Rea Lagerstedtin päätoimittajavuodet 1984-1998

Miten päädyit Työterveyslääkärilehden päätoimittajaksi?

Olin silloin STLY:n hallituksessa ja puheenjohtajamme Risto Rinta-Mänty ja päätoimittaja Kirsti Pakkala kysyivät kiinnostustani. Olin tietenkin heti kiinnostunut tarjoutuvasta haasteesta arvostamani lehden parissa, mutta samalla aika huolissani siitä, selviänkö tehtävästä ja mitä se oikein vaatii minulta. Kahden yön yli piti nukkua, ennen kuin uskalsin tehdä päätöksen.

Vanhan sanontahan sanoo, että rohkea rokan syö. Ja siihen tartuin. Kaduttanut ei ole pätkääkään.

Millaista oli työskennellä lehden päätoimittajana?

Se oli elämäni rikkainta aikaa sitten opiskeluajan ja pienten lasten äitinä olemisen ajan.

Hauskaa, vaativaa, stressaavaa, inspiroivaa, äärimmäisen antoisaa. Olen dead line -työskentelijä ja jokainen takaraja tuli aina yhtä yllättäen vastaan aiheuttaen pirulliset paineet tavallisen työni sekaan. Perheeni tunsi sen nahoissaan.

Toimittajajoukkomme oli hyvin luovaa, inspiroivaa ja monista erilaisista lahjakkuuksista koostuvaa.

Tämän joukon kanssa oli hienoa saada työskennellä. Edellisestä, Kirsti Pakkalan päätoimittajakauden toimittajakunnasta jatkoivat vielä Kari Mölsä, Martti Ollinen, Kristiina Toivola ja Jukka Uitti. He toivat pesämunana mukaan uuteen toimituskuntaan lehden hengen, monipuolisen osaamisen ja hyvän yhteishengen sekä keskinäisen arvostuksen ja kunnioituksen. Siihen oli uusien toimittajien, Risto Norosen, Raija Kerättären ja Teppo Toposen hyvä liittyä.

Onneksemme saimme pitää vielä lehden alusta asti mukana olleen toimitussihteerin, Pepe Eskolan mukana. Hän tapasi valmistautua viimeisiin, ennen dead linea tehtäviin rutistuksiin menemällä Fazerin konditorian kautta ja tuomalla leivoksia tai muita herkkuja monen tunnin istuntoihin. Pepen osaaminen oli kullan arvoista erityisesti alkuvaiheessa, kun täysin keltanokkana aloitin päätoimittajaurani. Toinen onnellinen ja elämäämme ratkaisevalla tavalla helpottava asia oli ilmoitusmyynnin siirtyminen toimituksen vastuulta kokonaan ilmoitustenhankkijalle. Tähän työhön saimme Pekka Nykäsen, joka edelleen erittäin ansiokkaasti hoitaa työtään ja vaikuttaa tarmokkaan toimintansa kautta yhdistyksen taloudelliseen vakauteen.

Mitä pidit tärkeinä asioina lehden toimittamisessa? Millaisia haasteita kohtasit?

Tärkeitä asioita olivat lehden tuki työterveyslääkärin ammatti-identiteetin vahvistamisessa, monipuolisuus, alueellisuus ja eri työterveyshuollon toteuttamismuotoja ymmärtävä ote. Toimittajillamme oli hyvin monenlaisia työterveyshuollon työkokemuksia ja taustoja. Tämä oli tärkeää erilaisten lukijatahojen ymmärtämisen kannalta. Myös eettiset näkökulmat oli meistä tärkeää tuoda esiin.

Useimmiten haasteet koostuivat aikatauluongelmista ja vaikeuksista saada artikkeleita. Useimmat kirjoittajat tekivät juttunsa omien, normaalin työpäivään liittyvien vaatimuksien päälle. Piti olla hyvissä ajoin liikkeellä, jotta saattoi lähestyä kirjoittajaa artikkelipyynnöllä.

Vuosina 1998-2003, jolloin toimin päätoimittajana, ei myöskään tietotekniikan apu ollut ainakaan alkuvaiheessa vielä kovin hyvää. Yhtenäiset käytännöt tiedostojen, sähköpostin käyttämisen ja tiedostojen lähettämisen suhteen olivat vasta kehittymässä. Tavallista oli, että tiedostoja ei saatu auki. Osa kirjoittajista kirjoitti juttunsa vielä paperimuotoon.

Mitä erityisesti arvostat lehteen liittyen?

Kirsti Pakkala oli nostanut joukkoineen lehden 15 päätoimittajavuotensa aikana eli 1984 alusta alkaen mestarillisesti kaikkien arvostamaksi työterveyslääkärien omaksi lehdeksi. Kun tietää tuohon jaksoon kuuluneen monet laman vuodet, jotka erityisesti koettelivat pankkitoimialaa, missä Kirsti toimi johtavana työterveyslääkärinä, on syytä ihaillen ihmetellä, miten hän pystyi selviämään tehtävästään.

Tuija Sirkan päätoimittajakaudella on edelleen parannettu lehden visuaalista ilmettä ja lisätty lehden luettavuutta ja samalla kasvatettu laaja-alaisuutta. Myös työterveyshuollon ydinkysymyksiä käsittelevä ote on terästynyt.

Millaisia mieleen jääviä muistoja sinulla on päätoimittaja-ajaltasi?

Toimittajakunnan kokoukset olivat välillä huikeaa tajunnan virtaa. Yhteisillä seminaarimatkoillamme ratkoimme myös mitä mielenkiintoisimmalla tavalla työterveyslääkärinä olemisen ja ihmisenä elämisen ydinkysymyksiä samalla, kun tutustuimme jonkin eurooppalaisen kaupungin kulttuuriin ja historiaan Martti Ollisen opastuksella.

Olet seurannut työterveyshuollon kenttää ja sen muuttumista näköalapaikalta pitkään.

Millaisen viestin haluaisti lähettää kentälle/ nykyiselle lehden toimitukselle?

Olemme osallistuneet ammattikuntana turhan vähän julkiseen keskusteluun työelämää ja terveyttä käsittelevissä asioissa. Meitä olisi varmasti kuunneltu.

Ehkä tarvittaisiin siis kollegoilta rohkeita, poleemisia kannanottoja, kolumneja, artikkeleita ajankohtaisiin asioihin. Tätä varten tarvitsisimme jäsenille tarkoitetut kotisivut, joissa voisimme reaaliaikaisesti reagoida ympärillä tapahtuviin ilmiöihin, keskustella ja saada sieltä vauhtia ja uskallusta viedä asioita eteenpäin valtakunnallisiin medioihin. Olen tosin varma, että näin tulee käymään.

Kiitokset nykyiselle toimituskunnalle ja päätoimittaja Tuija Sirkalle upeasta työstä.

Haastattelija: Helena Rossi