Perusteettomat pätkätyöt hoitoalan nuorten riesana
Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet kiusaavat edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviä nuoria. Ongelma jatkuu sitkeänä työvoimapulasta huolimatta. Tehy käynnisti vuonna 2007 tehokampanjan perusteettomien määräaikaisuuksien kitkemiseksi alalta. Työtä jatketaan edelleen, vaikka tilanne onkin viime vuosina jonkin verran parantunut. Osa työnantajista on huomannut oma-aloitteisestikin sen tosiasian, että määräaikaisten vähentäminen lisää työpaikan vetovoimaisuutta ja säästää resursseja. Koska ala on erittäin naisvaltainen, on kyseessä myös vakava yhteiskunnallinen ongelma.
Määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä ja niiden perusteiden laillisuus on ongelma erityisesti naisvaltaisella terveys- ja sosiaalialalla. Tehyläisistä hoitoalan ammattilaisista noin neljännes on vakiintuneesti työskennellyt määräaikaisessa pätkätyösuhteessa. Määräaikaisuudet yleistyivät 1990-luvun laman yhteydessä ja jäivät sen jälkeen pysyväksi ilmiöksi suomalaisilla työmarkkinoilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoissa pitkät, useita vuosia jatkuneet työsuhteiden ketjutukset ovat arkipäivää. Työnantajat perustelevat määräaikaisten suurta määrää alan naisvaltaisuudella ja mm. perhevapaista aiheutuvilla runsailla poissaoloilla. Perustelu ontuu, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa työvoiman tarve on usein pysyvä. Pysyvä tarve voidaan selvittää laskemalla useamman vuoden ajalta perhevapaiden, sairauspoissaolojen ja vuosilomien vaikutus työvoiman tarpeeseen.
Tehovalvonnalla ongelman kimppuun
On selvää, että kunnat tarvitsevat lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi myös sijaisia ja määräaikaisia työsuhteita. Tehy ei kuitenkaan hyväksy mittavien, pysyvää tarvetta paikkaavien työvoimapuskureiden ylläpitämistä. Tehy käynnistikin sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla vuonna 2007 Työsuhteiden terveystarkastus -tehokampanjan perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden kitkemiseksi. Kampanjaa on jatkettu vuoteen 2009 saakka. Tulokset ovat rohkaisevia, sillä tehovalvonnan ansiosta määräaikaisten määrä on jonkin verran vähentynyt.Tehyläiset luottamusmiehet ovat kampanjan aikana peranneet työpaikkatasolla kollektiivisesti määräaikaisten työsuhteiden perusteita ja niiden asianmukaisuutta. Luottamusmiesten toimesta tapahtunut selvitystyö ei ole nostanut yksittäisiä tehyläisiä silmätikuiksi. Yksittäiselle työntekijälle määräaikaisen sopimuksen perusteen kyseenalaistaminen on edelleen vaikeaa: moni pelkää, että asian esille nostaminen vaarantaa työsuhteen jatkon. Tehy on kampanjan aikana kehottanut jäseniään olemaan tarkkana määräaikaisuuksien perusteiden kanssa ja rohkaissut heitä kyseenalaistamaan epäselvät tilanteet.
Työpaikoilla tapahtuneen selvitystyön perusteella määräaikaisongelma on nostettu aikaisempaa rohkeammin tapetille. Monin paikoin on saatu aikaan mittaviakin vakinaistamisia. Väärinkäytöksiin on puututtu ja niitä on riitautettu. Oikeuteen asti on päätynyt lukuisia tapauksia, vaikka useimmat onkin saatu sovituksi. Yhtenä Tehyn tavoitteena on ollut myös testata lainsäädännön toimivuutta: laki edellyttää vakinaistamista, mikäli henkilö paikkaa pysyvää työvoiman tarvetta. Lakia ei Tehyn näkemyksen mukaan riittävästi noudateta kunta-alan työpaikoilla.
Pitkä ketjutus on kyseenalaistettava
Tuorein oikeustapaus saatiin tammikuussa 2009, kun tehyläinen leikkaussalin instrumenttihoitajana työskennellyt nainen voitti kiistan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää vastaan. Hoitaja oli työskennellyt elokuusta 1997 vuoden 2003 loppuun asti yhteensä 17 viransijaisuudessa. Tämän jälkeen hän jatkoi määräaikaisessa työsuhteessa syyskuuhun 2006 saakka, jonka jälkeen työsuhdetta ei enää jatkettu. Hovioikeus katsoi, että työnantajan työvoiman tarve oli pysyvä ja määräaikaisuudet olivat olleet perusteettomia.
Tässä tapauksessa tehyläinen hoitaja oli työskennellyt määräaikaisessa palvelussuhteessa yhtäjaksoisesti yli yhdeksän vuoden ajan! Tapaus oli siten erityisen räikeä esimerkki määräaikaisten työsuhteiden väärinkäytöstä kunta-alalla. Tehy rohkaisee jäseniään aina kyseenalaistamaan useamman vuoden kestäneen ketjutuksen. Valitettavan yleistä on myös määräaikaisuuden uusimatta jättäminen, kun työntekijä tulee raskaaksi. Kyseessä lienee yksi Suomen yleisimmistä tasa-arvo-ongelmista. Tällaisiin tapauksiin on puututtava tiukasti.
Hyviäkin esimerkkejä löytyy
Onneksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on näkyvissä myös myönteisiä esimerkkejä määräaikaisuuksien käytössä. Monet työnantajat ovat laajentaneet vakituisiin työsuhteisiin palkattavan varahenkilöstön määrää. Ongelmana on monilla työpaikoilla kuitenkin se, että varahenkilöt paikkaavat pitkiä sijaisuuksia eikä heitä riitä äkillisiin tilanteisiin. Monilla alan työpaikoilla osastonhoitajat pyörittävät melkoista rumbaa, kun iso osa heidän ajastaan kuluu sijaisten haalimiseen. Määräaikaisten suurella määrällä ja vaihtuvuudella on kielteisiä vaikutuksia myös työyhteisöjen toimintaan.
Parhaiten Tehyn tietojen mukaan määräaikaisasiansa on hoitanut Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri. Sen palveluksessa olevasta koulutetusta hoitohenkilöstöstä vain reilu 10 prosenttia työskentelee määräaikaisella sopimuksella. Luku on noin puolet maan keskiarvosta. Murheenkryyninä taas voi mainita yksityisen sosiaalipalvelualan, jossa hoitohenkilöstöstä reilusti yli neljännes työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa.
Pula vetovoimaisista työpaikoista
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on pulaa koulutetusta hoitohenkilöstöstä. Suurin pula on kuitenkin vetovoimaisista työpaikoista. Erityinen haaste on pitää kiinni alalle tulevista koulutetuista nuorista. Kun pätkätyöhön yhdistetään työn vaativuuteen nähden alhainen palkkaus, usein raskaat työolot sekä epäsäännölliset työajat, ei ole mikään ihme, että alan houkuttelevuudessa on ongelmia. Alle 35-vuotiaista tehyläisistä lähes puolet työskentelee määräaikaisena. Vakituisen työn tarjoaminen nuorille pätkätyön sijaan olisi helppo ja kustannustehokas tapa lisätä hoitotyön vetovoimaisuutta.
OTK
Johtaja, edunvalvontayksikkö
Tehy ry
minna.helle@tehy.fi