Tuijapuupölyn aiheuttama ammattiastma

Tapausselostus

Kyseessä oli noin 50-vuotias mies, joka oli työskennellyt erikoispuutavaraliikkeen verstaalla puuseppänä noin 13 vuoden ajan ennen Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksia. Yritys valmisti tuotteinaan erilaisia listoja ja teki mittatilaustöitä ja saunaelementtejä erityisesti tuijapuusta. Tutkittava (tva) käytti mekaanista CNC-ohjattua työstökonetta, mutta työsti puuta myös käsin. Työstettäviä puulajeja olivat mm. kanadantuija, eri tammilaadut, mahonki, pyökki, saarni, vaahtera, koivu, mänty, abatsi, lämpökäsitelty haapa, lämpökäsitelty leppä ja lämpökäsitelty mänty sekä eksoottiset puulajit. Tvalla oli ollut raitisilmakypärä käytössä vuodesta 2007 alkaen. Osassa työpisteitä oli kohdepoistot, mutta ei kaikissa.

Tvan suvussa ei ollut astmaa eikä allergioita. Tva ei ollut koskaan tupakoinut eikä hän omistanut lemmikkieläimiä. Tvalla ei ole lapsuudessa ollut maitorupea eikä ruoka-aineallergioita. Siitepöly- tai eläinkontakteissa tvalla ei ole koskaan ollut allergisia oireita.

Noin 10 vuotta sitten tva hakeutui paikallisen terveyskeskuksen työterveyshuoltoon keuhkoputkien limaisuuden, hengenahdistuksen, hengityksen vinkumisen ja väsymyksen vuoksi. Lisäksi esiintyi nenän tukkoisuutta, turvotusta ja verikarstaisuutta. Tvalla oli hengitysoireita vain työpaikalla. Eniten oireita tuntui tuottavan tuijan käsittely CNC-ohjatussa hiomakoneessa. Tuolloin PEF-vuorokausiseurannassa ei ollut merkitseviä vuorokausivaihteluita eikä bronkodilataatiovasteita, ja avaavasta lääkityksestä tva ei kokenut saavansa apua.

Koska tvan hengitysoireet jatkuivat, tva hakeutui uudelleen tutkimuksiin noin 1,5 vuotta ennen TTL:n tutkimuksia. PEF-työpaikkaseurannassa esiintyi työpäiviin painottuen 5 kertaa merkitseviä vuorokausivaihteluita, vapaapäivinä vaihtelu oli vähäisempää. Spirometriassa oli normaali ventilaatiofunktio. Tvalle aloitettiin työterveyshuollossa avaava ja hoitava astmalääkitys.

Tvasta tehtiin lähete keskussairaalan keuhkosairauksien poliklinikalle, jossa spirometrioissa kolmesti oli normaali ventilaatiofunktio eikä merkitseviä bronkodilataatiovasteita todettu. Uloshengityksen typpioksidipitoisuus oli koholla. Keuhko- ja NSO-röntgenkuvat olivat normaaleja. Spesifisissä IgE-vasta-aineiden määrityksissä varastopölypunkeille, koivulle, männylle ja tammelle ei todettu positiivisia reaktioita. PEF-työpaikkaseurannassa PEF-taso laski työpäivinä ja alkoi nousta vapaapäivinä, seuranta sopi ammattiastmaan. Ihopistokokeet koivulle, männylle, kuuselle, katajalle abatsille, teakille, tammelle ja pyökille olivat kielteiset. Ammattiastmaan viittaavan PEF-työpaikkaseurannan ja anamneesin perusteella tva lähetettiin ammattiastmaepäilynä TTL:n tutkimuksiin.

TTL:n potilasosaston tutkimuksissa spirometrioissa oli normaali ventilaatiofunktio ja bronkodilataatiokokeessa ei todettu merkitseviä bronkodilataatiovasteita. Uloshengityksen typpioksidipitoisuus ja histamiinialtistuskoe olivat normaalit. Seerumin kokonais-IgE-pitoisuus oli normaalit. Kammioaltistuksessa kontrollialtistuksessa hengitysteissä ei tullut esille merkitseviä muutoksia. Tuijapuupölykammioaltistuksessa todettiin välitön merkitsevä sekä PEF- että FEV1-arvon lasku, joiden jälkeen tva sai lääkitykseksi spiralla ipratropiumbromidi-salbutamolia ja suun kautta prednisolonia. Puhallusarvot korjaantuivat seuraavaan aamuun mennessä.

Ammattiastmalle tyypillisen taudinkuvan, PEF-työpaikkaseurannan ja positiivisen spesifisen altistuskokeen perusteella tvalla diagnosoitiin tuijapuupölyn aiheuttama ammattiastma. Ammattitaudin takia tva sai suosituksen välttää altistumista puupölyille. Koska tvan mukaan nykyisellä työnantajalla ei ollut tarjota altisteetonta työtä, suositeltiin ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden käynnistämistä ammattitaudin vuoksi työtapaturmavakuutusyhtiön toimesta.

Pohdinta

Puupöly on melko yleinen työperäinen altiste Euroopan Unionin alueella, jossa noin 2 % työväestöstä altistuu sille. Suomessa puupölylle altistuminen on jonkin verran tavallisempaa eli 2,8 % työvoimasta arvioidaan altistuvan sille. Määrällisesti puupölyille altistuvia työntekijöitä Suomessa on noin 65 000 henkilöä; tavallisimpia puulajeja ovat kuusi ja mänty (1, 2).

Puupölyjen aiheuttamia ammattiastmoja todetaan Suomessa vuosittain muutamia, ja niiden osalta diagnoosi tehdään pääosin TTL:ssa (3). Ammattiastman tai -nuhan lisäksi puupölyt voivat aiheuttaa ammatti-ihotauteja (4). Puupölyt ovat myös syöpävaarallisia (1, 2)

Kanadantuijaa kasvaa Lounais-Kanadassa ja luoteisissa osissa Yhdysvaltoja, missä sitä hyödynnetään taloudellisesti tolppien, kanoottien ja veneiden raaka-aineena. Ensimmäinen tieteellinen raportti kanadantuijan aiheuttamasta ammattiastmasta on vuodelta 1986 (5). Sittemmin Kanadassa on selvitetty ammattiastman vallitsevuutta sahalaitoksen nykyisillä ja entisillä työntekijöillä (N = yhteensä 80), jotka olivat altistuneet kanadantuijapuulle kattolaattojen (shingles) teossa (6). Kyselytutkimukseen vastasi 42 työntekijää, joille tehtiin keuhkojen toimintakokeet ja joista osalle tehtiin tietyin edellytyksin keuhkoputkien altistuskokeet. Tutkimuksessa todettiin kolme kanadantuijapuupölyn aiheuttamaa ammattiastmatapausta, joten ammattiastman vallitsevuudeksi saatiin laskutavasta riippuen joko 7 % (3/42) tai 3,8 % (3/80). Patogeneettisesti kanadantuijapuupölyn aiheuttaman ammattiastman on arvioitu liittyvän tämän puupölyn sisältämään plikatiinihappoon (5).

Mainittakoon, että toinen tuijalaji jättiläistuija (Thuja plicata) lienee eniten työlääketieteellisesti tutkittu puulaji sen ammattiastmaa aiheuttavan ominaisuuden takia. Perinteisesti sitä kuten ei myöskään kanadantuijaa ole juurikaan käytetty Suomessa.

Tapauksemme kaltaisessa työssä puupölyaltistumisen torjunta asianmukaisin työhygienisin toimenpitein ja asianmukaisen hengityssuojaimen käytöllä on välttämätöntä. Puupölyjen hallintaan ja torjuntaan työpaikoilla on kehitetty erilaisia teknisiä ratkaisuja, joista Työterveyslaitoksen Internet-sivustot tarjoavat lisätietoja (7). Omassa tapauksessamme PEF-työpaikkaseurannalla oli keskeinen rooli sekä perustellun ammattiastmaepäilyn synnyssä että ammattiastmadiagnoosin asettamisessa. Ohjeet PEF-työpaikkaseurannan tekemiseksi löytyvät viitteestä (8).

Jos kanadantuijan käyttö lisääntyy maassamme, on työterveys- ja keuhkolääkärien hyvä tietää sen käyttöön liittyvä ammattiastman vaara.