Koherenssin tunne ja terveys
Laill. lääk. Esko Poppiuksen epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja The Sense of Coherence and Health (Koherenssin tunne ja terveys) tarkastettiin 7.9.2007 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä oli (mvs) professori Sakari Suominen Turun yliopistosta, kustoksena toimi emeritusprofessori Matti Hakama. Esko Poppius on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut työterveyshuollon erikoislääkärin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hän on työskennellyt työterveyslääkärinä Suomen Terveystalossa vuodesta 2003 lähtien.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko vahvan koherenssin tunteen omaavilla miehillä sepelvaltimotaudin, syövän ja tapaturmien ilmaantuvuus sekä kokonaiskuolleisuus pienempi kuin niillä, joilla koherenssin tunne on heikko. Ihmisen koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta, kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina eikä heti luovuta ja masennu. Vahva koherenssin tunne on tärkeä tekijä stressinhallinnassa.
Koherenssin tunne mitattiin Aaron Antonovskyn kehittämällä 29-osioisella kyselyllä Sepelvaltimotaudin ehkäisyprojektiin (Helsinki Heart Study) osallistuneilta miehiltä. Lisäksi heiltä mitattiin kliiniset tiedot, kuten kokonaiskolesteroli, systolinen ja diastolinen verenpaine ja painoindeksi sekä kysyttiin tupakoinnista, alkoholin käytöstä ja vapaa-ajan liikunnasta. Ammattinimike saatiin Tilastokeskuksesta väestölaskennan perusteella ja osallistujat jaettiin sen perusteella toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Miesten sairastuvuutta ja kuolleisuutta seurattiin kahdeksan vuotta.
Huonon koherenssin omaavilla toimihenkilöillä oli korkea sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus, 20.1 tuhatta henkilövuotta kohti, kun taas keskinkertaisen tai hyvän koherenssin omaavilla ilmaantuvuus oli vastaavasti 10.9 ja 12.3. Vastaavaa koherenssin vaikutusta ei ollut työntekijöillä. Vahvimman koherenssin omaavat sairastuivat vähiten syöpään (4.0 tuhatta henkilövuotta kohti) ja huonon koherenssin omaavat (5.6 tuhatta henkilövuotta kohti) eniten. Työntekijöillä erot olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta eivät toimihenkilöillä. Tapaturmien vaarasuhde oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi hyvän (7.6 tuhatta henkilövuotta kohti) ja keskinkertaisen (7.5 tuhatta henkilövuotta kohti) koherenssin omaavilla verrattuna huonon (10.2 tuhatta henkilövuotta kohti) koherenssin omaaviin. Työntekijöillä oli hyvän ja huonon koherenssin omaavien ero tilastollisesti merkitsevä, mutta ei toimihenkilöillä. Alkoholin ja huonon koherenssin yhteisvaikutus lisäsi tapaturmavaaraa. Koherenssin vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli vähäinen ja klassisilla riskitekijöillä, alkoholilla (p<0.01) ja tupakalla (p<0.001) oli koherenssia suurempi vaikutus kuolemanvaaraan.
Koherenssin vaikutuksesta voidaan todeta yhteenvetona, että se vaihteli iän, ammatin ja sairauden mukaan. Vahva koherenssi näyttäisi suojaavan tapaturmilta, toimihenkilöitä sepelvaltimotaudilta ja työntekijöitä syövältä. Kokonaiskuolleisuuteen vaikuttavat klassiset elämäntapariskitekijät, joilla on kuitenkin yhteyttä koherenssin tunteeseen. Koherenssin tunne on siis stressinhallintaan liittyvä tekijä, minkä puute näkyy terveydelle vahingollisina huonoina elämänhallinnan keinoina.
Lisätietoja: Esko Poppius, esko.poppius@uta.fi
Taulukossa on kaikkien osallistujien sepelvaltimotaudin, syöpien, tapaturmien ja kokonaiskuolleisuuden vaara koherenssin voimakkuuden mukaan laskettuna, näiden ilmaantuvuus tuhatta henkilövuotta kohti sekä trendin P-arvo.