Kahdeksan kymmenestä palaa työelämään

Kuntatyöntekijän ammatillinen kuntoutus säästää eläkemenoja

Vuonna 2007 Kuntien eläkevakuutuksen kuntoutusasiakkaista 79 % jatkoi ansiotyössä ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Suurimpia ammattiryhmiä olivat laitosapulaiset ja siivoojat, sairaanhoitajat, perus- ja lähihoitajat, maatalouslomittajat, kodinhoitajat, lastenhoitajat ja perhepäivähoitajat. Työkykyä rajoittivat eniten tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja toiseksi masennus. Usein nämä sairaudet kietoutuivat toisiinsa. Kuntoutujien keski-ikä oli 47 vuotta.

Onnistuneen ammatillisen kuntoutuksen kustannukset vastaavat noin vuoden eläkemenoa, ja sen jälkeinen työssäolo merkitsee säästöä. Onnistunut kuntoutus tuo työnantajalle säästöä eläkemaksuissa, kun ennenaikainen eläke vältetään. Lisäksi ammatillisesta kuntoutustoiminnasta ei koidu työnantajalle suoranaisia kustannuksia.

Myös kuntoutuva työntekijä hyötyy rahallisesti: kuntoutuksen aikainen toimeentulo on eläkettä parempi, ja palkka kartuttaa tulevaa vanhuuseläkettä.

Hylkäävän päätöksen saaneita ei jätetä yksin

Hylkäävän työkyvyttömyys-, osatyökyvyttömyys- tai kuntoutustukipäätöksen saaneiden tilanteen tukemiseksi Kuntien eläkevakuutus aloitti pari vuotta sitten pilottihankkeen, jossa sadalle kielteisen päätöksen saaneelle tarjottiin ohjausta ja tukea. Tämän niin kutsutun tilanneselvittelytyön tarkoituksena oli antaa kielteisen päätöksen saaneille tilaisuus arvioida työssä jatkamisensa edellytyksiä ja etsiä heidän sosiaaliturvatilanteeseen ratkaisuvaihtoehtoja.

Kokeilu onnistui hyvin: lähes sadasta tilanneselvittelyihin osallistuneesta työelämään palasi koko- tai osa-aikaisesti kolmannes. Osallistujat olivat Lapin ja Oulun sekä Pohjanmaan ja Uudenmaan alueilta ja toimivat perinteisissä kuntatyön tehtävissä kuten lähi-, kodin- ja perhepäivähoitajina. Pilotin tulokset olivat niin rohkaisevia, että tilanneselvittelyt otettiin käyttöön koko maassa.

Onnistuneesti työhön masennuksen jälkeen

Onnistunut työhön paluu vaatii eri tahojen hyvää yhteistyötä. Jokaisen masennuksesta toipuneen työhön palanneen selviytymistarina on yksilöllinen. Hyvistä kokemuksista on hyötyä, kun työpaikalla kehitetään masennuksesta toipuvien työntekijöiden työhön palaamisen käytäntöjä.

Työterveyshuolto on avainasemassa työntekijän masennuksen varhaisessa havaitsemisessa, hoidon suunnittelemisessa ja toteutuksessa sekä tarvittaessa erikoissairaanhoitoon ohjaamisessa. Työterveyshuolto myös arvioi työhön paluun oikean ajoituksen. Vaikka työhön paluuta koskevat ehdotukset tulisivatkin erikoissairaanhoidosta, tarvitaan työterveyshuollon asiantuntemusta ja tukea työhön paluun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

Monen kuntoutujan mukaan työuran onnistuneeseen jatkumiseen on osaltaan vaikuttanut se, että työhön paluuta on tuettu työkokeilulla. Työeläkelaitokset tarjoavatkin usein työkokeilua, jolla voidaan tukea masennuksen aiheuttaman pitkän sairauspoissaolon jälkeen työhön palaamista. Joissakin tilanteissa myös lisä- tai uudelleenkouluttautuminen voi olla välttämätöntä.

Kuntoutujat pitävät motivoivana esimiehen kanssa ennakkoon käytyä keskustelua, jossa työhön paluuta valmisteltiin käytännön tasolla. On tärkeää, että työhön paluun etenemistä seurataan tiiviisti. Myös väli- ja loppupalaverit tuntuivat jäsentävän työhön paluuta. Onnistumisen varmisti työterveyshuollon antama jatkuva tuki.

Esimies ja työterveyshuolto toimivat yhteistyössä

Työssä jatkamista voidaan edistää merkittävästi, jos työkykyongelmiin puututaan riittävän varhain. Esimies ja työyhteisö ovat avaintahoja havaitsemaan työntekijän työkyvyn heikkenemisen. Tällöin työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon, jossa hänen tilannettaan selvitetään ja hoito käynnistetään. Tarpeen mukaan työntekijä ohjataan myös kuntoutuksen piiriin.

Toimintamallit luovat edellytykset onnistuneelle työssä jatkamiselle ja selkiyttävät työhön liittyen eri osapuolten toimintaa. Työpaikalla tulisi olla yhteistyössä valmistellut toimintamallit, joiden mukaan seuraavat tilanteet hoidetaan:

• heikkenevän työkyvyn tukeminen jo hyvissä ajoin
• pitkän sairauspoissaolon jälkeinen työhön palaaminen ja
• uudelleensijoittumisen toteutuskäytännöt.

Ammatillisesta kuntoutuksesta koettu hyöty

Ammatillisella kuntoutuksella on paljon myönteisiä vaikutuksia. Tärkeintä on tietysti, että näin mahdollistetaan paluu takaisin työhön. Tämä voi tapahtua palaamalla omaan työhön, joko entiseen tai kevennettyyn, tai saadun koulutuksen kautta täysin uuteen ammattiin. Ammatillisen kuntoutuksen tarjoama taloudellinen tuki mahdollistaa vaikkapa uuden uran luomisen työelämässä. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet kokevat myös usein henkisen vireyden ja voimavarojen vahvistumista sekä itseluottamuksen kasvamista.

Onnistuneen ammatillisen kuntoutuksen kustannukset vastaavat noin vuoden eläkemenoa, ja sen jälkeinen työssäolo merkitsee säästöä. Onnistunut kuntoutus tuo kuntatyönantajalle säästöä eläkemaksuissa, kun ennenaikainen eläke vältetään. Myös kuntoutuva työntekijä hyötyy rahallisesti: kuntoutuksen aikainen toimeentulo on eläkettä parempi, ja palkka kartuttaa tulevaa vanhuuseläkettä.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.