Työskentely sairauslomalla – oikeudellisia kysymyksiä

Työkyvyttömyys ja sairausajan palkka

Työntekijä on oikeutettu sairauslomaan ollessaan työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaisesti sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä. Sairausvakuutuslain 8 luvun 4 §:n mukaan sairauspäivärahaan oikeuttavan työkyvyttömyyden tulee koskea paitsi työntekijän tavallista työtä, myös työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Tarkastelukulma on tässä yhteydessä työoikeudellinen eikä työ- ja vakuutusoikeudellisen työkyvyttömyyskäsitteen eroa tarkemmin käsitellä.

Työsopimuslain mukaan työntekijä on oikeutettu saamaan palkkansa sairastumista seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Useimmissa työehtosopimuksissa on työnantajan palkanmaksuvelvollisuutta tästä tuntuvasti laajennettu. Sairastuneen työntekijän velvollisuutena on pyydettäessä antaa työnantajalle luotettava selvitys poissaolostaan. Useimmin tämän selvityksen antaa lääkäri A-todistuksella, jossa todetaan mm. työkyvyttömyysaika ja diagnoosi. Muuta selvitystä työntekijän työkyvystä tai sairaudesta työnantaja ei useinkaan saa.

Osasairauspäivärahaan oikeuttava työ ja kuntouttava työkokeilu

Vuodesta 2007 alkaen osittain työkykyisen työntekijän työhön paluun tukemiseksi on ollut mahdollista saada osasairauspäivärahaa. Tällöin työntekijä oman suostumuksensa nojalla työskentelee määrätyn ajan osa-aikaisesti. Tarkemmat edellytykset on kirjattu sairausvakuutuslain 8 luvun 11 ja 12 §:ään sekä työsopimuslain 2 luvun 1 a §:ään. Merkittävää on, että osasairauspäivärahan edellytyksenä on aina työolosuhteisiin perehtyneen lääkärin arvio työntekijän työkyvystä. Arvio annetaan Kelan ohjeiden mukaan B-lausunnolla.

Työkyvyttömyysvaarassa olevan työntekijän työhön paluuta voidaan tukea myös työeläkevaroin toteutettavalla työkokeilulla. Työkokeilujen suunnittelussa on mukana työterveyslääkäri, joka harkitsee työkyvyn riittävyyttä. Vakuutusyhtiö edellyttää B-todistuksen toimittamista osana päätöksentekoprosessia

Työkokeiluihin ja osasairauspäivärahajärjestelyihin liittyy kiinteästi työterveyshuollon toteuttama työssä selviämisen tuki ja seuranta. Tällä tavalla myös varmistetaan, ettei työskentelystä aiheudu vaaraa työntekijälle tai hänen työtovereilleen.

Korvaava työ

Muissa tapauksissa työn tekemisestä sairauslomasta ja työsopimuslain mukaisesta työkyvyttömyydestä huolimatta ei lainsäädännössä ole määräyksiä. Työn tekemiseen ei siten ole asetettu ehdottomia esteitä. Toisaalta, kun työhön velvoittavia säännöksiä ei ole, ei työntekijän yksipuolinen velvoittaminen työhön ole mahdollista. Lähtökohdaksi on siten asetettava, että työnteon tulee perustua osapuolien yhteiseen näkemykseen, kuten myös edellä käsitellyissä tapauksissa. Viimekädessä asia jää työsuhteen osapuolien välillä ratkaistavaksi.

Joihinkin työehtosopimuksiin on kuitenkin alettu ottamaan määräyksiä jo aikaisemmin paikallisesti tai työpaikkakohtaisesti sovitusta ns. korvaavasta työstä. Korvaavalla työllä tarkoitetaan yleensä jotain muuta kuin työntekijän työsopimuksen mukaista työtä, johon työkyvyttömyys on alkujaan todettu. Esimerkiksi rakennustyön sijasta työntekijä saattaa olla kykenevä suorittamaan suunnittelu- tai toimistotöitä taikka osallistumaan koulutukseen. Myös kevennetty tai osapäiväinen oma työ voi tulla kyseeseen.

Esimerkiksi teknologia-alan (metallialan) työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan korvaavan työn teettäminen on mahdollista, mikäli työpaikalla on sovittu asiaa koskevista periaatteista ja menettelytavoista yhteistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työpaikan työsuojeluorganisaation tai henkilöstön kanssa. Työn teettämisen pitää perustua työterveyslääkärin kannanottoon.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedonkulun työnantajan ja työterveyshuollon välillä on perustuttava muuhunkin kuin pelkän A-todistuksen kirjoittaminen. Lääkärin on myös tunnettava melko tarkasti suunnitellun korvaavan työn sisältö voidakseen muodostaa kannanottonsa.

Siitä, missä muodossa lääkärin kannanotto esitetään, ei ole yksiselitteistä määräystä. Teknologia-alan työehtosopimuksessa (20 §) edellytetään, että työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta perustuu "lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon". Myös todetaan, että päätöksen tulee perustua "konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa".

Näyttö- ja oikeusturvakysymysten turvaamiseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muodossa, mutta ei välttämättä B- tai A-todistuksella. Ainakin joissain tapauksissa kannanotto voinee olla samankaltainen, kuin työterveyshuoltolain 18 §:ssä tarkoitettu kirjallinen lausunto "terveystarkastusten johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista".

On kuitenkin tärkeää huomata, että vastaavanlaista oikeutta lausunnon luovuttamiseen työnantajalle työntekijän suostumuksesta riippumatta ei ole. Tällaista oikeutta ei voitaisi synnyttääkään työehtosopimuksella, siis työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella. Myös työsopimuksin, siis työnantajan ja työntekijän välisin sopimuksin, tällaisesta oikeudesta sopiminen olisi kyseenalaista. Kysymys on perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan rajoittamisesta, ja tämän vuoksi tulee yleisen rajoituksen perustua aina lakiin. Työsopimuksessa annettu erityinen suostumus olisi vähintäänkin vapaasti peruutettavissa.

Muu työskenteleminen sairausloman aikana ja työturvallisuus

Toisinaan esiintyy tarvetta ja molemminpuolista halua siihen, että työntekijän työpanosta voitaisiin käyttää sairauslomankin aikana ilman, että kysymyksessä olisi mikään edellä mainituista tapauksista. Kysymys saattaa työnantajan kannalta olla esimerkiksi sijaisen perehdyttämisestä tai tietyn työn loppuunsaattamisesta. Työntekijällä saattaa olla halu aikaistaa työhön paluutaan esimerkiksi palkallisen sairausloman loppumisen vuoksi tai vain sen takia, että hän tuntee vointinsa parantuneen. Tällaisen työn teettäminen ei siis voi tulla kyseeseen vastoin työntekijän suostumusta. Suostumus yksin ei kuitenkaan aina riitä.

Merkittävä rajoitus teettää sairaaksi kirjoitetulla työntekijällä työtä liittyy työnantajan työturvallisuusvelvoitteisiin. Työnantajan tulee työturvallisuuslain 2 luvun 8 §:n nojalla varmistaa, että työnteosta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle ja että työ ei aiheuta tapaturmariskiä.

Lääketieteellisiä syitä todeta työntekijä työkyvyttömäksi ovat esimerkiksi se, että sairauden hoito vaikeutuisi, sairaus pahenisi tai että työskentelystä aiheutuisi kasvanut tapaturmariski. Myös muille työntekijöille tai esimerkiksi asiakkaille aiheutuva tartuntariski voi olla lääketieteellinen syy todeta työntekijä työkyvyttömäksi. Useimmiten A-todistuksesta ei kuitenkaan selviä diagnoosin lisäksi tarkempia tietoja sairausloman tarpeellisuuden perusteista.

Työnantajan voi siten olla vaikeaa tai mahdotonta arvioida työnteon turvallisuuden edellytyksiä käytössään olevan selvityksen perusteella. Työntekijä voi täydentää selvitystä itse antamillaan tiedoilla voinnistaan ja sairautensa laadusta. Tietosuojamääräykset eivät estä tällaisten tietojen vastaanottamista, kun työntekijä itse antaa tiedot työkykynsä arvioimista varten esimiehelle, jonka tehtäviin kyseisten asioiden käsittely kuuluu. Olisi kuitenkin suositeltavaa, että ellei työntekijä voi käydä uudelleen lääkärin vastaanotolla esimies kuitenkin olisi työntekijän suostumuksella yhteydessä työterveyslääkäriin työnteon edellytyksistä.

Mikäli työterveyttä ja -turvallisuutta ei vaaranneta, ei ole estettä sille, että työnteko sallitaan. Työntekijä keskeyttää tällöin sairauslomansa osittain tai kokonaan. Salliessaan työnteon sairausloman aikana työnantaja kantaa kuitenkin riskin mahdollisesta työturvallisuusvelvoitteidensa laiminlyönnistä aiheutuvien vahinkojen syntymisestä. Työnantaja tuleekin tarkoin harkita tilannetta ja asian ratkaisemiseksi tarpeellisia selvityksiä.

Tapaturmavakuutus

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen voimassaolo on sidottu työsuhteeseen ja palkan maksamiseen työnteon ajalta. Kun työntekijä työskentelee sairauslomansa aikana, on sopimuksen mukainen palkka aina maksettava. Tapaturmavakuutus on siten normaalisti voimassa.

Vain poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa vahingon syntymistä voitaisiin pitää tahallisena tai lähes tahallisena, voi korvauksen epääminen tulla kysymykseen. Oikeuskäytännössä on kuitenkin omaksuttu se linja, että käytännössä ainoastaan työntekijän päihtymys johtaa tapaturmavakuutuskorvauksen rajoittamiseen. Itsemurhaa ei kuitenkaan voida korvata työtapaturmana.

Päivärahat

Usein palkanmaksu tapahtuu suoraan lain tai työehtosopimuksen määräyksen perusteella palkallisen sairausloman puitteissa. Mikäli työssäolopäivältä olisi saatavissa myös kelan sairauspäiväraha tai muu sosiaalivakuutusetuus, ei työnantaja voi sitä hakea, koska päivärahan edellytykset eivät tällöin täyty. Vastaavasti, mikäli sairausloma ei ole enää palkallista tai päiväraha muusta syystä maksetaan suoraan työntekijälle, ei tämä ole oikeutettu päivärahan vastaanottamiseen päiviltä, joilta hän saa palkkaa.

Erityisjärjestelyt

Vain osin työkuntoisen työntekijän työssäolon mahdollistamiseen saattaa liittyä tarvetta erityisjärjestelyihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työajan sovittaminen ja työtehtävien rajoittaminen, tarvittavan avun tai apuneuvojen hankkiminen jne. Mikäli työntekijän sairaus aiheuttaa liikkumisongelmia voi työnantaja joutua kustantamaan kodin ja työpaikan välisen työmatkan esimerkiksi taksikuljetuksena. Verotuksessa kodin ja työpaikan välisiä matkoja pidetään kuitenkin elinkustannuksina. Veroviranomaiset saatavat tällöin katsoa tästä syntyvän verotettavaa etuutta, joka voi aiheuttaa työntekijälle veroseuraamuksia.