Työeläkeyhtiöltä tukea työhönpaluuseen

Masentuneet työterveyshuoltojen haasteena

Masennus on yleisin mielenterveysdiagnoosi, jonka vuoksi siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä on takanaan melko vakaa työtausta, heidän eläkkeensä ovat keskimääräistä suurempia ja heillä on muita työkyvyttömyyseläkeläisiä korkeampi koulutustaso (Gould ym. 2007).

Harva sairaus on sellainen, että se edellyttäisi totaalista lepoa ja estäisi osapäiväisen työskentelyn työkokeilun avulla. Myös masennus on sairaus, jonka alkuvaiheessa jo sairauslomaa kirjoitettaessa olisi hyvä lähteä keskustelemaan myös työhönpaluusta. Ensisijaista olisi, että työterveyshuolto seuraisi myös erikoissairaanhoidossa kirjoitettuja sairauslomia.

Moni kuntoutuja on antanut positiivista palautetta siitä, että on ollut mahdollisuus palata työhön osapäiväisen työskentelyn avulla työeläkeyhtiön tarjoaman työkokeilun avulla. Osittainen työnteko on tukenut kuntoutumista, rytmittänyt ajankäyttöä, tuonut merkittäviä sosiaalisia suhteita, antanut mahdollisuuden päivittää ammattitaitoa ja kuroa kiinni työssä sairauspoissaolon aikana tapahtuneita muutoksia. Me suomalaiset olemme vahvasti työorientoituneita, työ tuo meille runsaasti elämänsisältöä ja onnistumisen kokemuksia.

Milloin työkokeilun voi aloittaa ja miten siitä sovitaan?

Työkokeilua voidaan lähteä toteuttamaan sairausloman päättyessä tai jo varhaisemmassa vaiheessa sairausloman vielä jatkuessa. Työkokeiluun voidaan liittää työaikajärjestelyjä ja muita muutoksia työpaikalla. Työkokeilusta on hyvä neuvotella työterveyshuollon järjestämässä yhteispalaverissa, johon osallistuvat työterveyslääkäri, työntekijä ja esimies. Myös HR:n edustaja on hyvä kutsua paikalle yrityksen käytännöistä riippuen ja etenkin tapauksissa, joissa työntekijälle etsitään uudentyyppisiä työtehtäviä organisaation sisältä. Joissakin yrityksissä myös luottamusmiehet osallistuvat yhteispalavereihin.

Keskeistä yhteispalaverissa on sopia työtehtävistä, työajasta ja siitä mitä kunkin vastuulle kuuluu. On hyvä sopia työntekijän työhönpaluuseen liittyen terveydentilan seurannasta työterveyshuollossa esimerkiksi niin, että työntekijä tapaa säännöllisesti työterveyshoitajaa ja sopimuksen mukaan myös lääkäriä. Sovitaan myös työntekijän ja esimiehen välisistä keskusteluista ja milloin niitä käydään. Yhteisesti sovitut pelisäännöt tuovat selkeyttä kunkin toimijan rooliin.

Työkokeilun kesto

Työkokeilu on kestoltaan yleensä 1-3 kuukautta. Työpäivän pituutta lisätään vähitellen. Alkuun voidaan lähteä neljän tunnin päivittäisellä työskentelyllä ensimmäisen kuukauden aikana, mistä päivää lähdetään pidentämään tavoitteena kokopäivätyöhön paluu työkokeilun aikana.

Työkokeilulla voidaan tukea työntekijän työhön paluuta entisiin työtehtäviin lyhennetyn työpäivän avulla tai etsiä hänen terveydentilalleen paremmin soveltuvia työtehtäviä. Työtehtäviä voidaan muokata työkokeilun ajaksi tai työntekijä voi siirtyä työkokeilun avulla pysyvästi hänelle uudenlaiseksi räätälöityyn työhön. Onnistunut työhönpaluu työkokeilun avulla voi merkitä esimerkiksi sitä, että aiemmasta myyntipäällikön toimenkuvasta palataan myyntityöhön poistamalla toimenkuvasta esimiesvastuu. Näin toimittiin erään masentuneen työntekijän kohdalla, joka koki tilanteessaan esimiesvastuun liian kuormittavana.

Miten työkokeilua haetaan työeläkeyhtiöstä?

Työkokeilua haetaan työeläkeyhtiöstä työntekijän itsensä allekirjoittamalla kuntoutushakemuslomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto sekä työnantajan kuvaus hakijan työtehtävistä. Hakemuslomakkeita on saatavilla työeläkeyhtiöiden ja eläketurvakeskuksen verkkosivuilta.

Terveydentilan kriteerien täyttymisen lisäksi hakijalla tulee olla mm. riittävän pitkä työhistoria ja riittävästi työansioita ollakseen oikeutettu työeläkekuntoutukseen. Työeläkekuntoutuksen kriteerien täyttyessä kuntoutussuunnittelija antaa hakijalle kirjallisen päätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ja suunnitelmapäätöksen työkokeilun hyväksymisestä sekä lähettää työkokeilusopimukset työnantajan ja työntekijän allekirjoitettaviksi. Työnantaja ja työntekijä kirjaavat työkokeilusopimukseen myös sovitut työtehtävät ja päivittäisen työajan.

Palkaton tai palkallinen työkokeilu

Työkokeilu voidaan toteuttaa joko palkattomana tai palkallisena. Silloin kun työkokeilu toteutetaan palkattomana, työntekijän toimeentulona on työeläkeyhtiön maksama kuntoutusraha tai kuntoutustuki ja -korotus. Työeläkeyhtiö hoitaa tässä tapauksessa tapaturmavakuuttamisen työtapaturman varalle sekä vastuuvakuutuksen, josta korvataan kuntoutujan aiheuttamat vahingot, mikäli ne johtuvat siitä sairaudesta, jonka takia työkokeiluun on ryhdytty. Työkokeilu voidaan toteuttaa myös palkallisena, jolloin kuntoutusetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksua vastaan.

Esimerkki onnistuneesta työkokeilusta

Ville on 36-vuotias peruskoulun käynyt varastotyöntekijä, jolla on pitkä työhistoria saman työnantajan palveluksessa alkaen autonkuljettajan apupojan tehtävistä. Viimeiset kuusi vuotta hän on työskennellyt varastotyöntekijänä.

Ville on ollut toistuvilla sairauslomilla pitkäaikaisen alaraajoihin säteilevän alaselän kivun vuoksi. Viimeisimmän viisi kuukautta kestäneen sairauslomajakson aikana hänelle tehtiin lannerangan nikamavälilevyn esiinluiskahduksen vuoksi selkäleikkaus. Lisäksi hänellä on todettu vasemman lonkan nivelrikkoa.

Työterveyshuolto seurasi tiiviisti Villen toipumista. Työterveyslääkäri sopi Villen kanssa yhteispalaverista ja Villen esimiehen mukaan kutsumisesta. Palaverissa keskusteltiin tarvittavista toimenkuvan muutoksista.

Etukumaratyöskentely ja raskaammat nostot soveltuvat huonosti. Palaverissa päädyttiin siihen, että Villen toimenkuvaa kevennetään ja muokataan osittain uudeksi. Uuteen toimenkuvaan liitettiin työnjohdollisia tehtäviä ja raportointia.

Työkokeilun aikana Ville perehtyi varastoalan tietojärjestelmän käyttämiseen ja uuteen toimenkuvaansa. Työkokeilusopimus laadittiin kolmeksi kuukaudeksi. Ensimmäisen kuukauden ajan hän teki neljän tunnin työpäiviä. Työaikaa pidennettiin porrastetusti.

Seurantapalaverin tuloksena työkokeilulle haettiin vielä kuukauden jatkoa, koska Ville oli kyennyt kokopäivätyöskentelyyn vasta vajaan kuukauden ajan. Työterveyslääkäri neuvotteli tästä työeläkeyhtiön kuntoutussuunnittelijan kanssa.

Lopputulos oli hyvä ja Ville pystyi palaamaan kokopäiväiseen työhön neljän kuukauden työkokeilun avulla.

Työhönvalmennus ja kuntoutusohjaus – lisää tukea työelämään paluuseen

Yleensä kolmen kuukauden mittainen työkokeilu on riittävä. Tarvittaessa kestoa on mahdollista jatkaa aina kuuteen kuukauteen asti, mikäli terveydelliset seikat sitä puoltavat ja on vielä odotettavissa terveydentilan kohentumista. Tästä on taas hyvä sopia yhteispalaverissa ja neuvotella jatkosta työeläkeyhtiön kanssa.

Mikäli uuden toimenkuvan omaksuminen edellyttää vielä pidempää perehdytysjaksoa, jatko voidaan toteuttaa työhönvalmennuksena, joka voi työssäoppimisen lisäksi sisältää myös työeläkeyhtiön kustantaman koulutusjakson. Työhönvalmennuksesta laaditaan kirjallinen suunnitelma, jonka pohjalta työeläkeyhtiö laatii työhönvalmennussopimuksen. Myös työhönvalmennus voidaan toteuttaa joko palkallisena tai palkattomana.

Työkokeilu voi näyttää myös sen, että työntekijä selviää jatkossa osa-aikaisesta työskentelystä. Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisu joko määräaikaisena tai toistaiseksi, voi olla työkokeilun osoittama ratkaisu, joka mahdollistaa työntekijän työssä jatkamisen.

Joskus työkokeilu voi osoittaa sen, että hyvästä yrityksestä huolimatta työhönpaluu omalle työnantajalle uudentyyppisiinkään työtehtäviin ei ole mahdollista. Tällaisessa tilanteessa työeläkeyhtiön kuntoutussuunnittelija jatkaa kuntoutussuunnitelman laatimista kuntoutujan kanssa ja kirjoittaa toimeksiannon palveluntuottajalle, jolta hankitaan kuntoutusohjausta kuntoutujan terveydentilan kannalta soveltuvan ammatillisen suunnitelman laatimiseksi.