Puheenjohtajalta: Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö
Työterveyshuollon toiminnan painotuksista on käyty keskustelua erityisen paljon Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen julkaisemisen jälkeen. Kertomuksessa on nähty, että työterveyshuolto ei ole kehittynyt työterveyshuoltolain tavoitteen mukaisesti riittävästi ennaltaehkäisevään suuntaan.
En pohdi tässä yhteydessä sitä, miten relevantisti ne tilastot ja haastattelut, joiden pohjalta johtopäätökset on tehty, kuvailevat työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toiminnan sisältöä, eikä vain toimintalukuja. Sen sijaan haluan, että yhdessä varmistamme, että ne hyvät työterveyshuollon sairaanhoitokäytännöt, jotka tukevat ennaltaehkäisyä ja työntekijöiden työ- ja toimintakykyä, tehdään näkyviksi ja vallitseviksi. Parhaimmillaan hyvä työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito on oiva työväline ennaltaehkäisevän toiminnan rinnalla työntekijän työ- ja toimintakyvyn tukemisessa.
Meidän tulee osoittaa, miten sairaanhoidoksi kirjattavat tapahtumat liittyvät preventioon, ja miten sairaanhoidon kautta syntyvä tieto henkilöstön terveysriskeistä hyödynnetään ennaltaehkäisevässä työssä. Tähän sisältyy myös sen kuvaaminen, miten moniammatillisesti toimitaan, jotta sairaanhoito ja ennaltaehkäisy tukevat toinen toisiaan.
Preventiivisen sairaanhoidon sisältö kuntoon
Meidän tulee järjestelmällisesti sisällyttää sairaanhoitoon toimintakyvyn arviointia ja suunnitelma toiminta- ja työkyvyn tukemiseksi aina, kun se on ajankohtaista.
Työterveyshuollon sairaanhoidon tulee sisältää työterveyttä edistäviä toimenpiteitä siten, että ne huomioivat työtekijän terveydentilan ja työn lisäksi myös muut sosioekonomiset tekijät.
Mm. masennuksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, alkoholin terveyshaittojen, lihavuuden terveysvaarojen ja unettomuuden ehkäisyn tulee sisältyä viisaalla tavalla sairaanhoitoon. Työperäisten sairauksien tunnistamisen tulee olla tehokasta. Hoitosuositusten hyödyntäminen tulee toteuttaa järkevästi.
Yhteistyömallit yrityksen tai organisaation kanssa kuntoon
Toimintamme kautta syntyvästä terveystiedosta saamme käsityksen työntekijöiden terveyttä ja työkykyä uhkaavista tai tukevista seikoista. Tehtävämme on analysoida syntyvä tieto ja keskustella suunnitellusti työnantajan kanssa havainnoistamme ja tarvittaessa esittää näkemyksiä toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Työkyvyn tukimallit tulee sisällyttää yhteistyömalleihin yrityksen kanssa.
Dokumentointi ja seuranta kuntoon
Työterveyshuollon järjestelmät mahdollistavat ainakin osittain tehokkaamman tavan kirjata toimintaa. Sairaanhoitokäyntien preventiiviset toimenpiteet ja suositukset voidaan luokitella ja kirjata paremmin preventiivisten näkökulmien esiin tuomiseksi. Toiminnan arviointi ja seuranta mahdollistuvat samalla, kun preventiivinen ote vahvistuu. Sairaanhoitokäynti voi johtaa työterveyshuoltolain 12 pykälän mukaiseen terveystarkastuskäyntiin. Näitä tehdään toimintasuunnitelman mukaisesti silloin, kun on tarpeellista selvittää työ- ja toimintakykyä tarkemmin sekä tehdä sen tukemiseksi toimenpiteitä. Atk-ohjelmiemme kehittäminen vaatii paljon panoksia, jotta seuranta ja raportointi saadaan notkeammaksi.
Laadun seuranta ja kehittäminen on jo työterveyshuollon tapa
Laadun seurantajärjestelmät osoittavat toimintatapamme. Työterveyshuollon toiminnan arviointi edellyttää prosessiemme tunnistamista, rakentamista ja arviointia.
Paljon on kunnossa! Työterveyshuollossa voimme olla ylpeitä siitä, että olemme terveydenhuollon kentällä edelläkävijöitä paitsi toimintamallien systematisoinnin myös henkilöstön koulutuksen suhteen. Alamme erikoislääkärikoulutuksessa eletään jo vaihetta, jossa ollaan pilotoimassa erikoislääkärikoulutuksen kouluttajien koulutusta.
Pää pystyyn ja vauhtia toiminnan tehostamiseen! Määritelkäämme Hyvä työterveyshuollon sairaanhoitokäytäntö.
Kevätterveisin