Ammatillinen kuntoutus tukee työssä pysymistä - Kelan työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tyk-toiminta

Tilanne lainsäädännön uudistuksen jälkeen

Vuonna 2004 tehty lainuudistus vahvisti työeläkejärjestelmän roolia kuntoutuksen järjestäjänä. Uudistuksen yhteydessä yhdenmukaistettiin Kelan ja työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä. Samalla täsmennettiin myös Kelan Tyk-toiminnan valintakriteerejä. Uudistuksen tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen käynnistymistä. Tyk-toiminnan osalta tavoite ei ole tältä osin toteutunut. Tyk-toiminnassa vuosina 2006- 2007 hylkäävien ratkaisujen osuus on noussut ja samalla on myös kuntoutujien määrä vähentynyt. Päätöksiä tehtäessä arvioinneissa on keskitytty liiaksi sairauksien lääketieteelliseen arviointiin, osittain asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomioon ottamisen kustannuksella. Lisäksi työterveyshuolto ja työnantajat eivät sitoudu ja osallistu riittävästi kuntoutukseen. Näyttäisi myös siltä, että työpaikkojen ja työterveyshuollon tietämys ja tuntemus Kelan Tyk- toiminnan kriteereistä on osin puutteellista ja Kelan Tyk-toiminta sekoitetaan helposti työpaikoilla järjestettävään Tyky-toimintaan. Työikäisten kuntoutuksen suunnittelussa yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan kanssa on entistä tärkeämpää.Työssä, työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvat jatkuvat muutokset edellyttävät uudenlaista ymmärrystä, osaamista ja osallistumista kaikilta toimijatahoilta.

Kelan kuntoutustoiminnasta säädettiin omalla lainsäädännöllä vuonna 1991. Tuolloin Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin tuli vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja yhdeksi työelämässä olevien kuntoutusmuodoksi kehitettiin työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tyk – toiminta. 1990-luvulla työeläkekuntoutuksella ei ollut vielä kovin merkittävää roolia ja Kelan Tyk- toiminta levisi nopeasti yhdeksi merkittävimmäksi työssäolevien kuntoutusmuodoksi ja on sitä edelleen. Vuonna 2007 Tyk- toiminnasta tehtiin päätöksiä 3865, joista myönteisiä oli 2372 (61.4 %) ja kielteisiä 1233 (34,2 %). Vuonna 2007 Tyk- kuntoutuksessa osallistui 5538 kuntoutujaa, keski-iän ollessa 55 vuotta. Kuntoutukseen hakeutumisen pääasiallisena syynä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydenhäiriöt. Lisäksi kuntoutujien terveyteen liittyvät ongelmat näkyivät toistuvina tai pitkittyneinä sairauspoissaoloina, uupumuksena, sosiaalisten voimavarojen niukkuutena ja terveyspalveluiden runsaana käyttönä.

Yhteistyö ammatillisessa kuntoutuksessa

Kela, ETK ja työeläkelaitokset tekevät ammatillisen kuntoutuksen yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on kehittää tarkoituksenmukainen kuntoutuksen kokonaisjärjestelmä, jossa on vältetty päällekkäisyyksiä ja sovittu lakiin perustuva järkevä työnjako. Tällöin kuntoutusasiakkaat voidaan ohjata vastuunjaon mukaisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikean kuntoutusjärjestelmän piiriin. Kela järjestää ryhmämuotoista kuntoutusta ja vastaa työelämässä olevien asiakkaiden Tyk- toiminnasta sekä nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut.

Työeläkelaitosten ja Kelan kanssa on sovittu, että asiakkaat voivat Kelan yhteydenottopyynnön perusteella jättää myös työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia Kelan toimistoihin. Menettely koskee niitä työeläkekuntoutuksen asiakkaita, joiden kuntoutustarpeen tai kuntoutusasian selvittely tulee vireille Kelassa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäiväraha lukumäärä ylittää 60 päivää. Menettely ei sen sijaan koske niitä tapauksia, joissa työterveyshuolto selvittää työeläkejärjestelmän vastuulle kuuluvan työntekijän terveydentilaa ja kuntoutustarvetta. Tällöin työterveyshuolto ohjaa työntekijän hakemukset suoraan asianomaiseen työeläkelaitokseen, ei Kelaan.

Ammatillista kuntoutusta, kuten myös Tyk-toimintaa haetaan työeläkelaitosten ja Kelan yhteisellä lomakkeella ETK/Kela 7009. Hakemuksen liitteenä tulee olla B-lääkärinlausunto, joka sisältää arvion kuntoutustarpeesta ja alustavan kuntoutussuunnitelman.

Tyk-kuntoutukseen hakeutuminen

Kelan kuntoutuslainsäädäntö asettaa lääketieteelliset kriteerit kuntoutuksen edellytykseksi. Kuntoutujalla tulee olla sairaus tai vamma, joka olennaisesti heikentää hänen työkykyään ja ansiomahdollisuuksiaan tai joka aiheuttaa lähitulevaisuudessa uhkan tulla työkyvyttömäksi. Kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista ja auttaa parempaan selviytymiseen työssä ja työelämässä. Kuntoutukseen hakeutumiselle ei ole ikärajoja, mutta tarkoituksenmukaisuus sisältää myös sen, että kuntoutuksen päättymisen jälkeenkin olisi vielä työvuosia jäljellä. Tyk-kuntoutuksen yhtenä kriteerinä on se, että työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä ja tarvitaan kuntoutuksen menetelmiä työ- ja toimintakyvyn parantamisen tueksi. B-lääkärilausunnoissa tiedot tältä osin ovat puutteellisia. Lausunnoista puuttuu usein tieto siitä, mitä työpaikalla tai työterveyshuollossa on tehty ja mitkä ovat kuntoutuksen hakeutumiseen syyt ja tavoitteet. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta on erittäin keskeistä, että työpaikalla ja työterveyshuollolla on riittävät valmiudet ja osaaminen hoitaa omalta osaltaan kuntoutusprosessia kuntoutujaa tukien. Tällöin kuntoutus on parhaimmillaan aktiivista, avointa ja jalkautuu aidosti myös kuntoutusjaksojen välillä ja jälkeen työpaikalle ja työterveyshuoltoon. Työterveyshuoltoa koskeva lainsäädäntö tuo työterveyshuolloille velvoitteet seurata vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymistä ja ohjata heidät kuntoutukseen oikea-aikaisesti.

Mitä Tyk-kuntoutus on?

Työikäisten kuntoutusta koskevat toiminnot tulee nivoa työpaikan ja työterveyshuollon yhteiseen toimintasuunnitelmaan selkeästi. Kuntoutusta suunnitellaan yleisesti työpaikan työntekijöille, jollekin sen ammattiryhmistä tai yksilölliseen tarpeeseen. Ryhmämuotoinen Tyk- prosessi käynnistyy suunnittelukokouksella, jossa on mukana työpaikan, työsuojelun, työterveyshuollon, palveluntuottajan kuntoutustiimin edustajat ja Kelan edustaja mahdollisuuksien mukaan. Myös työntekijät, joille kuntoutusta on suunniteltu, voivat olla mukana. Kuntoutus käynnistyy 1–2 viikon selvitysvaiheesta kuntoutuslaitoksessa ja jatkuu 1–3 kuukauden kuluttua valmennusjaksoilla, jotka voivat olla kaksi- tai useampiosaisia. Kokonaisuudessaan kuntoutusprosessi kestää 1,5 vuotta ja kestoltaan se voi olla 33 vuorokautta sisältäen 1–2 yhteistyöpäivää. Kuntoutuksen alkuvaiheessa kuntoutujalle tehdään yhdessä kuntoutussuunnitelma, joka nivoutuu työpaikalla toteutuvaan työkyvyn parantamiseen ja työssä jaksamiseen sekä sisältää vuorovaikutteisen yhteistyön työpaikan kanssa kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Yhteistyöpäivät mahdollistavat ja tukevat vuoropuhelun myös kuntoutujan työpaikan (lähiesimiehen) ja työterveyshuollon kanssa. Kuntoutus sisältää ammatillisia valmiuksia ja työnhallintaa parantavia osioita kuten työolojen, työskentelytapojen ja työmenetelmien käsittelyä ja arviointia sekä niihin tarvittavien muutosten suunnittelua ja käytännön toteutusta. Kuntoutus on oppimisprosessi, jossa pyritään huomioimaan kuntoutujalähtöinen lähestymistapa kokonaisvaltaisesti. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujan yleisiä selviytymismahdollisuuksia parantamalla kuntoutuksen keinoin hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Tyk-kuntoutuksessa erityisesti ammatilliset kysymykset ja työssä selviytyminen ovat keskeisiä kuntoutuksen painotusalueita. Kuntoutuksen väliajoilla, silloin kun kuntoutuja on omassa työssään, hän toteuttaa niitä konkreettisia tehtäviä ja tavoitteita, joita hän on itselleen kuntoutussuunnitelmassa asettanut. Työterveyshuollon ja työpaikan (lähiesimies) kanssa keskustellaan tarvittaessa kuntoutusprosessin aikana esille nousseista työhön tai työolosuhteisiin liittyvistä asioista.

Kela ostaa kuntoutuspalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Tyk-toiminnan sisällöstä on säädelty standardin muodossa vuodesta 1997 lähtien. Nykyinen standardi on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien ja se painottaa ammatillisen kuntoutuksen osuutta. Tyk-toimintaa on mahdollista toteuttaa sekä laitos- että avokuntoutuksena. Vuonna 2008 laitoskuntoutuksesta on sopimukset 24 palveluntuottajan kanssa ja niistä viidellätoista on sopimus myös avomuotoisen kuntoutuksen toteuttamisesta. Pääsääntöisesti Tyk-toimintaa toteutetaan kuitenkin laitosmuotoisena.

Työelämän muutokset ja Kelan odotukset Tyk- toiminnalle tulevaisuudessa

Selvitysten mukaan Tyk-toiminnan vaikuttavuutta selittävät keskeisesti motivaatiotekijät, ikä, toimintakyky ja työstä poissaolo ennen kuntoutuksen toteutumista. Tyk-toiminnasta on hyötyä kuntoutujan terveydentilalle, hyvinvoinnille ja työkyvylle. Selvitykset ovat kuitenkin melko suppeita ja kuntoutuksen tuloksellisuudesta tarvitaan kattavampaa tietoa. Kuntoutukseen kohdistuu edelleen myönteisiä ja isoja odotuksia. Yhteiskunta, rahoittajat, työpaikat ja terveydenhuolto odottavat tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Yksilön odotukset kuntoutukselle voivat olla muun muassa mahdollisuus omaksua terveyttä edistäviä elintapoja ja parempaa elämänhallintaa. Kuntoutuksen hakeutumiseen vaikuttavat yhä enemmän työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Työntekijät, työpaikat ja työyhteisöt kohtaavat jatkuvasti muutoksia ja uusia haasteita ja työhön tarvitaan uudenlaisia ajattelu- ja toimintamalleja. Työssä selviytymisen menestystekijäksi nousee työntekijän kyky oppia ja omaksua nopeasti uutta tietoa ja soveltaa sitä. Myös johtamiseen liittyvä osaaminen nousee merkittävään asemaan työyhteisöissä, erityisesti lähiesimiestyö.

Ammatillisen kuntoutuksen tulee jatkossa huomioida ja ennakoida yhteiskunnalliset ja työelämää koskevat muutokset unohtamatta kuntoutujan omia motiiveja, jotka ovat keskeisiä onnistuneelle kuntoutukselle. Kelan ammatillisen kuntoutuksen tulee olla tavoitelähtöistä. Tavoitteet ovat merkittävässä asemassa kuntoutuksen prosessia suunniteltaessa, koska tavoitteet määrittävät kuntoutusprosessin ja ohjaavat varsinaista kuntoutustapahtumaa.

Haasteet on otettu vastaan Kelassa. Työhönkuntoutuksen kehittämishanke on meneillään ja sen avulla pyritään uudistamaan työikäisten kuntoutuksen menetelmiä ja sisältöä soveltumaan paremmin työelämän tarpeisiin.

Käytännön lähitavoitteet

Vaikka kuntoutuslainsäädäntö asettaa tietyt kriteerit kuntoutukseen valinnalle, tulee kuntoutujan kokonaistilanne huomioida kuntoutustarvetta arvioitaessa. Pientyöpaikkojen mukaan saaminen kuntoutustoimintaan on edelleen suuri haaste. Työpaikan, erityisesti lähiesimiehen ja työyhteisön osallistaminen ja työterveyshuollon asiantuntijoiden osallistuminen kuntoutujan kuntoutusprosessiin on tärkeää. Työterveyshuollossa tehtyjen kuntouttavien ja hoitavien toimenpiteiden ja niistä saatujen tulosten tulee myös välittyä lausunnoissa Kelan päätöksentekoon. Hyvät lausunnot ja yhteistyö toimijatahojen välillä parantavat kuntoutuksen valinnan osuvuutta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.