Erityistyölasit

Perusteet

Suomen Työnäköseura laati jo 80-luvun lopulla yksiselitteiset ohjeet erityistyölaseista ja niiden eroista tavanomaisiin yleislaseihin. Yli 20 vuoden kuluttua laatimisesta pidän niitä edelleen oikeina. Nämä kriteerit ovat olleet aina esillä kaikissa sekä optikoiden että työterveyshenkilöstön työnäkökoulutuksissa. Valtioneuvoston päätös 1405/1993 tuli jakeluun joulukuussa ja sen mukaiset ohjeet ja määräykset voimaan vuoden 1994 alusta. Pyrin selventämään seuraavassa kyseisen Vnp:n muutamaa pykälää jotka kuuluvat seuraavasti:

1 § Soveltamisala

Tätä päätöstä sovelletaan työhön ja työpisteisiin, joissa merkittävä osa työstä tehdään näyttöpäätettä käyttäen.

Työterveyshuolto toimii asiantuntijana, kun arvioidaan mitä käytännössä tarkoittaa "merkittävä osa työstä". Arviossa otetaan huomioon näyttöpäätteellä tehtävä työaika, työn jaksottaisuus, yksipuolisuus ja työtahti.

3 § Työympäristö

Työnantajan on arvioitava työpisteet työntekijän turvallisuuden ja terveyden kannalta ottaen erityisesti huomioon mahdollisesti näölle aiheutuvat vaarat sekä haitallisen fyysisen ja henkisen kuormituksen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun arvioinnin perusteella työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työn ja työpisteiden järjestämiseksi sellaisiksi, ettei työstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle.

Työterveyshuollon ja työsuojelun toimijat saattavat selvityksen perusteella tehdyt toimenpide-ehdotukset työnantajan tietoon päätöksentekoa ja toimenpiteitä varten. Työterveyshuollon ja työsuojelun voimavarat ovat kuitenkin rajalliset, joten työntekijöiden oma arvio työpisteen ergonomiasta ja päivittäinen huolehtiminen oman työpisteen ja -välineiden säädöistä on ensiarvoisen tärkeää. Tämä puolestaan edellyttää työntekijöiden perehdyttämistä ergonomiaan.

6 § Näön- ja silmien tarkastus

Työnantajan tulee järjestää näyttöpäätetyötä tekeville henkilöille näön- ja silmientarkastus siten kuin työterveyshuollosta säädetään ja määrätään.

Työterveyshuoltolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ei ole yksityiskohtaisia määräyksiä tarkastuksista näyttöpäätetyössä. Näön ja silmien tarkastuksia näyttöpäätteellä työskenteleville työntekijöille tehdään työterveyshuoltolain 1383/2001 ja Vnp:n 1405/1993 mukaan työterveyshuollon suorittamina tarkastuksina, joita ovat työhöntulotarkastus, seurantatarkastus ja oireista johtuva tarkastus

7 § Apuneuvot

Työnantajan on hankittava työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityiset silmälasit tai muut apuneuvot, jos niiden tarpeellisuus on 3 §:n 2 momentin mukaiset työnantajan velvollisuudet huomioon ottaen käynyt ilmi 6 §:ssä tarkoitetussa tarkastuksessa eivätkä tavanomaiset silmälasit ole työhön sopivat.

Vnp löytyy kokonaisuudessaan internetistä osoitteesta: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931405 tai Googlettamalla: vnp 1405/1993

Vnp ei ottanut suoraan kantaa työlasien ja yleislasien eroihin, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1995 julkaisema ohje työterveyshuollolle näyttöpäätetyöstä sisälsi samat ohjeet kuin Suomen Työnäköseuran alun perin laatimat ohjeet. Sittemmin STM:n ohjetta on muutamaan kertaan uudistettu. Viimeisin on juuri (3/2008) tullut ulos painosta ja sen on julkaissut Työsuojeluhallinto ja se on nimeltään Työsuojeluoppaita ja ohjeita 1 / Näyttöpäätetyö. Se löytyy internetistä joko tilattavana julkaisuna (2,00 €) tai maksuttomana pdf-versiona, jonka voi tulostaa itse osoitteesta: http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/fi/383, suosittelen!

Viimeisimmässäkään ohjeessa ei ole muutettu millään tavalla Suomen Työnäköseuran alun perin laatimia kriteereitä, joten näin ollen voimme kai todeta, että Suomessa ne on yleisesti hyväksytty ja voimassa ovat vain nämä ohjeet. Niiden mukaan erityisten näyttöpäätetyöhön valmistettavien silmälasien ja yleiskäyttöön tarkoitettujen silmälasien tulee olla erilaisia. Nämä erot voivat olla seuraavat:

1. linssien voimakkuus eroaa vähintään 0,50 dpt
2. linssien optinen / tekninen asennus eroaa tavanomaisesta
3. käytetään jotain erikoislinssityyppiä, joka ei sovellu yleiskäyttöön

Jos yksi tai useampi ehto toteutuu, on olemassa peruste / perusteet erityistyölaseille.

Kaikkein tärkein lause viimeisimmässä Työsuojeluhallinnon ohjeessa on koskien VNp:n §7:n tulkintaa "... jos optikon tai silmälääkärin lausunnosta selvästi ilmenee, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset lasit näyttöpäätetyöhön".

Tämä pitää sisällään sen, että työntekijällä ON normaalit yleiskäyttöön sopivat silmälasit. Niiden linssityypistä tai laadusta EI ole mitään kriteereitä.

Yleislasien sopivuutta voidaan arvioida sen mukaan, onko niiden voimakkuus "riittävän" hyvin kohdallaan. Kuluttajariitalautakunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti silmälasien voimakkuutta voidaan pitää oikeana, jos niiden voimakkuus vastaa 0,5 dpt tarkkuudella todellista virhettä / lasitarvetta. Täten käytössä olevien yleislasien tulee siis olla 0,5 dpt tarkkuudella (sfäärinen ekvivalenttiarvo) tarvetta vastaavat. Jos näin on, voidaan yleislasien todeta olevan ajan tasalla. Mitään määräystä ko. lasien linssityypistä tai laatutasosta ei ole olemassa. Siten jopa "Tiimari-lasit" voivat jossain tilanteessa vastata tätä yleislasivaatimusta. Jos ja kun näiden "ajan tasalla" olevien yleislasien lisäksi tarvitaan "toiset erilaiset" työlasit, tällöin astuvat voimaan edellä kuvatut kriteerit yleislasien ja työlasien eroista.

Poikkeus

..vahvistaa säännön. Silmäkirurgiassa on yleistynyt tapa, jolla joko kaihileikatut tai taittovirhekorjausleikatut silmät tehdään niin eritaittoisiksi, että ikänäköinenkin henkilö tulee aivan hyvin toimeen normaalielämässä kokonaan ilman silmälaseja. Tämä johtuu siitä, että toinen silmä katsoo kauas ja toinen on jätetty 2,25–1,50 dpt likitaitteiseksi, jolloin sen silmän tarkan näkemisen polttopiste on välillä 44–67cm. Hän näkee ajaa autoa, katsoa TV:tä, lukea kirjaa ja sanomalehteä, mutta kokee erittäin hankalaksi katsoa ruudulle, joka on 75–80 cm etäisyydellä. Silloin tarvitaan erityistyölasit, vaikka henkilöllä ei ole mitään muita laseja käytössä, sillä valitettavan usein törmää vielä päätepöytiin, joissa ruutu on omassa "montussaan" eikä sitä voi tuoda lähemmäksi. Nämä tilanteet olen useimmiten ratkaissut 1-teho erityistyölaseilla, varsinkin staattista päätetyötä tekevien henkilöiden kohdalla. He ovat kokeneet sen erittäin hyvin toimivaksi ratkaisuksi. Näitä henkilöitä on yhä enemmän työelämässä, kuten myös kaihileikattuja. Joillakin on vastaava tilanne luonnostaan syntymästä saakka, ja he kohtaavat saman ongelman tullessaan ikänäköisiksi.

Edellä kuvattu tilanne voidaan tietenkin ratkaista myös hankkimalla uusi yksitasoinen pöytä ja sille litteä ruutu, jota on helppo liikutella syvyyssuunnassa. Eli organisoidako koko työpiste uudestaan vai hankkiako muutamassa päivässä erityistyölasit hintaan 150–200€, kumpi on halvempaa ja nopeampaa?

Ongelmia

Eli pääsääntöisesti samat ohjeet ovat edelleen voimassa ja ne ovat ajan tasalla. Vielä on kuitenkin ongelmia. Edelleen on yllättävän paljon yrityksiä, jotka eivät tiedä asiasta mitään eivätkä siten noudata ko. ohjeita ja määräyksiä. Ongelmana on myös se, ettei näitä määräyksiä noudateta täsmällisesti niin kuin ne on kirjoitettu. Jotkut ovat tehneet niistä omia tulkintoja ja sovellutuksia, jotka eivät vastaa alkuperäistä ajatusta.

Vaikka takana on yli 20 vuoden työ, näyttää tarpeelliselta että näitä perusteita edelleen kerrataan ja kerrataan. Ei ole mitään järkeä, jos näistä vakiintuneista kriteereistä kukin kehittelee uusia erilaisia tulkintoja.

Työnantajien kannattaisi todellakin panostaa työnäkemiseen liittyvien ongelmien poistamiseen, sillä siihen sijoitettu raha tulee moninkertaisesti takaisin lisääntyneenä työtehona ja vähentyneinä sairauspoissaoloina esim. niska-hartia -seudun ongelmien vuoksi.

Lähetekirjavuus

Vähintään yhtä suurena ongelmana kuin välinpitämättömyyttä säädöksistä pidän lähetekirjavuutta. Ei ole muodostunut yhtenäistä tapaa, jolla työterveyshuolto lähettää ja optikko/silmälääkäri antaa palautteen. Suomen Työnäköseura käytti 2000-luvun alkupuoliskolla huomattavan määrän energiaa pyrkiessään luomaan täydellisen lähete/palaute -lomakkeen. Lomake on mielestäni erittäin onnistunut. Valitettavasti se ei ole saanut kaikkien hyväksyntää, vaan jotkut lähettävät työterveysorganisaatiot ovat halunneet tehdä omannäköisensä lomakkeen ja jotkut taas käyttävät ikivanhoja versioita puutteineen. Myös palautetta antavat osapuolet ovat halunneet tehdä omia virityksiään, joita he sitten markkinoivat lähettäville organisaatioille lähinnä kaupallisista syistä.

Tämä kaikki saattaa aiheuttaa hämmennystä myös lähetteen saaneessa henkilössä. Ongelmana on, että lähetteet ovat erilaisia tietosisällöltään ja näin ollen palautteetkaan eivät aina ole vertailukelpoisia, joten työntekijät saattavat joutua eriarvoiseen asemaan. Optikoilla ja silmälääkäreilläkään ei aina välttämättä ole samanlainen näkemys erityistyölasien tarpeellisuuden suhteen, tai ainakaan yhteisistä kriteereistä ei ole etujärjestöjen kesken sovittu.

Kehotankin kaikkia osapuolia ainakin tutustumaan ainoaan puolueettomaan Suomen Työnäköseuran luomaan lähete/palaute -järjestelmään, josta saa lisätietoa internetistä: www.tyonako.org/79

Suomessa on Työterveyslaitoksen organisoimana vuodesta 1996 koulutettu noin 600 työterveyshuoltolain tarkoittamaa erikoispätevyyden omaavaa optikkoa, joiden konsultaatioista on työterveyshuollon / työnantajan mahdollista saada KELA:n korvaus. Tämä koulutus on vain optikoilla!