Etiikkaa – työterveyshuollon hyvät tavat

Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen eettisen valmennuksen ja keskustelun hanke on edennyt viime vuoden elokuun lopun ensimmäisestä kouluttajien valmennusjaksosta laivaseminaarin ja jatkovalmennuksen sekä eri puolella Suomea toteutettujen paikallisten koulutusten ja keskustelujen kautta tähän Etiikan teemajulkaisuun. Hankkeen aikana monissa keskusteluissa nousi esiin - ehkä jossain määrin yllättäenkin - hämmennys ja epävarmuus etiikka-käsitteeseen liittyen. Asiasta innostuneet valmentajat kokivat, että etiikka ei "myy" sitä kohtaan tunnetaan jopa ennakkoluuloja. Nuoremmat kollegat ovat kyllä tietoisia lääketieteen ja lääkäreiden etiikasta, mutta eivät ehkä tunnista uransa alkutaipaleella nimenomaan työterveyshuoltoon liittyviä eettisiä erityispiirteitä ja haasteita. Jotkut kokeneet kollegat voivat taas pitää eettisten asioiden esiin nostamista asioiden monimutkaistamisena. Syyskokouksen jälkeisessä hallitustapaamisessa etiikalle mietittiin jopa kiertoilmaisua.

Mutta eihän etiikka-sanassa vikaa ole. Se on syntynyt kreikan kielen sanasta Ethos, joka tarkoittaa tapaa ja tottumusta. Etiikka määrittelee käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Yksinkertaistaen lääketieteen ja siis myös työterveyshuollon etiikan voidaan ajatella antavan ohjesäännöt ja periaatteet toimintaan, jonka tavoitteena on hyvä ja oikea asioiden kulku. Eettinen toiminta perustuu yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin ja moraalikäsityksiin ja se edellyttää hyvää ammattitaitoa sekä lakien ja säädösten hallintaa. Arjen työssä ratkomme jatkuvasti isompia ja pienempiä eettisiä ongelmia. Osa ratkaisuista syntyy itsestään sen syvemmin asiaa miettimättä, mutta jotkut tilanteet pysähdyttävät meidät pohtimaan tapauksen "oikeaa" hoitoa. Voidaan sanoa, että eettisyys on eräänlaista herkkyyttä eettisille näkökohdille.

Työterveyslääkärillä on kaikki lääkärin toimintaan liittyvät eettiset haasteet ja velvoitteet, mutta lisäksi työterveyshuoltoon liittyvät erityiset vaatimukset, jotka johtuvat työterveyshuollon erikoislaatuisesta toimintakentästä; työterveyslääkärin tulee toimia eettisesti sekä asiantuntijana että yhteistyössä yritysorganisaatioiden kanssa. Eettinen ongelma syntyy, kun kaksi erikseen tarkasteltuna hyvää tai oikeutettua ratkaisua asettuvat vastakkain. Vaikeimmat haasteet työterveyshuollossa liittyvätkin usein työkelpoisuus-tarkastuksiin, sairauslomien määrittämiseen, työkyvyttömyyden todistamiseen ja tiedonvälitykseen sekä lojaliteettiristiriitoihin.

Työterveyshuollon etiikan voisimme käsittää vaikka "hyvinä tapoina", jotka eivät aina anna valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta antavat ohjenuoria erilaisiin tilanteisiin. Juurruttakaamme valmennushankkeessa syntyneet hyvät ideat ja keskustelukulttuuri osaksi työterveyshuollon arkea. Koulutusta ja asioiden pohdiskelua on hyvä jatkaa työpaikoilla ja yhdistyksissä. Yhtenä eettisen keskustelun ylläpitäjänä on tarkoitus julkaista jatkossa jokaisessa Työterveyslääkäri-lehdessä "eettinen pähkinä"; tälle palstalle toivomme tapausselostuksia jäseniltä. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys on ensi vuonna vahvasti mukana "Alkoholi ja työ"-hankkeessa. Se on aihe, joka varmasti herättää eettistä keskustelua - siis arjen puhetta kahvihuoneisiin!