Pääkirjoitus: Nuorten työelämään saatteleminen – miten luoda parhaat eväät?

Keskellä yhteiskunnan ja työelämän taloudellisia mullistuksia on syytä pysähtyä pohtimaan erittäin tärkeitä asioita - nuorten asioita. Tämä numero oli toimituksen haaveena jo kauan. Yllätyimme, miten hieno ja monipuolinen kokonaisuus upeiden kirjoittajien artikkeleita saatiin kokoon. Myös nuorten omia ajatuksia on näkyvillä. Päätimmekin lähettää lehteä myös erilaisille nuorten kanssa työskenteleville tahoille.

Pohja nuoren asioiden sujumiseen luodaan lapsuudessa. Kasvaminen muita ihmisiä ja omaa itseä arvostavaksi, myös ympäristöstään välittäväksi yksilöksi on aivan olennaista. Miten kasvatamme ja kohtelemme lapsia ja nuoria, miten annamme heille omaa aikaamme ja asetamme rajoja? Aikuisten suhtautumistapa oman lähipiirin ulkopuolisiin ihmisiin sekä välittäminen myös vieraiden maiden ja kulttuurien asioista heijastuu nuoreen. Ihmisyyden kunnioittamista ja luottamuksen vaalimista korostaa kirjoituksissaan professori, filosofi Pekka Himanen, joka lukeutuu maailman vaikutusvaltaisimpien ajattelijoiden joukkoon. –Kouluväkivallan ehkäisyyn voidaan panostaa estämällä kiusaamiselle otollista ilmapiiriä. Tähän liittyviä asioita on hiljattain käsitelty opetusministeriön ja HS:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä texasilaisen psykiatrian professori Stuart W. Twemlowin johdolla. Professori Twemlowin mukaan kouluampujat ovat usein kiusattuja tai tuntevat itsensä hylätyiksi.

Työterveyslääkäreinä olemme tottuneet hyödyntämään ennaltaehkäisyn näkökulmia. Professori Matti Rimpelä ravistelee lehtemme artikkelissa luutuneita ajatusmalleja ja tulosta tuottamattomia pyhäpuheita. Hän rinnastaa kouluhyvinvointia turvaavia rakenteita työhyvinvoinnin rakenteisiin ja päätyy ehdotuksiin, jotka hän on johtanut aikuisten työpaikkojen työsuojelusta ja työterveyshuollosta. Hän näkee monien muiden ohella paljon huolta kouluterveydenhuollon resurssien turvaamisesta ja ehdottaa lasten ja nuorten "työpaikkojen" hyvinvointiammattilaisille järjestettäväksi työterveyshuoltoa vastaava valtakunnallinen jatko- ja täydennyskoulutusohjelma. Ylilääkäri Kristiina Kunttu esittelee artikkelissaan opiskelukykymallin, joka on laadittu hyödyntäen työkykymallia ja sisältää opiskelijan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeät asiat. Professori Mauri Marttunen painottaa artikkelissaan varhaisen ja nopean puuttumisen olevan keskeistä nuoren auttamisessa, kun ongelmia on ilmennyt.

Yhteiskunnallinen päätöksenteko on merkittävä tekijä nuorten hyvinvoinnin kannalta. Päättäjämme ovat yhä koulutetumpia, mutta onnistuvatko he tekemään viisaampia päätöksiä? Päätöksenteon sirpaleisuus ja kokonaisuuksien hallinnan puutteellisuus sekä laajalti tarjolla olevan pätevän tutkimustiedon usein heikko vieminen käytäntöjen tasolle heikentävät hyvienkin toimien vaikuttavuutta. Osaammeko myös ottaa nuoria riittävästi mukaan päätöksentekoon heidän omissa asioissaan?

Heli Vaarasen haastattelema 19-vuotias Peke löytää osuvat sanat kuvailemaan hyvän työpaikan ominaisuuksia: "Unelmatyö...hyvät työajat, viikonloput vapaata ja työkavereita lähellä... tehtäis työtä eikä puhuttaisi pahaa.. saisin vapaat kädet antaa ideoita ja kehittää työtä.. saisin rakentavaa kritiikkiä..." Ja Y-sukupolvi Erika Sauerin artikkelissa: Esimiehen kyky inspiroida ja innostaa nousee välittämisen rinnalle tärkeimmäksi tehtäväksi Y-sukupolvea johdettaessa. Tässäpä meille työelämän konkareillekin ajateltavaa.

Keväisin terveisin