Druvan-projekti

Tausta

Dragsfjärdin kunnan vajaan 200 työntekijän sairauspoissaolot lisääntyivät voimakkaasti vuosina 1998–2001. Vuonna 2001 oli myöskin poikkeuksellisen monta varhaiseläkettä, vaikka neljä anomusta hylättiinkin. Tulevaisuus näytti synkältä. Taloudellisesti tämän kehityksen jatkuminen olisi johtanut katastrofiin. Kunnalla olisi myös ollut vaikeuksia huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan. Oma terveyskeskuksen kuntayhtymä ei ollut panostanut työterveyshuoltoon niin, että kunnallisella työterveyshuollolla olisi ollut resursseja huolehtia Dragsfjärdin kunnan toivomasta laaja-alaisesta kokonaisvaltaisesta työterveyshuollosta. Sen vuoksi kunnan katseet kääntyivät paikallisen teräsyhtiön työterveyshuollon suuntaan. Sillä puolella oli perinteisesti yli vuosisadan kokemuksella panostettu vahvasti aluksi sairaanhoitoon (mm. oma sairaala, kulkutautisairaala ja synnytyshuone) ja myöhemmin kokonaisvaltaiseen työterveyshuoltoon. Neuvottelujen jälkeen terästehtaan työterveyshuolto ulkoistettiin ja perustettiin non-profit työterveysosakeyhtiö Dalmed, jonka omistajina ovat teräsyhtiö Ovako Wire 45 %, Dragsfjärdin kunta 30 % ja Björkbodan lukkotehdas 25%.

Dalmedin työterveyshuollon piirissä on n. 700 henkilöä (10 yritystä/organisaatiota). Henkilöstöä Dalmedissa on keskimääräistä enemmän: lääkäri 0,9, työterveyshoitajia 1,6, fysioterapeutti 0,6 ja sihteeri 0,6.

Druvan-malli on muokattu kunnalle sopivaksi terästehtaan työterveyshuoltomallista. Jo Druvan-projektin suunnitteluvaiheessa olivat eri tahot aktiivisesti mukana. Arvovaltainen projektiryhmä (lueteltu alla) kokoontui kerran vuodessa. Työvaliokunta (kunnanjohtaja, hallintopäällikkö, pääluottamusmies, työterveyslääkäri ja tutkimuksesta vastaava professori) kokoontui noin kerran kuussa.

Druvan sana tulee ruotsinkielisistä sanoista:

DRagsfjärd

UtVeckla

ArbetsförmågaN

Lisäksi Druvan-logo kertoo, että mikäli pienet rypäleet (yksilöt) ovat tiiviisti yhdessä syntyy jotakin suurta, kokonainen terttu (kunta).

Druvan-malli

Druvan-malli on esitetty kuvassa « »1. Keskellä oleva nuoli osoittaa, että kyseessä on prosessi, joka jatkuu läpi työelämän. Oikealla puolella ovat aktiviteetit, jotka liittyvät ikään tai työvuosiin. Nuolen vasemmalla puolella ovat työterveyshuollon perustehtävät ja asiantuntija-apu linjaorganisaatiolle. Kaikille työterveyslääkäreille tuttuja toimintoja ei kuvata tarkemmin tässä artikkelissa. Oikean puolen työhontulo- ja ikäkausitarkastukset ovat melko traditionaaliset kestäen tunnin verran työterveyshoitajalla. Ikäkausitarkastukseen osallistunut käy vain tarvittaessa lääkärissä. Wireys-kurssi vastaa ASLAK-kurssia. Sundia-kurssi on Kuntoremontin tapainen 5 vuorokauden kurssi työajalla. Työnantaja maksaa kustannukset. Druvan-projektin aikana kaikilla yli 54-vuotiailla oli mahdollisuus osallistua kerran Sundia-kurssille. Työterveyshuollon perustehtävät lienevät kaikille työterveyslääkäreille tutut. Tämän otsikon alla ovat myös liikunta-aktiviteetit, vaikka niistä huolehti pääasiassa kunnan oma henkilökunta eikä työterveyshuolto. Asiantuntija-apu linjaorganisaatiolle -otsikon alla oleva työyhteisön kehittäminen oli monen mielestä Druvan-projektin tärkein osa. Sen takia Metal Age -menetelmää ja Kiva-kyselyä kuvataan tarkemmin jäljempänä tässä kirjoituksessa. Töiden ja ammattitaidon kehittäminen kuuluu pääasiassa linjaorganisaatiolle. Dragsfjärdin n. 20 esimiehen systemaattinen jatkokoulutus yhteisissä seminaareissa 1–2 kertaa vuodessa koettiin hyvin tärkeäksi. Varsinaisten asiasisältöjen lisäksi seminaarit lisäsivät ymmärrystä ja yhteistyötä yli sektorirajojen. Synttärirupattelu on yksinkertainen kehityskeskustelu. Esimies tarjoaa alaisen syntymäpäivän johdosta pullakahvit, ojentaa pienen lahjan ja kysyy miten menee, mitä voisimme tehdä, jotta viihtyisit vielä paremmin, mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi jne.

Kuva 1.

Metal Age

Metal Age -menetelmä on osallistava työhyvinvoinnin kehittämismenetelmä ryhmille. Työhyvinvoinnin kautta parannetaan organisaation kokonaistuottavuutta. Metal Age -suunnittelussa ryhmän jäsenet keskittyvät hyvinvoinnin kehittämiseen, joka takaa jokaisen yksilön kiinnostuksen suunnittelutoimintaan. Kuvassa « Metal Age -menetelmän periaatteet. »2 on esitetty menetelmän periaatteet. Valmiit kalvopohjat PowerPoint-muodossa helpottavat vetäjän työtä. Jo yhden päivän koulutuksen jälkeen pystyy toimimaan Metal Agesuunnitteluryhmän vetäjänä. Kuvassa « Orientaatiomatriisi. »3 on Orientaatiomatriisi, josta voi valita ryhmälle ajankohtaisia aiheita alustusta varten. Orientaatiomatriisia käytetään myös Kehittämisalueiden ideointi -parityöskentelyssä. Kuvassa « Esimerkkinä Dragsfjärdin kunnan vanhainkodin keh»4 on esimerkkinä Dragsfjärdin kunnan vanhainkodin kehittämisalueet, kuvassa « Priorisointimatriisi. »5 Priorisointimatriisi ja kuvassa « Vanhainkodin Metal Age -suunnittelun lopulliset »6 vanhainkodin Metal Age -suunnittelun lopulliset konkreettiset toimenpiteet kehittämiskohteelle "Tiedotus, kokoukset, vuorovaikutus". Muutaman kuukauden kuluttua ryhmä kokoontuu uudestaan, tarkistaa kehittämisalueen konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisen ja sen jälkeen siirtyy seuraavaan kehittämisalueeseen. Kuvan « Vanhainkodin Metal Age -suunnittelun lopulliset »6 esimerkistä huomaa heti, ettei kukaan ulkopuolinen työhyvinvoinnin asiantuntija pysty keksimään tällaisia konkreettisia toimenpiteitä, kuten epävirallisen aamukahvipalaverin asioiden kirjaaminen osastotuntivihkoon mutta toisesta suunnasta. Työyksikön jäsenten aktiivisuus on siis ratkaisevan tärkeä. Metal Age -menetelmän avulla saavutetaan konsensus. Jokainen yksilö siis sitoutuu toimenpiteisiin, vaikka ei olisikaan aivan samaa mieltä, koska on suunnitteluprosessin aikana tullut kuulluksi.

Kuva 2.

Metal Age -menetelmän periaatteet.

Kuva 3.

Orientaatiomatriisi.

Kuva 4.

Esimerkkinä Dragsfjärdin kunnan vanhainkodin kehittämisalueet.

Kuva 5.

Priorisointimatriisi.

Kuva 6.

Vanhainkodin Metal Age -suunnittelun lopulliset konkreettiset toimenpiteet kehittämiskohteelle "Tiedotus, kokoukset, vuorovaikutus".

Druvan-projektin aikana puolet Dragsfjärdin henkilöstöstä osallistui Metal Age -suunnitteluryhmiin. Ryhmiä oli projektin aikana yhdeksän. Vetäjinä toimivat työterveyslääkäri tai -hoitaja. Palaute ryhmiltä on ollut erittäin hyvä.

Kiva-kysely

Kiva-kyselyn taustana oli tarve saada pitkien työilmapiirikyselyjen vaihtoehdoksi käytännön toimijoille käyttäjäystävällinen, lyhyt mutta kattava, halpa ja informatiivinen kysely. Kuvassa « Kiva-kyselyn vakiokysymykset. »7 on Kiva-kyselyn vakiokysymykset, joita käytettiin kaksi kertaa vuodessa Druvan-projektin aikana ja sen jälkeen kerran vuodessa. Dragsfjärdin Kiva-kyselyn kahdeksas kysymys jakoi henkilöstön kuuteen osaan:

1. Virastotalo 2. Koulujen henkilökunta 3. Hannakoti (vanhainkoti) 4. Päivähoito 5. Kotihoito 6. Muu henkilökunta

Henkilöt, joilla on sähköpostiosoite, täyttävät kyselyn s-postin välityksellä. Muut saavat paperilomakkeen, jonka lähettävät nimettömänä, suljetussa kirjekuoressa työterveysaseman sihteerille, joka tallentaa tulokset VOOP-ohjelmaan. VOOP-ohjelma (Java ja MySQL) mahdollistaa nopean interaktiivisen ristiintaulukoinnin online. Tästä on ollut erittäin suuri hyöty. Esimerkiksi ennen Metal Age -suunnittelua ryhmä tutustui oman sektorinsa Kiva-kyselyn tuloksiin. Oman työyksikön tuloksen analysointi innostaa yksilöitä työhyvinvoinnin kehittämiseen aivan eri tavalla verrattuna jopa loistavaankin alustukseen, jonka esimerkit ovat muualta. Lyhyen kyselyn vastaamiseen menee vain pari minuuttia, mikä varmasti oli eräs syy hyvään vastausprosenttiin (parhaimmillaan 90 %).

Kuva 7.

Kiva-kyselyn vakiokysymykset.

Kuvassa « Dragsfjärdin kunnan Kiva-kyselyn seitsemän kysym»8 on esitetty Dragsfjärdin kunnan Kiva-kyselyn seitsemän kysymyksen keskiarvon kehitys. Valitettavasti base line -kyselyä ei ole käytettävissä. Druvan-projekti oli jo käynnistynyt, kun ensimmäinen kysely suoritettiin. Se näkyy todennäköisenä Hawthorne vaikutuksena vuonna 2002, eli kun käynnistetään uutta, tämä koetaan hyvin positiivisena. Sen jälkeen keskiarvo on noussut tasaisesti 2003–2006. Muutos on tilastollisesti merkitsevä, tosin varsin pieni. Vuonna 2007 työterveyshuoltokin huomasi työhyvinvoinnin heikentyneen monen kuntatyöntekijän kohdalla. Tähän vaikutti lähinnä kaksi asiaa. Tulevan kuntaliitoksen sopimusneuvottelujen tulos ei tyydyttänyt Dragsfjärdin kunnan työntekijöitä ja kuntaliitoksesta riippumatta on ainakin yhden kyläkoulun lakkauttaminen lähellä. Tämä näkyikin selvästi Kiva-kyselyn tuloksessa. Dragsfjärd on kuitenkin edelleen hyvällä tasolla verrattuna aineistoon, johon on kerätty 4000 vastausta eri työpaikoilta.

Kuva 8.

Dragsfjärdin kunnan Kiva-kyselyn seitsemän kysymyksen keskiarvon kehitys.

Työkykyindeksi

Työkykyindeksiä on mitattu ennen ja jälkeen Druvan-projektin vuosina 2001 ja 2005. 67 henkilön kohortissa on iän vaikutus indeksiin melkein hävinnyt. Oletetusta työkykyindeksin laskusta (0,6/vuosi) toteutui vain murto-osa (0,03). Tämän positiivisen kehityksen korrelaatiota Druvan-projektin eri aktiviteetteihin tutkitaan parasta aikaa.

Sairauspoissaolot

Dragsfjärdin kunnan sairauspoissaolojen kehitys on ollut erittäin positiivinen Druvan-projektin aikana ja sen jälkeenkin (Kuva « Dragsfjärdin kunnan sairauspoissaolojen kehitys.»9). Lähtötaso oli erittäin huono verrattuna Suomen kaikkien kuntien keskiarvoon, mutta melko tasaisen kehityksen jälkeen oli tilanne vuonna 2006 kääntynyt päinvastaiseksi. Todellisuudessa näin oli tapahtunut jo vuonna 2005, koska Dragsfjärdin luvut ovat kalenteripäiviä, kun taas Työolobarometrin Suomen kaikkien kuntien vertailuarvoissa on huomioitu pelkästään työpäivät.

Kuva 9.

Dragsfjärdin kunnan sairauspoissaolojen kehitys.

Eläkkeet

Dragsfjärdin kunnan pienen henkilöstömäärän vuoksi ei eläkkeitä voi tarkastella tilastollisesti kovin tarkkaan. Kuitenkin näyttää siltä, että Druvan-projektin loppupuolella ja sen jälkeen on tapahtunut jonkin verran siirtymistä varhaiseläkkeistä vanhuuseläkkeisiin (Kuva « Dragsfjärdin kunnan eläkkeet. »10).

Kuva 10.

Dragsfjärdin kunnan eläkkeet.

Kuntataloudellinen analyysi

Druvan-projektia on kuntataloudellisesti analysoitu tarkkaan käyttäen Potentiaali-ohjelmaa. Tässä kirjoituksessa esitämme kuitenkin vain lopputuloksen (Kuva « Potentiaali-analyysi. »11). Punakynän sijasta Dragsfjärdin kunnan päättäjien ennakkoluuloton, yksimielinen päätös panostaa voimakkaasti henkilöstönsä työhyvinvointiin oli taloudellisesti erittäin viisasta. Investointi toi 46 % tuoton sijoitetulle pääomalle.

Kuva 11.

Potentiaali-analyysi.

Keskustelu

Projektin markkinointi henkilöstölle ja johdolle pitää tehdä viisaasti ja yksilöllisellä tavalla. Usein vetäjätaho olettaa, että henkilöstö tulee innolla mukaan projektiin, koska tavoite on tärkeä (vetäjien mielestä). Näin ei kuitenkaan automaattisesti käy. Mielestämme ei kannata lähteä "Sairauspoissaolon vähentämis-" eikä "Eläkeiän nostamis-"projekteihin. Edelliseen suhtautuu moni "Pitääkö nyt tulla sairaanakin töihin" ja jälkimmäiseen eivät ainakaan lähde eläkesuunnitelmansa jo tehneet ikääntyvät työntekijät. Mutta "Työhyvinvoinnin kehittämisprojektiin" lähtee herkästi koko henkilöstö. Tuloksena saadaan matalammat sairauspoissaolot ja vähemmän varhaiseläkkeitä, mikä sopii hyvin tavoitteeksi johdolle.

Druvan-projekti oli sen verran laaja, että jokaiselle löytyi jotakin. Sitoutuminen projektiin on varmasti suurempi, mikäli henkilö huomaa itsekin hyötyvänsä siitä. Tämän takia Druvan-projektista tuli "Meidän projekti".

Työterveyshuollolla pitää olla riittävät resurssit, jotta olisi aikaa panostaa traditionaalisen työterveyshuollon lisäksi laajemmin työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työterveyslääkärit ja -hoitajat sopivat hyvin kokemuksensa ansiosta esimerkiksi Metal Age -ryhmien vetäjiksi. Pitää vain olla rohkeutta ryhtyä tämäntyyppiseen toimintaan. Hyvät tulokset palkitsevat ja työterveyshuoltohenkilöstön omakin työhyvinvointi kohenee.

Mikäli sairaanhoito toimii työterveyshuollossa hyvin, syntyy luottamuksellinen suhde henkilöstön ja työterveyshuollon välille. Tämä edesauttaa työterveyshuollon mahdollisuuksia ottaa kantaa työpaikan muihin hyvinvointiasioihin. Suomen työterveyshuoltojärjestelmä, jossa sairaanhoito on oleellinen osa, antaa työterveyshuoltohenkilöstölle hyvät mahdollisuudet muuhunkin toimintaan.

Suurehkon projektin käynnistäminen ja läpivieminen aiheuttaa yleensä aktiivisesti mukana oleville lisää työtä. Mutta tämä on yleensä hyvin mielekästä, kehittävää ja palkitsevaa työtä, jota suosittelemme. Projektina alkanut Druvan jatkuu nyt Dragsfjärdin kunnassa normaalina toimintana.

Päätelmä

Teollisuusympäristössä kehitetyt osallistava Metal Age -menetelmä ja lyhyt Kiva-kysely toimivat hyvin myös kunta-alalla. Varsinkin työnantajat, jotka panostavat säästeliäästi henkilöstönsä hyvinvointiin, voivat saada merkittävää taloudellista hyötyä investoinnista moniulotteiseen työterveyshuoltoon.