Näkökulmia lihavuuden hallintaan
Ihmiset tietävät, että pitäisi liikkua enemmän ja painokin noussut, mutta osa ihmisistä ei vain jaksa tai viitsi tehdä asialle mitään. Painonhallinnasta ja elämäntavoista on joka naistenlehdessä ja ohjelmassa: aihe on pahasti banalisoitunut. Professori Aila Rissanen, HYKSin lihavuustutkimusyksikön johtaja sanoo, että lääkärin epäkiitollinen tehtävä on palauttaa usko elämäntapamuutosten tärkeyteen. Yksi keino on käyttää erilaista kieltä kuin media ja puhua lihavuuden sijaan metabolisesta oireyhtymästä ja diabetesriskistä.
Toimintakyky ja työkyky ovat unohdettuja lihavuuden hoidon tehon mittareita. Väsyminen, keskittymiskyvyn huononeminen ja esimerkiksi auto-onnettomuuksien kasvanut riski liittyvät lihavuuteen, osittain ilmeisesti heikentyneen unen laadun ja uniapnean välityksellä. Nuorille innokkaille asiantuntijoille voi korostaa sitä, että painonhallinta kohentaa älyllistä vireyttä ja luovuutta ja että se on satsaus tulevaisuuteen.
Olemme menettäneet ainakin yhden sukupolven lihavuudelle ja diabetekselle. Kyseessä on tämä lasten ja nuorten sukupolvi, joka nyt kasvaa. Kerran syntynyttä lihavuutta on tavattoman vaikeaa korjata.
Riskivyöhykkeessä ovat myös työikäiset. Jos lapsuudesta ja nuoruudesta olisikin päässyt ohi ilman merkittävää liikapainoa, niin varhaisten työvuosien aikana on toinen paikka, jolloin elintavat muotoutuvat. Se on yleensä tiukkaa aikaa, perheen perustamista ja talon hankintaa. Toiset havahtuvat kaiken kiireen keskeltä, että ikää on jo 40 tai 50 vuotta ja että he ovat jo lihavia. Toki silloinkaan ei ole myöhäistä tarttua elämäntapoihin ja aloittaa laihduttamista, mutta aiemmin se olisi ollut niin paljon helpompaa.
Painonhallinta voisi olla nimenomaan työterveyshuollon yksi tärkeimmistä tehtävistä. Aila Rissanen peräänkuuluttaa systemaattista diabeteksen riskien tunnistamista ja seurantaa. Se olisi halpa interventio, joka on varsin vaikuttava.
Terveydenhuollossa jaettava informaatio on yleensä asiantuntevaa ja joskus jopa liian kriittistä. Asiallisetkin ohjeet saatetaan leimata banaaliksi kyökkitieteeksi, joka kuuluu lähinnä naistenlehtiin eikä lääkärin vastaanotolle. Lääkärin tuleekin ehkä enimmäkseen puhua diabetesriskistä ja metabolisesta syndroomasta erottuakseen muusta lihavuusdiskurssista, vaikka sisältö olisi samaa elintapamuutosasiaa.
Diabeteksen riskipistelaskuri on hyvä työkalu, sillä se tekee riskin henkilökohtaiseksi. Pari minuuttia kestävä mini-interventio, riskipistelaskuri ja kysymys "oletko tullut ajatelleeksi?", voivat johtaa oivallukseen, että "oikeastaan minun pitäisi…".
Oivallus ei kuitenkaan yleensä yksin riitä muuttamaan elintapoja, vaan siitä täytyy edetä realistisen, henkilökohtaisen ja riittävän yksityiskohtaisen suunnitelman tekoon. Asiat herkästi tyssäävät, jos ohjeena on yleisluontoisesti "lisää liikuntaa", tai jos lähdetään tekemään jotain epärealistisen ponnekasta. Pieniin elämäntapamuutoksiin on helpompi sitoutua ja seurannasta sopiminen estää asian unohtumisen. Askelmittarit ja suoritusten systemaattinen kirjaaminen auttavat joitakin. Uusia interaktiivisia sähköisiä palveluita voisi luoda painonhallinnan ja liikunnan määrän seurantaan. Sovitut tavoitteet ja seurannan aikataulutus täytyy kirjata myös potilaskertomukseen.
Lääkäreiden aika on kortilla, myös työterveyshuollossa. Lääkärin panoksen lihavuuden ehkäisyn hoitoketjussa ei tarvitse olla iso, kunhan hoitoketjusta ja työnjaosta on yhdessä selvästi sovittu. Motivoijan ja kouluttajan roolissa lääkäri voisi keskittyä suunnitelman tekoon yksittäisille potilaille ja kokonaisille työpaikoille. Kun tieto tulee lääkäriltä, niin painonhallinnasta tulee hömpötyksen sijasta taas painavaa asiaa. Suunnitelmallisuus mahdollistaa myös Kelan tuen kustannusten korvaamiseen.
Pieni on kaunista
Aila Rissanen toi esille käsitteen non-excercise activity (NEAT). Se on sitä pientä liikuskelua, asennon vaihtamista istuessa, pystyyn nousuja, toistuvia pieniä kävelypätkiä pitkin päivää: liikuntaa joka ei aiheuta hikoamista, mutta voi muodostaa huomattavan osan energiankulutuksesta. Se myös ilmeisesti edistää aivojen toimintaa. Toimistotyöläistä voisi motivoida se, että viisaampi ratkaisu tai parempi idea voi syntyä sen jälkeen kun hetkeksi suoristaa itsensä koneensa ääressä, liikuttelee jäseniään ja hengittää pari kertaa syvään. Aktiivinen elämäntapa ei siis tarkoita sitä että liittyy sählyseuraan. Yhtä tehokasta painonhallinnan ja vireyden kannalta voi olla pienen perusaktiviteetin lisääminen jokapäiväisiin arjen rutiineihin. Lisäksi kannattaa ajatella huoneilman lämpötilan alentamista: viileässä kehon perusenergiankulutus kasvaa. Ilmaston lämpenemistäkin pidetään yhtenä lihavuusepidemian syistä.
Myös kylmäaltistuksen mahdollisuuksia tutkitaan painonhallinnassa. Ruskeaa rasvaa esiintyy kylmässä elävillä nisäkkäillä ja ihmisilläkin jonkun verran, vastasyntyneillä enemmän. Ruskea rasva on tehokas lämmöntuottaja eli sen kautta saadaan kaloreita poltettua tehokkaasti. Nyt tutkitaan, voidaanko ihmisten ruskean rasvan määrää lisätä altistamalla heitä kylmälle.
Lääkkeitä pitäisi antaa aikaisemmin
Metformiini on hyvä diabeteslääke, ja se voi myös laihduttaa muutaman kilon, jolloin liikkuminen helpottuu ja siitä on hyvä jatkaa. Metformiinin aloitusta voisi muutenkin aikaistaa liikapainoisille korkean riskin potilaille Aila Rissasen mukaan. Hän on mukana eurooppalaisessa diabeteksen ehkäisyn suositustyöryhmässä, joka tulee esittämään, että metformiini voitaisiin aloittaa jo prediabeetikoille ennen varsinaisen diabeteksen puhkeamista.
Laihdutuslääkkeillä on synkkä historia eikä niiden tulevaisuuskaan näytä yksiselitteisen valoisalta. Rasvojen imeytymisen ehkäisyyn ja aivoissa tapahtuvaan ruokahalun säätelyyn perustuvat lääkeryhmät ovat vaikeuksissa haittavaikutustensa ja suhteellisen vaatimattoman tehonsa vuoksi. Meneillään on intensiivinen uusien lääkevaihtoehtojen metsästys. Juuri nyt tutkitaan kiivaasti energiatasapainoon kahdella eri mekanismilla vaikuttavien aineiden yhdistelmiä.
Diabeteslääkerintamallakin on tullut takapakkia eräiden glitatsonien eli insuliiniherkistäjien törmättyä vaikeuksiin. Laajavaikutteisina aineina niihinkin liittyy haittoja, mahdollisesti jopa sydän- ja verisuonikuolleisuuden lisääntymistä.
Tulossa on pari hyvin lupaavaa uutta lääkeryhmää, joilla voi lykätä tai jopa ehkäistä diabeteksen puhkeamista. Glinidit ja gliptiinit on nostettu diabeteksen Käypä hoito-suosituksen päivityksessä heti metformiinin jälkeen. Gliptiinit (markkinoilla toistaiseksi vain Exenatide) pidentävät suolistosta erittyvän kylläisyyttä ja insuliinin eritystä edistävän peptidin, GLP-1:n (Glucagon like peptide) vaikutusaikaa. Gliptiinit vaikuttavat myös painoon ja ainakin yhtä ryhmän lääkettä tutkitaan myös lihavuuden hoidossa. Alustavat tulokset ovat lupaavia.
Lihavuusleikkauksista
Osaa lihavista ihmisistä ei voi auttaa muuten kuin leikkaamalla. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin se, että ennen ja jälkeen leikkauksen rakennetaan laadukkaat hoitoketjut. Leikkaukset onnistuvat paremmin, jos edeltävästi on laihdutettu ja ruokailutapoja korjattu. Leikkauksen jälkeen syntyy herkästi puutostiloja, joiden hoitoon täytyy panostaa. Konservatiivinen hoito parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua saman tien, leikkaus postoperatiivisten ongelmien takia vasta myöhemmin. Leikkauksia tullaan kuitenkin tarvitsemaan jatkossa enemmän.
Laihdutusbisnes
Aila Rissasta hirvittää mainosten villi katteettomien lupausten verkko ja se, että ihmiset pahentavat ongelmiaan noudattamalla käsittämättömiä ruokavalioita. Pahimmillaan ne johtavat sisäsyntyiseen kannibalismiin, hän sanoo. Monet laihdutusaineet sisältävät sympaattista hermostoa stimuloivia aineita, joiden lääkekäyttö on kilpistynyt haittojen vuoksi ja siksi, että ne luultavasti vievät enemmän lihasta ja luuta kuin rasvaa. Todistajia ihmedieettien ja -pillereiden tehon puolesta löytyy aina. -Kansan karttuisa käsi on tuottanut rikkaasti erilaisia syömiseen ja suolistoon liittyviä syndroomia ja ilmiöitä, alkaen hiivasyndroomasta ja päättyen alakarppaukseen, sanoo Rissanen. Aihe herättää intohimoja ja jopa aggressiivisuutta. Tutkimustietoon nojautuvan informaation levittäjille esitetään rajujakin toivotuksia erilaisilla nettisivuilla. Mukana on myös (piilo)kaupallisia intressejä.