Työhönpaluuta tukemaan
Viime aikoina on tunnistettu yhä selvemmin, että sairauslomien hallinnassa on olennaisen tärkeä asia tukea työhönpaluuta. Toimijoina voivat olla työpaikka, työterveyshuolto ja kuntoutus. Mari Antti-Poika toteaa lehtemme artikkelissa Suomen sairauspoissaolojen määrän olevan kansainvälisesti arvioiden varsin kohtuullinen, mutta se on vähitellen tasaisesti lisääntynyt. Suomessa ongelmana on ennen kaikkea sairauslomien tarpeeton pitkittyminen, joka pahimmillaan johtaa työelämästä syrjäytymiseen ja väliinputoajaksi sosiaaliturvajärjestelmässä.
Antti-Pojan ehdotuksesta sairauslomalla (lyhyitä flunssapoissaoloja lukuun ottamatta) tulisi olla "tavoite", joka on määritelty yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
Vastikään hienon työuran tehneenä eläkkeelle jäänyt Sirkku Kivistö käsittelee artikkelissaan työhönpaluuvalmiuden arviointia sairauspoissaoloissa. Paluuvaihe merkitsee potilaalle usein henkistä ponnistusta. Paluuvalmiuden arviointiin on kehitetty mittareita, ja henkilöä autetaan tunnistamaan ja ymmärtämään tilannettaan vaiheajattelun avulla. Kivistö tuo esille ruotsalaisten sairauspoissaolotutkijoiden päätelmät, että käsitys joustomahdollisuuksista työssä voi vaikuttaa koettuun työkykyyn jopa enemmän kuin tuntu omien voimien palautumisesta.
Kari-Pekka Martimo taas kertoo jutussaan mielenkiintonsa sairauspoissaoloihin heränneen syksyllä 2002 NIVA-kurssilla sen oivalluksen myötä, että sairauslomia vähennetäänkin tehokkaimmin juuri turvallista työhönpaluuta nopeuttamalla. Näin sai alkunsa TYÖkuntoon-malli, joka nimensä mukaisesti tähtää työntekijän saamiseen työkuntoon, kunhan myös hänen työnsä saadaan kuntoon.
Sairauspoissaolojen hallinta ei Martimon mukaan siis onnistu, mikäli ei tarkastella samanaikaisesti sekä työntekijää sairauksineen ja jäljellä olevine mahdollisuuksineen että työpaikkaa kuormituksineen ja kehittämismahdollisuuksineen.
Vastikään ilmestyi Työterveyslaitoksen Työ ja Ihminen Tutkimusraportti 34 "Pitkä sairausloma ja työhönpaluu" kirjoittajinaan Matti Joensuu, Sirkku Kivistö, Johanna Malmelin ja Kari Lindström. Pitkällä sairauslomalla olleiden työntekijöiden haastatteluissa kävi ilmi yhteydenpidon työntekijään sairausloman aikana olevan tärkeää, erityisesti arvostettiin esimiesten yhteydenottoja. Ja vanhan ajattelutavan mukaanhan sairauslomalla olevaa ei tohtinut "häiritä"! Raportissa esitetään, että työpaikoilla voitaisiin mahdollisuuksien mukaan kehittää esimiehille selkeät ohjeet siitä, miten poissaolotapauksissa toimitaan.
Myös ns. työn imu tukee paluuta sairauslomalta työhön. Tutkija Jari Hakanen toteaa TTT-lehdessä työn imun vaativan säilyäkseen toisaalta itsenäisyyttä, toisaalta yhteisöllisyyttä.
Taide ja kulttuuri ovat keskeisiä ihmisyyttä ja hyvinvointia tukevia asioita. Lehdessämme on Eeva Lehtovuoren kiintoisa artikkeli kirjallisuusterapiasta. "Kaunokirjallisuuden lukemista ja kirjoittamista voidaan tietoisesti käyttää ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Kirjallisuusterapian keinoin vaikutetaan niin henkilökohtaiseen kuin (työ)yhteisönkin hyvinvointiin." – Mika Waltarin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta 19.9. Päivää juhlistettiin mm. Turussa – runsaat 100 vuotta vanha pääkirjastotalo avautui huolellisesti entistettynä ja nimen "Taiteiden talo" saaneena muodostaen viereisen uuden kirjastotalon kanssa hienon kokonaisuuden.
Avajaisten monitaiteinen ohjelma sykähdytti ja sai todella hyvälle mielelle.
Hyvää upean ruskan syksyä!
t. Tuija Sirkka