Onko meillä yhteiset arvot? Haastattelututkimus yritysten ja työterveyshuollon käsityksistä yhteistyön perustasta

Asiaa selvitetään haastatteluilla

Syksyllä 2006 haastattelin 37 henkilöä työpaikoilta ja työterveyshuolloista selvittääkseni mitä terveys ja työkyky heille merkitsevät, mihin eettisiin periaatteisiin asiakasyhteistyön tulisi perustua ja keitä eettiset periaatteet velvoittavat. Työpaikat olivat yksityisiä metalli-, kuljetus- ja palvelualan yrityksiä sekä julkishallintoa. Haastateltavat edustivat kattavasti työpaikkojen henkilöstörakennetta organisaation eri tasoilta. Miehiä ja naisia oli saman verran. Mukana oli luottamusmiehiä ja työsuojelutoimikunnan jäseniä. Haastatellut työterveysammattilaiset olivat tutkimukseen osallistuneiden asiakasorganisaatioiden asiakasvastuullisia työterveyslääkäreitä ja -hoitajia.

Vastaajat kertoivat, että työntekijöiden terveyttä on viime vuosina alettu arvostaa yhä enemmän. Arvostus näkyy siinä, että työterveyshuoltoon, vapaa-ajan liikuntaan, ikääntyneiden työntekijöiden terveyteen ja työilmapiiriin panostetaan entistä enemmän.

Yritysten edustajat, jotka toimivat organisaatiossaan johtotasolla, tarkastelivat terveyttä paljolti liiketoiminnan näkökulmasta. Vastaajat kuvasivat terveitä työntekijöitä välttämättömänä resurssina ja yritystoiminnan perusedellytyksenä. Työntekijöiden terveyteen panostamisen katsottiin kannustavan työntekijöitä yhä parempiin työsuorituksiin ja sitouttavan heitä yritykseen. Työn ja perheen yhteensovittamisen katsottiin edistävän kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Työterveyslääkärit ja -hoitajat kokivat liiketoimintanäkökulman negatiivisena silloin, jos se muodostui hyvän hoitamisen esteeksi. He painottivat, että työterveyshuollon ensisijainen tehtävä ei ole yritysten sairauslomien karsiminen eikä yrityksen tuottavuuden nostaminen. Osa vastaajista koki, että todellista välittämistä työntekijöiden terveydestä ei ole. Molemmat vastaajaryhmät kuvasivat työterveyshuoltopalveluita rekrytointivalttina kilpailtaessa osaavista työntekijöistä varsinkin työvoimapulasta kärsivillä toimialoilla.

Perusteltuja näkemyksiä arvostetaan

Työterveyslääkärit ja -hoitajat kokivat, että asiakasyritykset eivät täysin arvosta heidän työtään ja ammattiosaamistaan ja että heidän puolueettomuuttaan ja objektiivisuuttaan epäillään. Yritysjohto puolestaan esitti, että työterveyshuollon tulisi tuntea yritykset arvot lunastaakseen paikan yrityksen yhteistyökumppanina. Yksittäinen vastaanotolle saapuva asiakas arvioi hoidon onnistumista pitkälti sen mukaan, kokeeko hän tulevan arvostetuksi ainutkertaisena ihmisenä.

Yritysedustajat kuvasivat miten ammattitaitoisen maineen saavuttaneen työterveysaseman kanssa tehtävä yhteistyö kirkastaa heidän omaa yrityskuvaansa. He sanoivat arvostavansa sellaista työterveyshuollon ammattilaista, joka osaa perustella kantansa, tarkastelee asioita monitieteisesti ja perustaa toimenpide-ehdotuksensa laajempaan näyttöön.

Objektiivisen päätöksenteon katsottiin edellyttävän ammatillista yhteistyösuhdetta. Liian läheinen "kaverisuhde" saattaa muodostua puolueettoman asioiden tarkastelun esteeksi, ja vastaanottotilanteessakin liiallisen tuttavallisuuden koettiin vaikeuttavan potilas-lääkäri-suhteen muodostumista.

Jokaisen työntekijän käytös punnitaan

Terveydenhuoltoa sitova vaitiolovelvollisuus ymmärrettiin, mutta yritysedustajat muistuttivat, että vaitiolovelvollisuutta ei tule käyttää tekosyynä puuttumattomuuteen. Huomiota kiinnitettiin myös asiakasyrityksiä velvoittavaan vaitiolovelvollisuuteen. Esimerkkinä mainittiin sairauslomatodistukset, joiden luottamuksellisessa käsittelyssä todettiin olevan parantamisen varaa.

Tilanteissa, joissa salassapitovelvollisuus menee avoimuuden edelle, työterveyshuolto korosti luottamusta. Työterveyshuolto toimii ammatillisesti, vaikka se ei päätöstensä perusteista voikaan ääneen puhua. Työterveyshuollon näkemyksen mukaan yritysten tulisi paremmin luottaa tähän.

Kun luottamus toimii, molemmat voivat olla varmoja, että asioita ollaan viemässä yhdessä sovittuun suuntaan. Yrityksen edustajat kuvasivat, miten he rekisteröivät jokaisen työterveysasemalla työskentelevän työntekijän käytöksen. He kertoivat tarkkailevansa sekä sanallista että muuta viestintää ja niiden mahdollista ristiriitaisuutta.

Yritysedustajat arvostivat työterveyshuollon puolueettomuutta ja lainsäädännön hallintaa. He katsoivat työterveyshuollon tehtäväksi pohtia asioita aina sekä työnantajan että työntekijöiden näkökulmasta. Työterveyslääkärit ja -hoitajat katsoivat onnistuneensa hyvin puolueettomuus-periaatteen toteuttamisessa.

Aito kohtaaminen on tärkeää

Haastateltavat halusivat, että molemmat osapuolet huolehtivat vuoropuhelun jatkumisesta. Kanssakäymisen ei tule olla jäykkää, ja yhteiseen pöytään tulee voida istua ilman vakavampaakin syytä. Haastateltavat toivat selvästi ilmi, että vuoropuhelu organisaatioiden välillä ei vielä riitä, vaan molempien osapuolten – asiakasyrityksen ja työterveysaseman – sisäistä tiedottamista tulee parantaa.

Potilaat kuvasivat, että he eivät halua olla työantajalleen pelkkä "tuotantoyksikkö", ja työterveyshuollolta he toivovat aikaa ja yksilöllistä hoitoa. Heillä on vastaanotolle tullessaan usein monta asiaa mielessään, mutta kiire ei kannusta ottamaan niitä puheeksi. Monikulttuurisuuteen liittyvän erilaisuuden todettiin olevan osa nykypäivän työelämää ja työterveyshuoltoa. Maahanmuuttaja-työnhakijan erilainen kulttuuritausta koettiin sekä haasteena että rikkautena yksilölliselle hoidolle.

Tutkimuksen merkitys

Haastattelussa saatuja tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että aineisto kerättiin yksityisellä lääkäriasemalla työskenteleviltä työterveyslääkäreiltä ja -hoitajilta ja heidän asiakasyrityksiltään. Siten tuloksia ei voida yleistää koko suomalaiseen työterveyshuoltoon.

Työterveyshuoltoa sitovat samat salassapitosäännökset kuin muita terveydenhuollon ammattiryhmiä, ja työterveyshuollon viesti yrityksille oli, että työnantajan tulisi luottaa, että he toimivat aina molempien asiakasryhmiensä parhaaksi, vaikka eivät kaikista päätöksiensä perusteita voikaan ääneen puhua. Työnantajalla ei esimerkiksi ole oikeutta terveystietoihin, vaikka työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus on heillä. Tämä tutkimus ei anna aihetta epäillä työterveyshuoltoa epäeettisestä toiminnasta, mikä vahvistaa aikaisempia tuloksia, joiden mukaan työterveyshuolto koetaan luotettavaksi yhteistyökumppaniksi (11,13).

Jatkossa olisi tärkeää selvittää, toimivatko osapuolet esittämiensä arvojen mukaan. Etiikka tutkimusalana on haasteellinen ja edellyttää tarkoin harkittuja metodivalintoja niin, että sekä tulosten luotettavuus että tutkittavien eettiset oikeudet toteutuvat.

Lyhentänyt ja editoinut Iris Pasternack