Pekka L, 49, insinööri - terveydenedistämisestä työkyvyn ylläpitoon ja hyvään työterveyshuollon sairaanhoitokäytäntöön

Vuonna 1959 Pekka L:n matka avaraan maailmaan alkoi. Se kulki neuvolakäyntien, päivähoitojen, perheen elämän erilaisten tapahtumien, vaihtuvien koulujen, kouluterveydenhuoltojen, armeijan ja oppilaitoksen, ensimmäisten työsuhteiden ja terveyskeskuskäyntien, ihmissuhteiden, naimisiinmenon ja isäksi tulemisen, ruokavalioiden ja liikuntaharrastusten kautta etelää kohti. Työpaikka löytyi viimein isosta etelän kaupungista. Sieltä myös vaimo Minna sai koulutustaan vastaavan opettajan paikan lukiosta.

Insinööriksi valmistuneen ja erilaisissa teollisuuden kunnossapitotehtävissä työskennelleen Pekan yhteydenpito uuteen työterveyshuoltoon alkoi. Pekka työskenteli paljon ulkomailla oman työnantajansa asiakasyritysten kunnossapitotehtävissä. Toimistossaan hän työskenteli matkojen välillä. Työterveyshuolto teki toimistoon ergonomisen selvityksen ja antoi neuvoja terveyttä tukevasta ergonomiasta, tauotuksesta ja liikunnasta.

40-vuotistarkastuksessa todettiin vatsan kasvaneen viimeisen 5 vuoden aikana ja verenpaineen nousseen. Matkoilla syöminen oli epäsäännöllistä. Unikin oli reissussa huonompaa kuin kotona. Pekka oli kuitenkin ylpeä kunnostaan. Jokunen vuosi aiemmin hän oli vielä pelannut sählyä kahdesti viikossa ja juossut vajaan tunnin lenkkejä. Nyt ei oikein ehtinyt. Vapaa-aikanaan Pekka yritti korvata perheelleen poissaoloaan osallistumalla innokkaasti ruoanlaittoon, mistä olikin alkanut kehkeytyä mukava harrastus.

Viikot, kuukaudet ja vuodet kuluivat. Sairauden vuoksi poissaoloja töistä ei juuri kertynyt. Joitakin terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla käyntejä kylläkin. Vatsavaivojen takia Pekka joutui myös tutkimuksiin. Lääkäri totesi oireiden olevan stressiperäisiä ja kävi läpi Pekan elämäntilannetta, ruokailutapoja, kahvinjuontia ja alkoholinkäyttöä sekä otti puheeksi taas verenpaineen seurannan tärkeyden ja kohtuuden nautintoaineiden suhteen. Pekan oli myönnettävä stressaantuvansa aiempaa helpommin matkatyöstä ja hotellielämästä, mutta kovin hyviä keinoja stressin katkaisuun ei ollut. Lasi viiniä tai kaksi helpotti kuitenkin. Joskus meni vähän enemmänkin.

45-vuotistarkastus jäi väliin työmatkan takia. Työpaineet lisääntyivät. Jatkuvat organisaatiomuutokset tuottivat murheita ja huolta sekä vaikeuttivat nukkumista. Yritys myytiin kahdesti. Esimiehetkin vaihtuivat. Öiset heräämiset huononsivat päivän jaksamista ja työpanosta. Olo alkoi olla harmaa ja uupunut. Pitemmän sairauspoissaolon takia esimies kutsuttiin Pekan suostumuksella mukaan terveysasemalle pohtimaan Pekan työtilannetta. Esimies lupasi yrittää vaikuttaa työnkuvaan toivomusten suuntaisesti. Viestiä vietiin myös johdolle lisääntyneestä henkilöstön kuormituksesta.

Työterveyslääkäri ja -hoitajat hyppäsivät mukaan Pekan elämään vaiheessa, jossa paljon oli ehtinyt jo tapahtua terveyden ja sairauden sekä voimavarojen rintamilla vuosikymmenten aikana. Monta merkkipaalua oli ohitettu. Kaikkia sairauksia ei voitu enää ennaltaehkäistä tai kokonaan parantaa. Käynteihin mahtui sairaudenhoitoa ja terveyden edistämistä, työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä ja työkyvyn ylläpitoa. ATK-järjestelmään kirjautui merkinnät 12 sairausvastaanottokäynnistä, kahdesta terveystarkastuksesta sekä yhdestä työpaikkakäynnistä.

Työterveyshuollon toimintaa tutkitaan tällä hetkellä kriittisin silmin. Työterveyshuoltoa arvostellaan liiallisesta sairaanhoitoon keskittymisestä ennaltaehkäisyn kustannuksella.

Viisas työterveyshuolto työskenteleekin tavoitehakuisesti. Se pohtii yhdessä asiakkaan kanssa, mitä sairaanhoidolla voidaan saavuttaa, ja miten siihen päästään. Se pohtii myös sitä, miten se voisi osoittaa toiminnasta koituvan hyödyn. Järkevä työterveyshuollon sairaanhoito on suunnitelmallista toimintaa, jota tehdään ennaltaehkäisyn tavoitteet mielessä.

Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö tulee ottaa yhteisen pohdinnan kohteeksi ja miettiä, mitä terveyden edistämisen osa-alueita se pitää sisällään. Meidän tulee varmistaa hyvillä toimintamalleilla se, että terveyden edistäminen ja työkyvyn tukeminen ja ylläpito ovat osa sairaanhoitoa, kuten myös työn ja työympäristön terveellisyyden edistäminen.