tärkeässä asiassa, hän voi potilaan luvalla ottaa yhteyttä ko. lääkäriin. Lääkäri voi asiantuntijana arvioida kollegojaan ja terveydenhuoltoyksiköitä ja niiden toimintaa, mikäli pyytäjällä on perusteltu syy arvion pyytämiseen. On hyvä muistaa, että arviointi on eri asia kuin arvostelu.

Salassapitovelvollisuus määritellään terveydenhuollon ammattihenkilöille annetun lain 17 §:ssä. Sen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeenkin.

Työterveyshuoltolain 18 § mahdollistaa työterveyslääkärin luovuttaa salassa pidettäviä tietoja työnantajalle erityistapauksissa. Työterveyslääkäri saa luovuttaa erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä kirjallisen lausunnon terveystarkastuksen johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista. Edellä kuvatun kirjallisen lausunnon terveystarkastuksen johtopäätöksistä saa luovuttaa työsuojeluviranomaisille ja työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetulle asiantuntijalle työsuojeluvalvontaa varten. Lisäksi työterveyslääkärillä on oikeus luovuttaa työterveyshuollon palvelujen tuottajalle terveydellisen vaaran seurantaa varten pyynnöstä sellaisen potilaana olleen työntekijän tiedot, joka on työskennellyt erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä.

Potilaan suostumus - Informed concent –periaate pohjaa Nürbergin oikeudenkäyntiin 1946. Potilaan suostumuksen katsotaan pitävän sisällään, että hän tietoisena toimenpiteen luonteesta ja mahdollisesta seuraamuksesta kykenee antamaan harkitun, itsenäisen ja riippumattoman itsemääräämisoikeuteensa perustuvan suostumuksen. Potilaan on suostumusta antaessaan oltava tietoinen siitä, mihin hän suostumuksensa antaa. Kutakin hoitokokonaisuutta koskeva suostumus on voimassa toistaiseksi, jollei suostumuksessa muuta ilmene. Potilaalla on oikeus milloin tahansa muuttaa/peruuttaa/rajata mihin tahansa hoitokäyntiin tai jaksoon liittyvien tietojen luovuttamista koskevia suostumustietoja ja muuttamisen ei tarvitse olla kirjallinen. Oikeusturvasyistä on suositeltavaa kirjata asia. Suostumuksen peruuttaminen/muu rajaus tulee voimaan välittömästi, mutta sillä ei ole takautuvia oikeusvaikutuksia.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrittelee työantajan oikeuden käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen.

Työntekijän työnantajalle luovuttama työkykyään koskeva lääkärintodistus tai -lausunto saadaan kuitenkin luovuttaa työterveyshuollon palvelujen tuottajalle työterveys-huoltolaissa (1383/2001) säädettyjen työterveyshuollon tehtävien toteuttamista varten, jollei työntekijä ole kieltänyt luovuttamista.

Pylkkänen esitti potilastietojen ilmaisemisen olevan luvallista, kun potilaalta on siihen kirjallinen suostumus. Poikkeuksen potilastietojen ilman lupaa tapahtuvalle ilmaisemiselle muodostavat hätävarjelu (RL 4:4) tai pakkotila (RL 4:5), erikseen säädetyn ilmoitusvelvollisuuden piirissä oleva asia, poliisitutkinta, todistaminen oikeudessa. Viranomaisilla (Kela, vakuutusyhtiö) on potilastietojen saantioikeus ilman potilaan erillistä suostumusta käsittelemässään asiassa.

Kun lääkäri on todistajana tuomioistuimessa, sitoo häntä sama potilaan terveystietoja koskeva vaitiolovelvollisuus kuin muutoinkin, ellei hänellä ole potilaan suostumusta tietojen ilmaisemiseen. Kun kyseessä on törkeä rikos (ns.kuuden vuoden sääntö), lääkärin vaitiolovelvollisuus väistyy. Oikeuden puheenjohtajalla on oikeus kysyä lääkäriltä asiantuntija neuvoa. Esitutkinnassa pätevät samat säännöt kuin tuomioistuimessa.

Lopuksi luennoitsija esitti kaksi työterveyslääkärille tavallista työssään kohtamaa ongelmatilannetta Lääkäriliiton lakimiehen näkökulmasta.

Työsuhteen irtisanominen sairauden perusteella (slide 1)

Kuva « Työsuhteen irtisanominen sairauden perusteella »1.

Sairauden perusteella tapahtuneen irtisanomisen mennessä tuomioistuimeen, lääkärin todistusoikeutta rajaa potilasasiakirjojen salassapitovelvollisuus, koska ns. kuuden vuoden sääntö ei täyty. Irtisanomista koskevassa todistamisessa lääkärillä on riski ryhtyä joko työnantajan tai työntekijän "asianajajaksi" vastoin puolueettomuusperiaatettaan. Kun työterveyslääkäri on toiminut potilaan hoitavana lääkärinä, on tilanteesta riippumatta tärkeää muistaa potilaan luottamuksen säilyttäminen. Lääkärin on syytä pysyä puolueettomana kaikissa kiistatilanteessa, vaikka työantaja voi halutessaan ostaa työterveyspalvelut valitsemaltaan palveluntuottajalta.

Kuva 1.

Työsuhteen irtisanominen sairauden perusteella

Työyhteisön ongelmat; työpaikkakiusaamisesta työsyrjintään (slide 2)

Kuva « Työyhteisön ongelmat: työpaikkakiusaamisesta työ»2.

Työyhteisöongelmien selvittelyyn mukaan joutumista Lääkäriliiton juristi piti usein turhauttavana ja tämä käsitys on vallalla myös kollegakunnassamme.

Erityisen haasteellisia ovat lääkäreiden väliset ristiriidat ja kun kiusaaja on esimies. Työyhteisöongelmissa saamme kuulla aina ensin yhden näkökannan asiasta, emmekä useimmissa tapauksissa tule koskaan tietämään koko totuutta. Usein liikutaan syvällä tunnetasolla, eikä varsinaista syytä kiistalle pystytä koskaan nimeämään. Työpaikalla tapahtuvassa epäasiallisessa kohtelussa työterveyshuollolle on annettu ohjeeksi tukea kiusattua ja antaa tukea työyhteisölle. Jotta säilyttäisimme puolueettomuutemme ja välttyisimme oikeusistuimilta, koettiin hyväksi keinoksi hankkia kiusatulle ja työyhteisölle mahdollisimman nopeasti ulkopuolinen tuki. Työntekijän suostuessa työterveyslääkäri voi olla mukana selvittelyssä, mutta silloinkin "selvitysmiehenä", ei ratkaisijana eikä niin, että hän olisi vastuussa tilanteessa. Vastuu työyhteisön ongelmista ja niiden ratkaisusta kuuluu yritykselle, sen johdolle, esimiehille ja työsuojelulle.

Mikäli huonoon kohteluun liittyy työkykyongelmia, on tärkeää huolehtia, että työntekijällä on toimiva hoitosuhde joko työterveyshuoltoon tai muuhun hoitopaikkaan.

Riitatilanteissa työkyvyn varsinainen selvittely on siirrettävä oman työterveyshuollon ja ko.työpaikan ulkopuolelle. Lääkäriliiton juristi katsoi, että työpaikkaristiriidoissa usein paras vaihtoehto on työpaikan vaihtaminen. Työyhteisöriidoissa ei päästä koskaan win-win – tilanteeseen, mutta lähes aina lose-lose –lopputulokseen.

Olipa kyse työsyrjintäsyytteestä tai työnantajan tekemästä irtisanomisesta puuttuvan työkykyselvityksen tai työkyvyttömyyden perusteella, voidaan työterveyslääkäri kutsua tai haastaa todistajaksi. Valan velvoittamana hänen on tuolloin kerrottava omat havaintonsa ja tietonsa ilman muistiinpanoja. Ajan hengen mukaisesti työpaikkaristiriitoihin liittyvät oikeudenkäynnit eivät ole ainakaan vähenemässä. Se haastetaanko työterveyslääkäriasiantuntija mukaan, on varmasti lakeihin ja hyviin käytäntöihin tukeutuvalla viisaalla toiminnalla suureksi osaksi vältettävissä.

Kuva 2.

Työyhteisön ongelmat: työpaikkakiusaamisesta työsyrjintään