Työterveyslaitoksella vuosina 2006-2007 todettujen ammattiastmojen aiheuttajat

Ammattiastma käsitteenä

Ammattiastmalla tarkoitetaan astmaa, joka on pääasiallisesti syntynyt altistumisesta työympäristössä esiintyville biologisille tai kemiallisille altisteille. Ammattiastman taudinmäärityksessä pyritään riittävällä todennäköisyydellä osoittamaan taudin ja altisteen välinen syy-yhteys. Suurin osa Suomessa diagnosoiduista ammattiastmoista on syntynyt herkistymisen pohjalta. Lisäksi vuosittain todetaan joitakin äkillisen ärsytyksen aiheuttamia ammattiastmoja (RADS=reactive airways dysfunction syndrome), jolloin voimakas, tavallisesti tapaturmainen altistuminen hengitysteille haitallisille aineille aiheuttaa hengitysepiteelin vaurioitumisen, minkä seurauksena syntyy astma.

Valtaosa ammattiastmoista aiheutuu kosteusvauriomikrobeista tai orgaanisista pölyistä kuten jauho-, eläin- ja jalopuiden pölyistä, varastopunkeista sekä entsyymeistä. Orgaaniset pölyt aiheuttavat välittömiä allergisia reaktioita ja ovat siten IgE-välitteisiä. Tällainen herkistyminen voidaan todeta ihopistokokeilla tai määrittämällä seerumista spesifejä IgE-luokan vasta-aineita. Tavallisimmat kemialliset aiheuttajat ovat isosyanaatit, metallien suolat ja orgaaniset happoanhydridit. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta kemikaalit eivät yleensä aiheuta IgE-välitteistä herkistymistä. Mekanismit ovat osin tuntemattomia ja reaktiot ovat usein viivästyneitä.

Työterveyslaitoksella vuosina 2006-2007 todetut ammattiastmat

Työterveyslaitoksella todettiin vuonna 2006 91 uutta ammattiastmaa, joista 67 oli orgaanisten tekijöiden aiheuttamia ja 18 kemikaalien aiheuttamaa. Lisäksi todettiin viisi RADS-tapausta. Vuonna 2007 todettiin 72 ammattiastmaa, joista 49 oli orgaanisten tekijöiden aiheuttamia, 21 kemikaalien aiheuttamaa ja yksi RADS-tapaus. Molempina vuosina todettiin lisäksi yksi ammattiastma, joka aiheutui pitkäaikaisesta altistumisesta hengitysteitä ärsyttäville tekijöille. Koska Työterveyslaitoksella todetaan valtaosa kemikaalien aiheuttamista ammattiastmoista, kun taas orgaanisten altisteiden aiheuttamista sairauksista suuri osa todetaan keuhkopoliklinikoilla, niin edellä esitetty jakauma ei edusta yleisesti Suomessa todettavia ammattiastmoja.

Orgaaniset aiheuttajat

Ammattiastmojen orgaaniset aiheuttajat ovat koottu taulukkoon 1. Kosteusvauriomikrobit olivat tavallisin aiheuttaja; vuonna 2006 todettiin 39 ja vuonna 2007 29 niiden aiheuttamaa ammattiastmaa. Seuraavaksi yleisin aiheuttaja oli jauho- tai viljapöly; tavanomaisten kotimaisten jauhopölyjen lisäksi todettiin yksi tattarijauhon aiheuttama ammattiastma. Eläinepiteelien aiheuttamista ammattiastmoista kuusi liittyi altistumiseen lehmälle, ja muut olivat sian, hevosen tai hiiren epiteelin aiheuttamia. Varastopunkkien aiheuttamia ammattiastmoja todettiin maanviljelijällä, sahatyöntekijällä ja puutyönopettajalla. Puupölyjen aiheuttamista ammattiastmoista kaksi aiheutui altistumisesta abatsille, joka on mm. saunanlauteiden valmistuksessa käytettävä puulaji. Poiketen useimmista puupölyistä abatsi aiheuttaa voimakasta IgE-välitteistä herkistymistä. Arabikumin aiheuttamia ammattiastmoja todettiin kolme eli tavanomaista enemmän. On hyvä muistaa, että makeisteollisuudessa mm. sitkeiden pastillien valmistuksessa jauheena käytettävä arabikumi on valmistettu akasia-kasvin maitiaisnesteestä ja on siten luonnonallergeeni. Kukkakauppatyöntekijällä todettiin muratin aiheuttama astma, mitä ei ole aiemmin kirjallisuudessa kuvattu. Surviaisen toukkia käytetään eläinkaupoissa eläinten ruokintaan ja myydään myös kalastukseen syöteiksi ja niille altistuminen aiheutti eläinkaupan työntekijälle herkistymisen ja ammattiastman. Luontaistuotteiden valmistuksessa altistutaan puolestaan useille luonnonallergeeneille, seuranta-aikana luontaistuotepakkaajalla todettiin cayennepippurin aiheuttama ammattiastma. Liha-luujauhon aiheuttama ammattiastma esiintyi liittyen rehunvalmistukseen.

Kemialliset aiheuttajat

Ammattiastmojen kemialliset aiheuttajat on esitetty taulukossa 2. Isosyanaattien aiheuttamia ammattiastmoja todettiin seuranta-aikana yhteensä seitsemän. Difenyylimetadiini-isosyanaatin (MDI) aiheuttamat astmat todettiin polyuretaanipohjaisia mattoja valmistavalla mattotyöntekijällä, veneiden laminoijalla ja rakennusmiehellä, joka käsitteli polyuretaania sisältäviä saumausvaahtoja, kittejä ja liimoja. Lisäksi ensiapupoliklinikan sairaanhoitajalla todettiin lasikuitukipsin työstämisen aiheuttama ammattiastma; pitoisuusmittauksilla todettiin lasikuitukipsin laiton ja erityisesti poiston yhteydessä merkitsevä altistuminen MDI:lle. Heksametyleenidi-isosyanaattien (HDI) aiheuttamat ammattiastmat todettiin ruiskumaalarilla, autonasentajalla ja kalusteovien pinnoittajalla, joka ruiskutti HDI:tä sisältävää liimaa ovien pinnoitteiden alle. Akrylaattien aiheuttamia astmoja todettiin myös seitsemällä työntekijällä. Metakrylaattien aiheuttamat astmat liittyivät kolmessa tapauksessa hammashoitotyössä käytettyihin muovipaikka-aineisiin ja yhdessä tapauksessa rakennekynsien hiontapölyyn, jolle rakennekynsien tekijä altistui. Syanoakrylaattialtistumiseen liittyvät astmat ilmenivät Loctite-liimaa käyttävällä automekaanikolla ja kytkijällä, joka kokosi ja juotti metsäkoneen osia. Happoanhydridien aiheuttamat ammattiastmat todettiin elektroniikkatyöntekijällä, suksisauvatehtaan muovityöntekijällä, hartsausta tekevällä sähkökoneasentajalla ja vaihetyöntekijällä. Kampaamokemikaalien aiheuttamat ammattiastmat aiheutuivat vaalennusjauheen tai permanenttiaineen käsittelystä.

Ärsytyksen aiheuttamat astmat

RADS-tapaukset liittyivät seuraaviin altistumistilanteisiin: kloorikaasulle paperitehtaassa, kuumennetun polyesterimaalin aineosille automaalaamossa, ammoniakille ja rikkivedylle kanalassa, typen oksideille öljynjalostamossa ja sammutetulle kalkille laivanlastauksessa. Pitkäaikaisen ärsytyksen aiheuttamat ammattiastmat todettiin sikala- ja vaneritehtaan tukkihautomon työntekijöillä.

Työterveyshuollon tehtävät ammattiastman ehkäisyssä ja toteamisessa

PEF-työpaikkaseuranta ja lähete erikoissairaanhoitoon

Kun epäillään astmaa ja potilas altistuu työssään mahdolliselle astmaa aiheuttavalle tekijälle, tulee PEF-työpaikkaseuranta ohjelmoida heti, koska myöhemmin tutkimuksen toteuttaminen voi olla mahdotonta esim. työpaikan tai työtehtävien muututtua. Tallentavan PEF-mittarin käyttöä suositellaan sen ollessa mahdollista, mutta myös ns. minimittari on käyttökelpoinen. Seurannassa puhalletaan PEF arvoja kahden tunnin välein työ- ja vapaapäivinä 2-3 viikon ajan. Käytetyt aineet, työtehtävät ja oireet kirjataan päiväkirjaan. Työterveyshoitajan tai -lääkärin tulee käyttää riittävästi aikaa seurannan ohjaamiseen ja potilaan motivointiin. Potilasohjeet ja seurannassa käytettävät lomakkeet suomeksi ja ruotsiksi löytyvät Työterveyslaitoksen sivuilta (http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Tyoterveyshuolto/Tyohon liittyvat sairaudet/pef.htm). Oikein toteutettuna taudin varhaisessa vaiheessa ilman astmalääkitystä tutkimuksen sensitiivisyys ammattiastman osoittamisesssa on keskimäärin 80 % ja spesifisyys noin 90 % verrattuna spesifiin altistuskokeeseen. Inhaloitavan kortikosteroidin käyttö laskee tutkimuksen herkkyyttä ammattiastman osoittamisessa.

Jatkotutkimukset erikoissairaanhoidossa ovat aiheelliset, jos PEF-työpaikkaseuranta vahvistaa ammattiastmaepäilyä. Tutkimuksia suositellaan myös taudinkuvan viitatessa ammattiastmaan, vaikka PEF-työpaikkaseuranta ei olisikaan tyypillinen ammattiastmalle. Mikäli ammattiastman aiheuttajaksi epäillään kemikaalia, suositellaan pääsääntöisesti lähettämistä Työterveyslaitokselle.

Erikoissairaanhoidon tutkimuksiin kuuluu astmadiagnoosin varmistaminen. Erotusdiagnostiikassa on huomioitava mm. muiden kuin työperäisten syiden aiheuttama astma ja keuhkoahtaumatauti. Herkistymistä työperäisille altisteille selvitetään ihopistokokeilla, joita tehdään sekä kaupallisilla uutteilla että tutkittavien työpaikalta tuoduilla aineilla. Spesifisiä IgE vasta-aineita voidaan määrittää seerumista. Tarvittaessa syy-yhteys osoitetaan spesifillä inhalaatioaltistustestillä.

Lopuksi

Valtaosa Työterveyslaitoksella vuosina 2006-2007 todetuista ammattiastmoista liittyi ennestään tunnettuihin altisteisiin ja ammatteihin. Rakennekynsien tekoon ja lasikuitukipsin käsittelyyn liittyvät astmat olivat tunnettujen kemiallisten altisteiden aiheuttamia, mutta liittyivät uudenlaisiin töihin. Orgaanisista aiheuttajista harvinaisia ammattiastman aiheuttajia olivat lihaluujauho, muratti ja surviaisen toukat. Ammattiastman varhaisella tunnistamisella ja diagnosoinnilla estetään sairauden paheneminen ja työntekijä voidaan sijoittaa nopeasti altisteettomaan työhön tai ohjata ammatilliseen kuntoutukseen. Vähentämällä altistumista ammattiastmaa aiheuttaville tekijöille voidaan ehkäistä ammattiastmojen syntymistä. Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja tiedonkulkua näiden yksiköiden välillä tulisi jatkossa tehostaa.