Terveyspolitiikka – Työterveyshuoltoko suomalaisen terveyspolitiikan turmelija?
Viime kuukausina on useamman kerran eri tiedotusvälineissä jopa pääkirjoitustasolla käsitelty terveyseroja, julkisen terveydenhuollon ongelmia ja työterveyshuollon luksustuotetta ja kalleutta, jota verovaroin tuetaan vain työssäkäyvien hyväksi. Terveyspalvelujen saatavuuseroissa on viitattu jopa OECD tutkimukseen työterveyshuollon toiminnasta, mutta valitettavasti sitäkin on referoitu väärin.
On vaikea ymmärtää, miksi tahallisesti annetaan väärää tietoa työterveyshuollosta, sen sisällöstä ja etenkin sen rahoituksesta. Poliittinen suuntaus vai kateusko ajaa väärään tiedottamiseen ja mielipiteiden muokkaamiseen?
*Rahoitus!*
Pari vuotta sitten sairausvakuutuksen koko rahoitusjärjestelmä uusittiin siten, että työtulovakuutus irrotettiin kokonaan sairaanhoitovakuutuksesta. Tästä työtulovakuutusosiosta maksetaan sairauspäivärahat, vanhempainrahat, kuntoutusrahat ja työterveyshuolto. Tämä työtulovakuutus rahoitetaan siten, että työnantajat maksavat 73 ja työntekijät 27 prosenttia.
Tänä vuonna osuudet ovat seuraavat: työnantajat maksavat 1,49 mrd € ja työntekijät 0,56 mrd €. Valtion osuutta on 127 milj € ,jolla rahoitetaan lähinnä maatalouden ja yrittäjien tarpeita. Kokonaistyötulovakuutuksen tuotto on 2 192 mrd €. Näin kerätyistä rahoista maksetaan työterveyshuollonkustannuksista aiheutuvat korvaukset, arviolta n. 250 miljoonaa euroa
Tuorein työterveyshuollon kustannus- ja korvaustiedot ovat vuodelta 2006, jolloin kokonaiskustannukset olivat 459 miljardia euroa. Tästä summasta edellä mainitusta työtulovakuutuksesta korvattiin työnantajille 217 miljoonaa euroa. Joten 459 - 217= 242 m€ olivat suorat työantajakustannukset ja 217 m€ korvauksesta työantajat olivat maksaneet 73 % eli n. 158 m€ ja työntekijät 27 % eli n. 59 m€. *Yhteiskunnan verorahoja tähän ei ole sijoitettu euroakaan!*
Työturvallisuuden ja työterveyshuollon lakisääteisen osan kustannuksista vastaa työnantaja. Sen sijaan työterveyshuollon vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannusten korvausosuuteen osallistuvat myös työntekijät. Ilmaisija palveluja ei ole, eikä myöskään synny mitään verotettavaa työntekijöille, koska he osaltaan kustantavat hoitojaan.
Miksi työelämä on vapaaehtoisesti ottanut maksettavakseen yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä?
Työkyvyn säilyttäminen ja palauttaminen mahdollisimman tehokkaasti ovat niitä asioita, joita työelämä haluaa vaalia ja edistää. Kone yskii, ellei ole tuottavia ja kykeneviä tekijöitä. Sairastumisissa hoidoista ja tutkimuksista aiheutuvat kustannukset ovat vain osa kokonaisuudesta. Aivan oleellinen kustannus muodostuu työstä poissaoloista: hoitokäyntien epätarkoituksenmukaisuuksista, jonotuksista, hoito- ja toipumisjaksoista. Kun työelämä panostaa ja maksaa sairaanhoitoa, sen tavoitteena on nopea hoitoon pääsy, tehokas ja tuloksellinen hoito ja hoitoketjun toimivuus, työkyvyn palauttaminen ja tarvittavan kuntoutuksen tehokas toimeenpano. Työterveyshuoltoon liittyvästä hyvästä sairauksien hoidosta ja toiminnasta työnantajat ja työntekijät ovat valmiita maksamaan ja näin vähentävät yhteiskunnan velvoitteita työikäisten terveyden- ja sairauksien hoidossa.
ylilääkäri
EK
kari.kaukinen@ek.fi